Ovatko kotouttamistoimemme kohdillaan?

Artikkelit
21.11.2016 10:00

Suomalainen kotouttamispolitiikka on saanut kansainvälisissä vertailuissa paljon tunnustusta osakseen. Kaikki ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä hyvin kuin miltä ensi silmäyksellä näyttää, kirjoittaa erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Kun maahanmuutto Suomeen lisääntyi 1990-luvun alussa, viranomaiset tunnustivat nopeasti tarpeen ryhtyä tilanteen vaatimiin toimiin. Kotouttamispalveluja ja niiden organisointia koskeva ensimmäinen laki astui voimaan vuonna 1999.

Sittemmin ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti, ja vuonna 2015 Suomi vastaanotti yli kolmekymmentätuhatta turvapaikanhakijaa. Tilastojen ja tutkimusten perusteella Suomeen muuttaneiden kotoutuminen yhteiskuntaan on vaihdellut suuresti eri väestöryhmien välillä. Pakolaistaustaisilla on ollut vaikeuksia päästä suomalaisille työmarkkinoille, ja länsimaiden ulkopuolelta tulleet naiset ovat usein pitkään työvoiman ulkopuolella. Tilanne on samankaltainen muissa Pohjoismaissa, joissa myös on kapea palkkahaitari ja korkeat työntekijöiden kieli- ja osaamisvaatimukset.

Huolestuttava piirre nykyisessä tilanteessa on se, että niin sanottuun toiseen sukupolveen kuuluvat henkilöt eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset kohtaavat usein ongelmia monilla elämänalueilla. Esimerkiksi koulussa he pärjäävät kyllä paremmin kuin nuoret maahanmuuttajat, mutta monet heistä menestyvät selvästi heikommin kuin kantaväestöön kuuluvat ikätoverinsa. Näillä näkymin on odotettavissa haasteita, kun nämä nuoret siirtyvät lähivuosina suuressa mitassa oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille.

Kolmas mainitsemisen arvoinen asia on se, että samalla kun suomalainen yhteiskunta on muuttunut etnisesti ja kulttuurisesti entistä monimuotoisemmaksi, kantaväestöön kuuluvien keskuudessa on yhä paljon vastahakoisuutta hyväksyä tätä monikulttuurista todellisuutta. Nationalistinen nostalgia ja jopa avoin muukalaisvihamielisyys ovat olleet nousussa niin Suomessa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Erityinen lisähaaste on siis saada kantaväestöt ja valtavirran sosiaaliset instituutiot integroitumaan nykyisiin olosuhteisiin.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää

Suomalainen kotouttamispolitiikka on saanut kansainvälisissä vertailuissa paljon tunnustusta osakseen. Uusimmassa MIPEX-vertailussa (2015) Suomen kokonaispisteet oikeuttivat neljänteen sijaan. Kaikki ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä hyvin kuin miltä ensi silmäyksellä näyttää.

Suomalaista kotouttamisjärjestelmää on kritisoitu esimerkiksi siitä, että sen organisaatiorakenne on hyvin monimutkainen ja että tämä haittaa tehokasta toimeenpanoa. Koska paikalliset viranomaiset etenkin kuntatasolla ovat melko vapaita Suomessa valitsemaan itse päätöksentekonsa ja hallintonsa rakenteet sekä palvelujen tuottamisen muodot, Suomesta löytyy lähes yhtä monta tapaa toimia maahanmuuttajien kotouttamisessa kuin meillä on kuntia. Tämän seurauksena kotouttamisen yleinen koordinaatio on hankalaa, ja on jopa vaikea muodostaa kotouttamispolitiikasta selkeätä kokonaiskuvaa. Voimavarojen puute on jo pitkään ollut vakava ongelma, josta on kärsinyt erityisesti kotoutumiskoulutus eri muodoissaan.

Maahanmuuttajien koulutuspoluista on myös puuttunut johdonmukaisuutta, selkeitä tavoitteita sekä kunnollista kiinnittymistä työmarkkinoiden todellisiin tarpeisiin. Kotouttamistoimien tarpeessa olevat työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, kuten kotiäidit, ovat myös usein jääneet palvelujen ulottumattomiin. Työvoimaan palattuaan heillä ei yleensä ole ollut oikeutta varsinaisiin kotouttamispalveluihin.

Iso ongelma on ollut myös luotettavan tiedon puute maahanmuuttajien kotouttamisen keskeisistä välineistä ja niiden hyödyntämisestä, esimerkiksi alkukartoituksista, kotouttamissuunnitelmista, kotouttamiskoulutuksesta sekä paikallisista kotouttamisohjelmista. Kun tietoa ei ole ollut riittävästi, on myös ollut vaikea analysoida sitä, miten kotouttamispolitiikan toimeenpano näkyy kotoutumisen tuloksissa. Juuri tätä tietoa kuitenkin tarvittaisiin, jotta osattaisiin mahdollisimman hyvin vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Oikein toimimalla vaikeudet on vielä mahdollista kääntää voitoiksi.

---

Lue lisää Pasi Saukkosen analyysistä tänään julkaistusta From fragmentation to integration Dealing with migration flows in Finland -muistiosta, joka käsittelee maahanmuuttajien kotoutumista ja Suomen kotouttamispolitiikkaa viimeaikaisten tutkimusten valossa.

 

Julkaisun tiedot:

Pasi Saukkonen
Senior Researcher, Adjunct Professor
From fragmentation to integration
Dealing with migration flows in Finland

Sitra, 2016
ISBN 978-951-563-980-6 (PDF) www.sitra.fi

 


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot