Sitran trendit: Teknologia integroituu arkeen

Artikkelit
25.02.2015 15:09

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan yhdeksäs.

Tietokoneiden laskentateho on kasvanut viime vuosikymmeninä eksponentiaalisesti. Tekoäly pystyy jo nyt ajamaan autoa ilman onnettomuuksia, kirjoittamaan laadukkaita urheilu-uutisia, löytämään syöpäsoluja ihmistä paremmin ja oppimaan kokkaamaan katsomalla youtube-videoita.

On selvää, että teknologia on jo muuttanut ja tulevaisuudessa tulee muuttamaan elämäämme vielä radikaalimmin. Microsoftin Cortana, Applen Siri, IBM:n Watson ja Googlen Google Now ovat vasta alkuvihellys pelissä, jossa yritykset kilpailevat tekoälyn kehittämisessä.

 Mutta mihin kaikkeen teknologian kehittyminen tulee vaikuttamaan lähivuosina?

Keskustelu tekoälyn etiikasta alkaa

Kymmenet tekoälyn kanssa tekemisissä olevat tiedemiehet, yrittäjät ja sijoittajat kirjoittivat joitain aikoja sitten avoimen kirjeen, jossa he esittivät huolensa tekoälyn kehityksestä.

Vaikka muutamat iltapäivälehdet kirjoittivatkin tästä kirjeestä näyttäviä otsikoita, ei kirjoittajien ensisijainen huoli ollut robottien apokalypsi. Itse asiassa kirjoittajat suhtautuivat tekoälyn kehittämiseen enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana. Allekirjoittajat olivat enemmänkin huolestuneita esimerkiksi kansalaisten yksityisyydestä tulevaisuuden yhteiskunnassa sekä siitä, kuka teknologian kehitystä tulevaisuudessa kontrolloi. Kirjeessä vaaditaankin painokkaasti, että tekoälyn kehittämisessä olisi nyt mietittävä, mikä on ihmiskunnan kannalta parasta.

Olemme juuri nyt pisteessä, jossa tekoälyn etiikasta on luontevaa keskustella. Viime kesäkuussa ihmistä jäljittelevä tietokoneohjelma läpäisi ensimmäistä kertaa brittimatemaatikko ja tietokonepioneeri Alan Turingin vuonna 1950 kehittämän testin, jolla koetetaan erottaa koneälyä ihmisälystä. Lontoossa toteutetussa kokeessa mitattiin koneälyn kykyä keskustelussa ihmisten kanssa. Kolmen venäläistaustaisen tutkijan kehittämä tietokoneohjelma nimeltä Eugene Goostman onnistui vakuuttamaan tuomariston siitä, että se keskusteli 13-vuotiaan ukrainalaispojan kanssa.

Ihmistä jäljittelevät tietokoneet tulevat lähivuosina kehittymään huimaa vauhtia, sillä tutkijoilla on koko ajan enemmän ja enemmän materiaalia joilla niitä ruokkia: internet on täynnä videoita, blogikirjoituksia ja julkisia keskusteluja, joita ohjelmille voi syöttää ja josta ne oppivat miten ihmisen logiikka toimii.

Tulevaisuudessa ihmistä jäljittelevistä ohjelmista voi olla paljon iloa ja hyötyä: niitä voi kehittää vaikkapa asiakaspalvelijoiksi tai hoitolaitoksiin hoitajiksi ja juttukavereiksi esimerkiksi dementoituneille vanhuksille. Toisaalta niihin kätkeytyy myös eettisesti vaikeita kysymyksiä. Onko oikein että dementoitunutta vanhusta hoitaa robotti ihmisen sijaan? Täytyykö asiakkaalle kertoa että nettikaupan asiakaspalvelija ei ole ihminen vaan tietokone? Parhaiten vaaran paikat uuden teknologian käyttöönotossa vältetään, kun kuunnellaan mitä näiden palveluiden tulevat käyttäjät itse toivovat. Ja totta kai uudessa teknologiassa piilee myös vaara sen väärinkäytölle. Jos on olemassa tietokoneohjelmia, joita ei pysty erottamaan oikeasta ihmisestä, niin olisi ihme jos tämä ei kiinnostaisi myös rikollisia.

Tekoäly tekee asiantuntijoista jälleen ajankäytön herroja?

Vaikka tekoälyyn ja laajemmin digitalisaatioon liittyvä riskipuhe on ollut viime aikoina pinnalla, liittyy siihen myös valtavia mahdollisuuksia. Erityisesti alat, joissa käsitellään isoja määriä dataa, kuten terveydenhuolto, tutkimus ja oikeustiede sopivat erinomaisesti digitaalisille sovelluksille.  

Jo lähitulevaisuuden Suomessa lähin terveyskeskus löytyy jokaisen omasta älypuhelimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin mobiilisovellukset, videovälitteiset lääkärinvastaanotot ja omien elintoimintojen mittaaminen ovat jo nyt arkipäivää monelle suomalaiselle.

Suuri läpimurto terveysalalla tapahtuu kun digitaalisessa muodossa olevaa lääketieteellistä tietoa aletaan hyödyntää laajasti ja käyttää aktiivisesti sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. IBM:n supertietokone Watson on hyvä esimerkki siitä, miten kehittynyt teknologia auttaa ihmistä. ”Tohtori Watsonin” avulla voidaan esimerkiksi lukea sähköisiä potilaskortteja, suodattaa ja analysoida tehokkaasti potilastietoja ja tehdä yhteenvetoja. Watson voi myös avustaa lääkäriä hoitotoimenpiteiden valinnoissa. Kun tekoäly auttaa esimerkiksi työläässä potilastietojen läpikäymisessä, jää lääkärille aikaa keskittyä enemmän itse hoitotyöhön.

