archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Resurssiviisauden nykytila pilottikaupungeissa

Kirjoittaja

Lilli Linkola

Asiantuntija, Avainalueratkaisut

Julkaistu

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat selvittivät resurssiviisauden nykytilan neljässä pilottikaupungissa. Kaupungit hyödyntävät tilannekuvaa kaupunkikohtaisten tavoitteiden ja resurssiviisauden tiekartan laadinnassa. Alustavat tulokset osoittavat, että resurssiviisauteen on vielä pitkä matka.

Resurssiviisauden edelläkävijäkaupungeille Jyväskylälle, Forssalle, Lappeenrannalle ja Turulle selvitettiin nykytila kolmen resurssiviisauden indikaattorin osalta: 1) hiilijalanjälki, 2) ekologinen jalanjälki ja 3) materiaalihäviöt.

Kaupunkien kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelle 2012 ja vertailun vuoksi vuodelle 2007. Kaupunkien päästöprofiilit eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on, että kaikkien kaupunkien kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet sitten vuoden 2007. Kasvihuonekaasupäästöjen määrään ja kaupunkien välisiin eroavaisuuksiin vaikuttavat suuresti teollisuuden määrä, maatalous ja läpikulkuliikenne, sekä se miten kaukolämpö on järjestetty.

Turussa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen osuus kokonaispäästöistä on suhteellisen suuri, ja noin 80 % tästä kulutuksesta syntyy kaukolämmöntuotannossa. Jyväskylässä ja Lappeenrannassa kaukolämpö tuotetaan suurelta osin biopolttoaineilla, ja energian tuotannon osuus päästöistä onkin näissä kaupungeissa suhteessa pienempi kuin Turussa ja Forssassa.

Ekologinen jalanjälki vaihtelee kaupungeissa viiden ja kuuden globaalihehtaarin välillä. Maapallon tuottava maa-ala on noin 1,74 globaalihehtaaria per henkilö. Mikäli kaikkien maailman ihmisten kulutus olisi esimerkiksi Turun tasolla, tarvittaisiin kulutuksen ylläpitämiseksi noin 2,8 maapallon resurssit. Forssan kulutustaso vaatisi puolestaan 3,5 maapallon resurssit.

Myös energiaratkaisut vaikuttavat ekologiseen jalanjälkeen. Puuperäisen biomassan poltto kasvattaa metsäalan tarvetta ja täten metsille kohdistuvaa ekologista jalanjälkeä.

Huomattavaa vaihtelua on kuntien materiaalihäviössä; eroja selittää pitkälti teollisuuden rakenne. Polttoon menevien jätteiden osuuden trendi on kasvava ja tämä tulee näkymään myös uusiutumattomien raaka-aineiden polton lisääntymisenä.

Lopulliset tulokset julkaistaan kesäkuun puoleen väliin mennessä. Tällöin indikaattorit tullaan laskemaan myös viidelle muulle resurssiviisaiden kaupunkien verkoston kaupungille: Helsingille, Lahdelle, Joensuulle, Porille ja Tampereelle.

Tutustu Suomen ympäristökeskuksen selvitykseen: Resurssiviisauden indikaattorit

Lähde: SYKE

Mistä on kyse?