archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Teppo Turkki: Ubiikkiyhteiskunta – tietoyhteiskuntakehityksen seuraava vaihe

"Japania tarkastellessa ei ole mitenkään yllätyksellistä, että kehittyneen maailman tietoyhteiskuntakehityksen seuraavaa vaihetta, ubiikkiyhteiskuntaa, rakennetaan Japanissa jo. Japanin viestintäministeriö (MIC) julkisti joulukuussa 2004 esityksensä Japanin uudeksi ICT-strategiaksi 2010. Ministeriö lähti siitä, että tietoliikennerakenteita tulee voida kehittää ja käyttää yhä suuremmassa määrin ihmisten elämänlaadun ja kansallisen talouden suorituskyvyn vahvistamiseksi."

Julkaistu

Huhtikuun alku ja hanami, kirsikankukkajuhlien aika. Kävelen kohti hotelliani Tokiossa Akihabaran kaupunginosassa, jossa olen osallistunut designia ja teknologiaa käsittelevään Aki-DeCo
-symposiumiin. Päätän pistäytyä matkallani pieneen Lawson-kulmakauppaan.

Kauppaan on mahdutettu paljon: voit ostaa lämmintä ruokaa ja arjen perustarvikkeita. Mutta huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, kuinka näistä kadunkulmien pienkaupoista on muodostunut lähiympäristönsä digitaalisia keskuksia. Täällä voit maksaa kaikki laskusi, ostaa ja lunastaa lippuja urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Käytössäsi ovat valokopiokoneet, faksit, nettiyhteydet, sähköisen rahan latauspisteet, digitaaliset valokuvaprintterit ja skannerit. Suurin osa maksutapahtumista hoituu jo mobiilimaksamisen välineillä.

Niinpä Japania tarkastellessa ei ole mitenkään yllätyksellistä, että kehittyneen maailman tietoyhteiskuntakehityksen seuraavaa vaihetta, ubiikkiyhteiskuntaa, rakennetaan Japanissa jo.

Japanin viestintäministeriö (MIC) julkisti joulukuussa 2004 esityksensä Japanin uudeksi ICT-strategiaksi 2010. Ministeriö lähti siitä, että tietoliikennerakenteita tulee voida kehittää ja käyttää yhä suuremmassa määrin ihmisten elämänlaadun ja kansallisen talouden suorituskyvyn vahvistamiseksi. Tietoliikenneinfrasta tulee muodostaa uuden sukupolven palveluiden alusta, ubiikkiyhteiskunnan hermoverkko.

Teknologisesti Japanin ubiikkikehityksen ytimessä on erilaisia konvergenssikehityksiä ja uusia tuotteita sekä liiketoimintamalleja. Yksi tärkeimmistä konvergenssikehityksistä on tapahtumassa tietoliikenne- ja televisioverkkojen välillä, jotka ovat sulautumassa toisiinsa. Tokiossa kauppojen hyllyillä on jo myynnissä monikäyttöisiä litteänäyttöisiä televisioliittymiä, jotka toimivat televisiolähetysten ja internetselaimien käyttöliittyminä.

Toinen keskeinen konvergenssikehitys liittyy kiinteiden laajakaistaverkkojen ja eri mobiilliverkkojen kietotumiseen yhdeksi yhteiseksi käyttöliittymäksi, joka mahdollistaa ihmisten kytkeytymisen internetiin taloudellisesti ja tehokkaasti lähes aina ja kaikkialla.

Japanin ubiikkivisiossa kiinnostavaa on sen ensisijaisesti sosiaalinen ja yhteiskunnallinen lähtökohta: ubiikin kommunikaatio- ja palveluteknologioiden tulee palvella yhteisöjen sosiaalisia ja arjen haasteita sekä vaatimuksia. Ubiikin tieto- ja palvelustruktuurin kautta Japanin pitäisi löytää uusia keinoja hallita jo käsissä olevan demografisen kriisin kysymyksiä sekä vahvistaa ylipäätänsä ihmisten elämän laatua.

Toisaalta Japanin ubiikkikehityksen taustalla on Japanin talouden sisäisen dynamiikan muutos: määrällisesti keskeisempi osa kansallisesta tuotosta syntyy hyvin sofistikoituneiden palveluiden kehittämisestä ja innovoinnista, ja yhä useamman palvelun osa tai ydin liittyy älyyn, kommunikaatioon tai sovellutuksiin, jotka kytkeytyvät internet-tietoavaruuteen.

Japanilaiset haluavat antaa omalle ubiikkikehitykselleen humaanit ja elämää heijastavat kasvot. Asiantuntijayhteisöjen ulkopuolella u-Japanista puhutaan yhteiskuntana, jossa tietoliikennepalveluja voidaan sekä osataan käyttää arjessa – vaivatta ja helposti, kansalaisten oikeuksia ja tarpeita läheltä tukien. Japani on ubiikkivisiossaan luova ja vitaali yhteiskunta, joka takaa kansalaisten turvallisuuden ja vahvistaa jokaisen oman dynaamisuuden toteutumista.

Japanilaisen ubiikkiyhteiskunnan rakentamisessa näyttäisi vallitsevan melko selkeä työnjako. Ministeriöiden ja regulaattorin rooli on muokata säädös- ja toimintaympäristöä u-kehitykselle suotuisaksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti standardoinnin ja tietoturvan kysymyksiin. Samalla valtiovalta sitoutuu huolehtimaan osaavan ja koulutetun työvoima- ja tutkijayhteisön riittävyydestä.

Yksityinen sektori ja yritykset sitten rakentavat ja kehittävät ubiikkiyhteiskunnan konkreettisia rakenteita ja vastaavat palveluiden ja markkinoilla tarjottavien sovellutusten kehittämisestä ja tarjonnasta.

Suomen kannalta Japanin ubiikkikehitys on erinomaisen kiinnostava. Japani on tietoliikennerakenteen suhteen edelläkävijämarkkina, jota seuraamalla voi nähdä millaisia muotoja tulevaisuuden tietoyhteiskunta ja digitaaliset palvelut hakevat tai löytävät.

Ubiikki-käsite jo itsenään näyttäisi olevan virkistävä ja dynaaminen uusi avaus. Ubiikki-sana synnyttää uteliaisuutta ja keskusteluja, uusia näköaloja, tarvetta tutkimukseen ja halukkuutta investointeihin.

Teppo Turkki

Puheenvuorot-palstalle artikkeleita kirjoittavat asiantuntijat sekä Sitrasta että sen ulkopuolelta. Palautetta kirjoittajalle ja ehdotuksia artikkelikirjoittajiksi tai artikkelien aiheiksi voi lähettää osoitteeseen toimitus@sitra.fi.