Myös monenlaiset mobiiliaplikaatiot tulevat muuttamaan terveydenhuoltoa – ja säästämään valtavia summia rahaa. Euroopan Komissio rahoitti juuri ”sähköistä nenää” jonka avulla älypuhelin voi havaita käyttäjänsä  sairaudet jo varhaisessa vaiheessa. Laite toimii niin että käyttäjä puhaltaa laitteeseen ja laite nuuskii hengitysilmasta viitteitä mahdollisista sairauksista. Markkinoille tullessaan tämä hieman alkometria muistuttava laite saattaa mullistaa esimerkiksi syöpädiagnostiikan.

Tietotekniikka avaa huimia näkymiä uuden sukupolven terveydenhoidolle.  Mutta helpotusta saadaan myös ihan tavalliseen arkeen.

Esineiden internet ja älykaupungit tekevät läpimurron lähivuosina

Ei niin kaukana tulevaisuudessa älykkäät jääkaapit havaitsevat ruokien vähenemisen ja lisäävät ne automaattisesti ostoslistaan. Kaupassa asiakasta odottava älyostoskärryt, jotka johdattavat oikealle hyllylle ja laskevat automaattisesti ostosten loppusumman.

Ilmiön nimi on esineiden internet. Sillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa laitteet kommunikoivat keskenään internetin välityksellä. Esineiden internet tulee muuttamaan radikaalisti tapaamme toimia, työskennellä ja elää. Muutos on vasta alussa, mutta jo nyt se koskettaa meitä ja yhteiskuntaa monella tavalla.

Horisontissa häämöttää vielä suurempi muutos. Esineiden internet tulee leviämään vähitellen koko infrastruktuuriin. Älykaupunki säätää internetin avulla energiankäyttöä, liikenteen sujuvuutta, ruuhkia – ja kauppaa – kysynnän ja tarjonnan tai vaikka sään mukaan. Älykaupungissa roskapöntöt kertovat, milloin ne tulee tyhjentää, ja älylaite neuvoo, mihin aikaan on lähdettävä bussipysäkille, jotta ehtii ajoissa määränpäähän.

Espanjassa 18 000 asukkaan Santanderin kaupunki näyttää mallia siitä, millaisia tulevaisuuden älykaupungit voisivat olla. Kaupungin 12 000 anturia mittaavat kaupunkilaisille tärkeitä asioita vuoden ympäri. Mittauslaitteita on upotettu muun muassa asfalttiin, busseihin, katulamppuihin ja roska-astioihin. Eri laitteet mittaavat niin saasteita kuin löytävät autoilijoille lähimmät vapaat parkkipaikat ja ilmoittavat roskakuskille, mitkä jäteastiat olisi syytä tyhjentää. Anturit himmentävät myös niiden katujen valot, joilla kukaan ei juuri sillä hetkellä kulje. Santander on jo nyt saavuttanut merkittäviä säästöjä muun muassa energiassa uudenlaisen teknologian avulla.

Myös Suomi ottaa ensimmäisiä askeleita kohti älykaupunkeja. Esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan on nousemassa uusi asuinalue, jota kehitetään kokeilujen kautta hyödyntäen ICT-teknologiaa ja dataa. Paraikaa alueella kokeillaan uusia älykkäitä ratkaisuja: kokeilussa on esimerkiksi asuntojen sähkölaitteiden etäohjaus kännykällä. Mobiiliaplikaation avulla asukkaat voivat esimerkiksi tarkistaa jäikö hella päälle tai sammuttaa asuntonsa valot. Tai vaikkapa laittaa saunan päälle.

Älykaupunkiprojektien tarkoitus on edistää asukkaiden tyytyväisyyttä, vauhdittaa uutta liiketoimintaa sekä luoda säästöjä. Kolikon toinen puoli on se, mitä tapahtuu yksityisyydelle, kun anturit mittaavat jokaisen liikkeemme?  Henkilöistä kerätyllä tiedolla on suuri merkitys yksityisyydensuojalle. Arvion mukaan suomalaisten tiedot löytyvät jo nyt 150-200 eri järjestelmästä. Määrä tuskin tulee lähivuosina vähenemään.

Suomeenkin on jo levinnyt liikkeitä, jotka ovat huolestuneita kansalaisten vapauksista ja oikeuksista kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituvassa maailmassa.  Hallitusten valvonta sekä datan käyttö taloudellisten intressien edistämiseen kulissien takana ovat haasteita joihin vanhat tavat määrittää valtion, bisneksen ja yksilön suhdetta eivät enää päde.

Linkkejä

Jeremy Howard: The wonderful and terrifying implications of computers that can learn

Eric Horvitz on the new era of Artificial Intelligence

Research Priorities for Robust and Beneficial Artificial Intelligence: an Open Letter

Aiemmin sarjassa julkaistu:

Taidot korvaavat tiedot

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Euroopan rakenteet rapistuvat

Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat

Hyvinvointi korostuu

Ekologinen kenkä puristaa

 

 


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot