archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kannanotto: ilmasto- ja energiatiekartta 2050

Kirjoittaja

Julkaistu

”Hiilidioksidipäästöille tulee saada riittävä hinta, joka vaikuttaa suoraan fossiilisten polttoaineitten hintaan. Muutoksella vaikutetaan Suomen vähähiilisten ratkaisujen vientimahdollisuuksiin, ja suurelle osalle elinkeinoelämää tämä on etu”, sanoo Sitra kannanotossaan Suomen energia- ja ilmastotiekarttaan. Sitra laati työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä kannanoton koskien valtioneuvoston parlamentaarisen komitean valmistelemaa energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050.

Uuden energia- ja ilmastotiekartan valmistelu avoimena ja keskustelevana prosessina on erinomainen tapa ja mahdollisuus luoda yhteisesti hyväksytty linjaus hiilineutraaliin Suomeen.
Suomeen pitää kehittää määrätietoisesti sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat uusiutuvien yli 50 prosentin osuuden ja jotka vievät kohti hiilineutraalia Suomea. Ratkaisuilla pitää päästä eroon hiilestä, suurelta osin öljystä ja niillä tulee pystyä korvaamaan fossiilisten käyttöä. Jatkossa on myös etsittävä ratkaisuja tasapainoiseen kehitykseen muun muassa jätteitä hyödyntämällä ja aurinko- ja tuulienergian varastointiin esim. metaanin tai vedyn avulla. Aurinko- ja tuulienergian tuotantoon liittyvään ajoittaisuusongelmaan tulee hakea ratkaisuja esim. metaanitalouden kautta.

Suomen energia- ja ilmastoratkaisujen linjauksissa ja toteutuksessa pitää ottaa huomioon niiden antamat mahdollisuudet teollisuutemme kehittymiseen ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin, erityisesti yhdyskuntien ja rakentamisen innovaatioihin ja uudistumiseen. Tiekartan rinnalla olisi tarpeen tehdä toimintaohjelma elinkeinoelämän transformaatiosta hiilineutraaliin yhteiskuntaan, missä valmistellaan myös kansallisen uudistumisen, viennin ja työllisyyden kannalta keskeisiä pilottiratkaisuja. Siinä työssä ja resurssitehokkuuden ja teollisten symbioosien kehittämisessä Sitra on valmis olemaan vahvasti mukana. Myös kunnat pitää saada laajasti ja aktiivisesti mukaan edellytysten luomiseen.

Hiilidioksidipäästöille tulee saada riittävä hinta, joka vaikuttaa suoraan fossiilisten polttoaineitten hintaan. Muutoksella vaikutetaan Suomen vähähiilisten ratkaisujen vientimahdollisuuksiin. Suurelle osalle elinkeinoelämää tämä on etu. Hiilidioksidin hinnan nostamiseen pysyvästi riittävän korkealle tasolle tulee vaikuttaa kansainvälisillä foorumeilla, jotta fossiilitalouteen suuntautuvat rahavirrat ja investoinnit saadaan kääntymään puhtaaseen energiaan. Päästöoikeuksilla ja energiaveroilla kerättyjä varoja voitaisiin kohdistaa mm. uusiutuvan energian ja sen tarvitseman uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä työn verotuksen alentamiseen.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä saada aikaan laajoja kansainvälisiä ratkaisuja. Kansainvälisten energiaekonomistien mukaan hiilidioksidin hinnalla 25-50 euroa tonni maasta riippuen saataisiin riittävät kannusteet puhtaan energian investointeihin.
Kansalaisten osallisuuteen, aktivoitiin ja ymmärrykseen tulee panostaa. Kansallisen vastuuntunnon aikaansaamiseksi tulisi aikaansaada ajattelun malli, että tie hiilineutraaliin Suomeen ja puhdas energia on perintö, jonka tämä sukupolvi antaa eteenpäin, ei ylimääräinen kustannus.

Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa omilla kodin ja liikkumisen ratkaisuillaan, sekä omalla energiantuotannollaan lisää tuulivoiman ja muiden hajautettujen ratkaisujen hyväksyttävyyttä. Itse tuotetun sähkön verkkoon syöttö on tehtävä ihmisille helpoksi. Oman tuotannon ja käyttäjälähtöisten energiaratkaisujen yksi suurimmista hyödyistä on muutos ”nimbystä yimbyyn”. Kansalaisten ymmärrystä ja tarvittavien ratkaisujen kannatusta lisää ilmasto- ja energia-asioiden päätöksenteon ja siihen liittyvien prosessien tekeminen täysin avoimeksi ja läpinäkyväksi. Päätöksenteossa käytettävät laskentamallit, tietoineen ja oletuksineen, tulee avata asiantuntijoiden, yliopistojen ja kansalaisten arvioitavaksi. Kansalaisten aktiivinen mukanaolo on yhteiskunnallisen muutoksen ja transformaation edellytys.

Sitran visiona on Suomi kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Tämän vision perustana on hallittu sopeutuminen luonnon asettamiin rajoihin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja toisaalta kyky sopeutua ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin edellyttävät laaja-alaisia uudistuksia yhteiskunnan toimintamalleissa ja rakenteissa. Onnistumisen edellytyksenä on koko yhteiskunnan läpi menevä arvojen muutos. Kulutustottumusten tulee muuttua, mikä tarvitsee toteutuakseen oikeanlaista tuotantoa ja tarjontaa. Palveluiden rooli vahvistuu aineellisen kuluttamisen sijaan. Meidän pitää parantaa resurssitehokkuutta ja aineellisista resursseista saatavaa jalostusarvoa. Energian tuotanto ja käyttö ovat tämän kehityksen ytimessä. Talouskasvun tulisi jatkossa perustua entistä enemmän osaamisen kautta syntyvään aineettomaan arvon luomiseen. Resurssiviisaus pitää olla keskeinen tavoite kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Tähän suureen muutokseen liittyy paljon myös liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja yritysten tarjoamia ratkaisuja. On oleellista kehittää kotimarkkinoiden tarjontaa ja kysyntää, jotta elinkeinorakenteet uudistuisivat haluttuun suuntaan. Luomalla toimivat kotimarkkinat energiatehokkaille ratkaisuille syntyy suuri potentiaali myös uudelle viennille. Meidän pitää kehittää myös oikeanlaiset kannustimet edistämään haluttua kehitystä.

Sitra haluaa olla tässä tiekartan rakentamisessa ja toteuttamisessa aktiivinen toimija yhteistyössä muiden kanssa. Meille luontaista on etsiä uusia parhaita ratkaisuja maailmalta ja testata niitä kokeilujen kautta Suomessa. Sitra voi toimia luontevasti myös eri tahoja yhdistävänä agenttina.

Oheinen teksti on Sitran kannanotto 24. syyskuuta 2013 pidettyyn parlamentaarisen komitean kuulemiseen, joka liittyi energia- ja ilmastotiekartan valmisteluun. Valtioneuvosto asetti 27. kesäkuuta 2013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050. Komiteassa on kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Sen puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Komitean toimikausi on 28.6.2013 – 30.5.2014.

Mistä on kyse?