archived
Arvioitu lukuaika 6 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ei enää jätettä vaan isompia voittoja

Kirjoittaja

Susanna Perko

Johtava asiantuntija, teolliset symbioosit, Avainalueratkaisut

Julkaistu

Kompostoituvia lenkkareita, vuokrattavia pesukoneita ja vuosikausia kestäviä puhelimia. Kiertotalous kasvaa nopeasti, myös Suomessa. Se on uusi talous, jossa kaikki hyödynnettäväksi kelpaava kiertää eikä mikään kierrätyskelpoinen päädy kaatopaikalle tai polttoon.

Materiaalikierron kannattavuus varmistetaan tuotekehityksellä ja liiketoimintamalleilla. Tuotteet suunnitellaan sellaisiksi, että ne tai niiden osat voidaan käyttää uudelleen. Liiketoimintamallit varmistavat, että raaka-aineet saadaan talteen. Teollisuus toimii symbiooseissa, eli yritykset hyödyntävät keskenään tehokkaasti toistensa jätteitä, raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.  

Symbioosien ja uusien liiketoimintamallien ansiosta kaikki käytetyt ja ylijääneet raaka-aineet saadaan takaisin tuotantoon ja ravinteet turvallisesti takaisin ravintoketjuihin.  Syntyy suljettuja kiertoja, joissa mikään ei mene hukkaan eikä jätettä synny. Kasvu saadaan kytkettyä irti tuhlailevasta luonnonvarojen käytöstä, eli talous kasvaa, mutta neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee.

Kyse voitoista

Voitot ovat kiertotalouden ykkösajuri. Kiertotalous perustuu taloudelliselle hyödylle eli voittojen kasvattamiseen. Raaka-aineiden käyttö voi olla jopa yli puolet yrityksen muuttuvista kustannuksista. Materiaalit ovat monelle yritykselle uusi apaja. Kiertotaloudessa yritysten synergiat ja bisneshyödyt perustuvat materiaalivirtoihin, joita toiset tuottavat ja toiset hyödyntävät. Parhaassa tapauksessa jäte, tähteet, tuotannon sivuvirrat ja muut ylijääneet materiaalit jalostetaan rahaksi. Niistä tuotetaan korkean lisäarvon tuotteita, joilla on vahva markkinaimu. Esimerkiksi uuden aallon kemianteollisuuden yhtiö Forchem jalostaa Raumalla metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvästä mäntyöljystä arvokkaita kemianteollisuuden tuotteita vientiin.

Rakennemuutoksessa materiaalien ympärille kehittyvillä uusilla ekosysteemeillä on iso alueellinen merkitys. Kiinnostavia esimerkkejä ovat HSY:n johdolla kehittyvä Ämmässuo-Kulmakorven ekoteollisuuspuisto Espoossa ja Äänekoskella MetsäFibren suunnittelema sellutehdas, jonka ympärille kaavaillaan biotuotteiden teollista symbioosia. Materiaalien hyödyntäminen ja sen ympärille syntyvä eri toimialojen yritysten ekosysteemi pumppaa molempiin alueisiin virtaa, kun uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja syntyy ja veroeuroja kertyy.

Teollisella internetillä optimoidaan kokonaisuutta

Avainrooliin nousee teollinen internet. Entistä laajemmissa ja monimutkaisemmissa tuotannollisissa kokonaisuuksissa tarvitaan uudenlaista hallintajärjestelmää. Teollisen internetin analytiikan ansiosta useampien yritysten yhteistoimintaa ja eri maihin ulottuvia arvoverkkoja hallitaan ajasta ja paikasta riippumatta. Yritysten suorituskyky ja tuottavuus kasvavat.

Teollisen internetin mahdollistama älyteknologia rakennuksissa, infrastruktuurissa ja liikenteessä parantaa kaupunkien resurssitehokkuutta ja materiaalien kiertoa. Hallittu jätteiden käsittely ja jatkohyödyntäminen symbioosien avulla on monissa maailman suurkaupungeissa elinehto. Vuonna 2030 maailman väestöstä 80 prosenttia asuu kaupungeissa.

Kuluttajista tulee käyttäjiä

Liiketoimintamalleina liisaaminen, vuokraaminen, panttisysteemit ja palautuspalvelut yleistyvät. Niillä varmistetaan raaka-ainekierto. Kertakaupan sijaan ansainta tulee palveluista. Kuluttaja ei enää omista pesukonetta, vaan maksaa valmistajalle sen käytöstä.  Valmistaja saa koneen jossain vaiheessa takaisin ja käyttää sitä uudelleen valmistuksessa. Myös korjauspalvelut yleistyvät. Pesukoneet suunnitellaan kestämään, niitä kannattaa korjata. Rikkimenneistä pesukoneista tehdään uusia.

Kodinkoneita valmistava Philips ja tekstiiliyhtiö Mud Jeans pilotoivat parhaillaan palveluita, joissa tuote tarjotaan palveluna. Urheiluvalmistaja Puma tuo markkinoille kompostoitavia ja kierrätettäviä jalkineita, t-paitoja ja laukkuja. Puhelinpuolella Blockphone, joka on Googlen puhelin, nousee Applen haastajana. Sen osat voidaan vaihtaa tarvittaessa. Puhelimen käytön elinkaari pitenee, samoin yhtiön huoltopalveluiden kysyntä.

Tavaroiden ja palveluiden jakaminen yleistyy kun uudet palveluekosysteemit, palvelukonseptit ja käyttäjälähtöiset älysovellukset mahdollistavat omistusten, resurssien ja osaamisen jakamisen ja vaihtamisen vaivattomasti. Niille on helppo ennustaa hyvää tulosta sen jälkeen, kun yksityishenkilöiden majoituspalveluja välittävän Airbnb:n ja yhteisötaksipalvelu Uberin suosio räjähti.

RePack on kotimainen kiertotalouden palvelukonsepti, joka haastaa verkkokaupan kertakäyttöpakkaukset. RePack on pantillinen pakkaus, joka palautetaan käytön jälkeen kirjepostissa ja sitä voidaan käyttää kymmeniä kertoja uudelleen. Pantti on viisi euroa tai kymmenen euron etuseteli verkkokauppaan. RePackin kehittäjien mukaan jo toisella käyttökerralla pakkauksen hiilijalanjälki on pienempi kuin kertakäyttöpakkauksen. RePack aikoo vähentää huonekalujen kuljettamisesta syntyvää pakkausjätettä. Se lanseerasi viime viikolla Habitare-messuilla yhdessä Iskun ja Itellan kanssa kehittämänsä uudelleenkäytettävän huonekalujen pakkausratkaisun.

Raaka-aineiden hinnat nousevat

Suljetut kierrot vähentävät riippuvuutta fossiilisista ja neitseellistä raaka-aineista. Raaka-aineiden tarve, energian kulutus ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat nousseet jyrkästi. Kaksi ja puoli miljardia ihmistä Kiinassa, Intiassa ja muissa kehittyvissä maissa on seuraavan viidentoista vuoden aikana noussut köyhyydestä ja aloittanut kuluttamisen. Jos meno jatkuu entisellään, raaka-aineet eivät riitä. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitsisimme 75 prosenttia lisää raaka-aineita seuraavien 25 vuoden aikana.

Kannattavassa liiketoiminnassa resurssivarmuus ratkaisee. Raaka-aineet kallistuvat ja niistä kilpaillaan, kun ne niukkenevat. Stefan Heckin ja Matt Rogersin kirjoittavat kirjassaan Resource Revolution, että öljyn ja energian hinta on vuodesta 1998 nelinkertaistunut, metallien hinnat kolminkertaistuneet ja ruoan hinta noussut 27 prosenttia.

Näköpiirissä on myös muita toimintaympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat yritysten strategioihin ja vauhdittavat kiertotaloutta. Sellaisia ovat ainakin kiristyvä lainsäädäntö ja yleistyvät tuottajavastuut. Myös ympäristöjärjestöjen kritiikki voimistuu – ja syystä.

Jättimäinen bisnespotentiaali

Maailmalla nykyisin liikkuvat materiaalimäärät ovat hurjia, mikä avaa valtavat mahdollisuudet myös niiden hyödyntämiseen liittyvälle liiketoiminnalle. Richard Girlingin arvion (2005) mukaan peräti 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raaka-aineista päätyy jätteeksi jo ennen kuin tuote lähtee tehtaalta.

Mutta moni asia ketjussa muuttuu, kun tuotetta ei enää vain valmisteta, käytetä ja heitetä menemään. Liiketoiminnallisesti järkevä kiertotalous ei synny tyhjästä. Kilpailukyky kiertotaloudessa edellyttää yhden yrityksen tai klusterin kehittämisen sijaan erilaista osaamista yhdistäviä läpimurtoteknologioita ja niiden menestyviä kaupallisia ratkaisuja. Jotta tähän päästään, kiertotalouden on oltava yritysten, päätöksentekijöiden, virkamiesten ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteinen visio. Heiltä vaaditaan kykyä hahmottaa kokonaan uudenlainen talous, joka nojaa erilaiseen kokonaissysteemiin mihin olemme tottuneet. Onnistumisen mittarina ei ole ainoastaan jätemäärän väheneminen, kierrättämisprosentti ja resurssitehokkuus. Onnistumista on, että materiaalien jalostamiseen liittyvä liiketoiminta on kannattavaa ja kukoistavaa ja että arvonluonti materiaalien hyödyntämisessä on mahdollisimman korkea.

Kiertotalous on jo nyt monille toimijoille myönteinen visio uudistuvasta teollisuudesta. McKinseyn, Ellen McArthurin ja World Economic Forumin arvioiden mukaan kiertotalouteen siirtyminen tuo yksistään materiaalisäästöjä tuhat miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Valmistava teollisuus on nopein hyötyjä. Euroopassa kustannussäästöjä kertyy vuosittain 630 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä. Kiertotalouden nähdään myös luovan seuraavan viiden vuoden aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Marraskuun lopussa tiedämme kiertotalouden taloudellisen potentiaalin Suomessa, kun Sitra julkistaa siitä selvityksen.

Myös EU:n komissio panostaa kiertotalouteen. Komission tavoite on, ettei vuonna 2025 kaatopaikalle päädy kierrätettäviä materiaaleja ja vuonna 2030 kaatopaikkoja ei enää ole. Komissio haluaa myös, että vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia jätteistä kierrätetään, pakkausjätteistä 80 prosenttia. EU:n mukaan kierrätysasteen paraneminen 20 prosenttia nostaa kansantuotetta kolmesta neljään prosenttia. Joka kuudes työtön nuori löytää kierrätysalalta työpaikan, kun materiaalien ja resurssien kierrätys maksimoidaan.

Ranska ja Hollanti ovat eurooppalaisia edelläkävijöitä kiertotaloudessa poliittisen tahdon osalta. Teollisuus kehittää yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kiertotalouden tuotteita ja palveluita.  Suomessakin vaaditaan jo yhteistä tahoa.   Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, VTT, Syke, Tekes, Sitra ja monet muut tahot tekevät jo työtä kiertotalouden eteen.

Mistä on kyse?