Uusi työelämä ja kestävä talous

Artikkelit
19.04.2016 09:00

Työn määrä vähenee vääjäämättä tietyillä aloilla ja tietynlaisissa tehtävissä. Uutta työtä syntyy, mutta usein aivan erilaisille aloille. Työtä on ja tekijöitäkin riittää, mutta tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa. Työmarkkinoita vaivaava kohtaanto-ongelma on todellinen.

Työ on yksi hyvän elämän rakennuspuista. Kestävää hyvinvointia ei synny ilman niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta mielekästä työtä ja työelämää. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee, joten työtä ja tuloja tarvitaan entistä kipeämmin. Sitra ennakoi muutoksen suuntaa ja kertoo rohkeasti uudistuvan työelämän tarpeista. Tavoitteenamme on myös saattaa työtä ja tekijöitä yhteen. Työelämän kehittäminen ei kuitenkaan yksin pelasta liitoksissaan natisevaa julkista taloutta, vaan tulevaisuuden palveluiden rahoittamiseen on etsittävä muitakin ratkaisuja. Tästä esimerkki on Sitran uraauurtava työ vaikuttavuusinvestoimisen toimintamallin tuomisessa Suomeen.

Jokainen työtunti kannattavaksi

Jokaisen suomalaisen työpanosta tarvitaan, joten työn tekemisen olisi oltava aina reippaasti kannattavampaa kuin työttömänä olemisen. Nyt näin ei ole. Tukiviidakko kaipaa selkeyttä ja kannustimia työn vastaanottamiseen. Yksi ratkaisu tähän voisi olla jonkinlainen perustulomalli, jonka kokeilemisesta Sitra teettikin Työeläkevakuuttajat TELA ry:n kanssa selvityksen Ajatushautomo Tänkillä jo vuonna 2014. Keväällä 2015 perustulokokeilu valikoitui osaksi yhtä hallituksen kärkihankkeista, ja sen toteuttamisen vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan Kansaneläkelaitoksen johtamassa työryhmässä, jossa Sitrakin on aktiivisesti mukana. Kokeilussa on tarkoitus selvittää, voitaisiinko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja väliinputoamista, keventää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa sekä kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Kaikki erittäin tärkeitä kysymyksiä kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tukea työelämän taitekohtiin

Millaista sitten on tulevaisuuden työ, työelämä ja työmarkkinat? Pirstaleista, purskeista, yrittäjämäistä ainakin. Entä kun vanha työ loppuu, onko meistä suomalaisista tekemään sitä uutta työtä? On varmasti, mutta muutos ei käy kädenkäänteessä. Muutoksen tueksi tarvitaan tietoa, mutta myös konkreettisia ratkaisuja ja esimerkkejä.

Vuonna 2015 alkaneiden Sitran työelämähankkeiden tavoitteena on tarjota eväitä ja tukea työelämän kriittisiin taitekohtiin, eli niihin tilanteisiin, jolloin ihminen pohtii oman työuransa suuntaa, kehittymistä tai uusia avauksia. Murrostilanteessa työntekijältä vaaditaan uudistumiskykyä ja yrittäjämäistä asennetta, mutta oma tärkeä roolinsa on myös yhteiskunnan tuella, yritysten toimintamalleilla sekä esimerkiksi oppilaitoksilla. Siksi Sitran hankkeet keskittyvät tällä hetkellä esimerkiksi työelämäasenteisiin, korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksiin sekä kohtaannon parantamiseen. Viimeksi mainitusta hyvä esimerkki on Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla testattava yrityslähtöinen työllistämismalli. Siinä työnantajista muodostettu verkosto pystyy tarjoamaan työtä ketterämmin ja hakemaan esimerkiksi yhteisiä työntekijöitä, jolloin työllistämisen kynnys madaltuu ja piilevätkin työt on toivottavasti mahdollista saada joustavasti tehdyiksi – työntekijälle järkevällä tavalla.

Uusia tapoja hyvinvoinnin rahoittamiseen

Kansalaisten palvelutarpeet kasvavat, mutta palveluihin käytettävät varat niukkenevat. Apua haetaan leikkauksista ja juustohöylästä, vaikka ne eivät ole kaikilta osin kestäviä ratkaisuja. Olisiko uusia tapoja rahoittaa suomalaista hyvinvointia?

Sitra on rakentanut Suomeen reilun vuoden ajan ns. vaikuttavuusinvestoimisen (engl. Impact investing) ekosysteemiä ja kehittänyt maailmallakin vielä ensiaskeliaan ottavaa toimintamallia Suomen oloihin. Ensimmäiset vaikuttavuusinvestoimisen hankkeet on rakennettu ns. tulosperusteisen rahoitussopimuksen (Social Impact Bond eli SIB) pohjalle. SIB-mallissa rahoitettava toiminta, vaikkapa lastensuojelu tai työhyvinvointi, puretaan mitattaviksi tavoitteiksi sen sijaan, että maksettaisiin esimerkiksi suoritteista tai työpäivistä. SIB-hankkeissa sijoittajat investoivat toiminnan mahdollistamiseen ja kantavat taloudellisen riskin, ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB-hanke julkistettiin marraskuussa. Hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla, ja sen ensivaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja. Toista SIB-hanketta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, ja tässä hankkeessa tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen ja ripeä työllistyminen.

--------------------------------------------------------------------------

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman kohokohtia vuonna 2015

  • Vaikuttavuusinvestoimisen malli rantautui Suomen rahoituskentälle, kun ensimmäinen SIB (Social Impact Bond) -hanke julkaistiin.
  • Perustulo nousi hallituksen kokeiluhankkeeksi.

Vuonna 2016 tähtäimessä

  • Tiivistä dialogia työelämän pelisääntöjen kehittämisestä.
  • Piilotyöpaikkojen esiinmarssi ja oppeja uudenlaisesta yrityslähtöisestä työllistämismallista.
  • Vaikuttavuusinvestoimisen uudet SIB-rahastot.
  • Perustulokokeilun valmistelu.

--------------------------------------------------------------------------

Sitran toimintakertomus kertoo kaiken olennaisen tulevaisuustyömme tuloksista ja uusista avauksista. Lue toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 kokonaisuudessaan tästä tai tilaa painettuna osoitteesta julkaisut@sitra.fi.


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot