archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomi on hyvä maa keliaakikoille

Erikoisruokavalio-osaaminen voi olla sekä vientimenestys että matkailuvaltti.

Julkaistu

Suomen keliakiatoimijat ovat tehneet vuosien ajan tiivistä yhteistyötä Keliakialiitossa. Nyt lisävoimaa on tuonut Sitran Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA:n keliakiaklusteri. Keväisessä yhteisesiintymisessä Brysselissä todettiin, että erikoisruokavalio-osaaminen voi olla sekä vientimenestys että matkailuvaltti.

Keskimäärin 1 % eurooppalaisista sairastaa keliakiaa eli ei voi syödä tuotteita, jotka sisältävät gluteenia. Heille suurin osa viljoista on kiellettyjen ruokien listalla. Eri maiden keliakia-esiintyvyydestä on vaihtelevia lukuja, koska keliakian diagnosointi on monissa maissa vielä heikkoa.

Keliaakikoilla saattaa olla myös muita ruokarajoitteita, esimerkiksi laktoosi-intoleranssi. Suomi on edelläkävijä sekä gluteenittomissa että laktoosittomissa tuotteissa. Meillä keliakia osataan myös diagnosoida ja hoitaa ruokavaliolla. Suomessa on poikkeuksellisen kattava gluteenittomien tuotteiden valikoima niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Tuotteiden pakkausmerkinnät ovat kohdallaan, ja tuotteet on helppo tunnistaa myös ravintolassa. Tästä osaamisesta ollaan kiinnostuneita maailmalla.

Keliakiaosaajat Brysselissä

Huhtikuun lopussa Brysselin Suomen suurlähettiläs Antti Sierla kutsui Suomen keliakiaosaajat Brysseliin kertomaan ja Benelux-maiden asiantuntijat kuulemaan, mitä Suomessa keliakiasta osataan. Ajatus Suomesta erityisruokavaliomatkailumaana syntyi suurlähettiläs Antti Sierlalle jo vuosia sitten. Se on vahvistunut hänen Brysselin-aikanaan.

– Täällä saa monipuolista ja herkullista ruokaa, mutta erikoisruokavalioita noudattavia henkilöitä, erityisesti keliaakikoita, ei ole mitenkään huomioitu, Sierla kertoi.

Suomalaista keliakiaosaamista esittelivät Brysselissä Suomen Keliakialiiton tuoteasiantuntija Marjo Jokinen, kansainvälisestikin tunnettu keliakiatutkija Kirsi Mustalahti sekä useat suomalaiset yritykset, kuten Moilas GF, Suklaatehdas Dammenberg, Oy Sinebrychoff Ab, Dinerino Oy, Ani Biotech Oy. Kaikki edellä mainitut ovat Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn toimijoita. Vieraina oli noin kaksikymmentä keliakiasta kiinnostunutta paikallisten keliakialiittojen edustajaa, Finnish Tourist Board Benelux sekä toimittajia.

Suomi – keliaakikon paratiisi

Tilaisuudessa puhunut Keliakialiiton tuoteasiantuntija Marjo Jokinen kiitteli Suomen korkeatasoista diagnostiikkaa ja monipuolista tuotevalikoimaa. Hän on itse keliaakikko, ja ravitsemuksen asiantuntijana hän myös opastaa uusia keliaakikoita oikeisiin valintoihin.

– Ruokavalion oppiminen ja noudattaminen vaatii työtä, mutta Suomessa se on tehty mahdolliseksi, ja sitä sanomaa haluamme levittää muihinkin maihin, hän kertoi.

Jokisen mukaan Suomessa keliaakikot pitävät liittoa tärkeänä tiedon ja vertaistuen antajana. Yli 70 % keliaakikoista on liiton jäseniä (eli noin 18 000 henkilöä). Liittojen kautta tavoittaa siis hyvin tämän erityisruokavalioryhmän. Keliakialiitto on yhdessä alan yritysten ja kaupan kanssa halunnut edistää tietämystä keliakiasta, ruokavaliosta ja tuotevalikoimasta niin ravintoloissa, hotelleissa kuin kaupoissakin.

Viennillä ja matkailulla mahdollisuuksia

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn kokoama keliakiaklusteri lisää keliakiaan erikoistuneiden yritysten yhteistyötä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

– Brysselin-matka oli ensimmäinen yhteisesiintyminen, ja antoi lisää uskoa kaikille toimijoille. Tulemme jatkamaan näitä yhteisesiintymisiä maailmalla, Sitran ERA-ohjelman projektipäällikkö Markku Mikola kommentoi.

Brysselin tilaisuudessa esiteltiin Suomea paitsi matkailumaana keliaakikolle myös merkittävänä keliakiatuotteiden viejänä. Tärkeimmät maailmalla tunnetut tuotteemme ovat gluteenittomat leivät, joista erityisesti Moilas GF on tunnettu. Jo useat panimot Suomessa valmistavat keliaakikoille soveltuvia oluita. Muutama vuosi sitten todettiin, että myös kaura sopii suurimmalle osalle keliaakikoista. Niinpä monipuolinen suomalainen kauratutkimus ja siitä syntyneet tuoteinnovaatiot hyödyttävät myös keliaakikkoja. Erityistä osaamista näyttää myös Suklaatehdas Dammenberg, joka on erikoistunut mm. täysin pähkinättömiin ja gluteenittomiin suklaatuotteisiin.

– Suomi voisi tulevaisuudessa olla myös erikoisruokavaliota noudattaville haluttu ja elämyksellinen matkailumaa, joka matkailun avulla loisi pohjaa myös erikoistuotteiden vientiin, suurlähettiläs Antti Sierla visioi.

Lisätietoja

www.keliakialiitto.fi »

Tuoteasiantuntija Marjo Jokinen, Keliakialiitto ry. (Finnish Coeliac Society)
Puh. (03) 2541 324, etunimi.sukunimi@keliakialiitto.fi

Projektipäällikkö Markku Mikola, Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA Puh. (09) 6189 9235, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Mistä on kyse?