Työkiireitä ja luonnon rauhaa

Professorin ja konsultin kotitaloudessa yhteinen aika pitää joskus suunnitella etukäteen. Pitkien työmatkojen vastapainona toimii läheltä löytyvä Jyväskylän luonto.

”Kyllä joskus saattaa olla niin että nähdään maanantaiaamuna ja perjantai-iltana. Onhan ne täysiä ne viikot, joskus pitää erikseen sopia että tuolloin tavataan”, Eeva-Liisa Vihinen, 57, kuvaa.

Vihisen ja hänen miehensä Kimmo Suomen, 60, työt pitävät pariskunnan arjen kiireisenä ja usein myös liikkuvana. Eeva-Liisa työskentelee konsulttina organisaatioiden kehittämisen parissa. Usein työ tarkoittaa käyntejä niin yritysten pääkonttoreihin kuin valmennusmatkoja koulutuspäiville. Suomi on toiminut miltei kaksikymmentä vuotta Jyväskylän yliopistossa liikuntasuunnittelun professorina.

Vihisen asiakkaat ovat pääasiassa Jyväskylästä etelään päin. Toisaalta valmennuspäiviä voi olla retriiteissä ympäri Suomen. Suomi käy tiedekuvioiden takia paljon Helsingissä ja vielä tovi sitten akateeminen työ tarkoitti todella paljon matkoja ulkomaille. Nykyään Vihinen ja Suomi tekevät työmatkansa pääasiassa autolla ja junalla. Pariskunnan mukaan Jyväskylästä pääsee kätevästi sinne, mihin työt kutsuvat. Lisäksi Kimmon kalenteria täyttää hänen aktiivisuutensa politiikassa.

”Politiikan pariin päädyin alun perin Suomen Teiniliiton kautta jo neljäkymmentäviisi vuotta sitten. Halusin auttaa vähäosaisia, sittemmin tavoitteet ovat toki tarkentuneet ja lisääntyneet. Nykyisin toimin politiikassa niin Jyväskylän kaupunginhallituksessa kuin Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston jäsenenä”, Suomi kertoo.

Kiireisen ja liikkuvaisen arjen vastapainoksi Vihiselle ja Suomelle on tärkeää päästä lataamaan akkuja kodin rauhaan ja liikkumaan luonnon hiljaisuuteen.

”Matkustuskiintiöt tulevat täyteen töiden myötä, ja lomat halutaan viettää kodin lähellä.  Jyväskylä on siitä hyvä paikka, että luonto on monipuolista ja lähellä. Kun asutaan järven rannalla ja metsän vieressä, on luonnon yhteydessä asuminen tullut tärkeäksi vuodenajasta riippumatta. Metsään voi aina vaivattomasti mennä”, Vihinen kertoo.

Niin Kimmo kuin Eeva-Liisa ovat paljasjalkaisia jyväskyläläisiä, ja iso osa opinnoistakin on suoritettu Jyväskylän yliopistossa.

”Olemme olleet yhdessä neljäkymmentä vuotta! Tapasimme aikoinaan Jyväskylän nuorisoriennoissa”, Vihinen muistelee hymyillen.

Pariskunnan kolme lasta ovat jo aikuisia ja lähteneet kotoa. Kaksi nuorimmaista asuvat yhä Jyväskylän seudulla, mutta vanhin lapsi on peliaddiktioiden parissa työskentelevä tutkijatohtori Australiassa. Yhteyttä toiselle puolelle maailmaa pidetään viikoittain netin avulla, vaikkakin jo valmiiksi kiireiseen arkeen pitää sovittaa vielä yhteydenpitoa monimutkaistava seitsemän tunnin aikaero Australiaan. Kolmen lapsen muuton jäljiltä pariskunnan kotona Muuratsalon saaressa on paljon tilaa.

”Perheen pyörittäminen on pitänyt kodin yhteydessä. Eivät tämän kaltaiset työt olisi olleet mahdollisia kun lapset olivat vielä kotona. Meillä on omakotitalo jossa on asunut riittävän väljästi viisi henkeä. Nyt siellä on todella väljää! Olemme päättäneet, että pian on aika hankkia pienempi koti lähempää palveluita Jyväskylän keskustasta”, Vihinen kertoo.

Ennen muuttoa on kuitenkin varmistettava, että luonto pysyy lähellä.

”Haluamme löytää ensin itsellemme hyvän kesämökin. Luontoon irtautumisen mahdollisuus pitää säilyä”, Vihinen jatkaa.

Yksityisen ihmisen ympäristövaikutukset voidaan isolta osin yhdistää kotiin ja siellä tapahtuviin toimiin. Kotitaloudet kuluttavat neljäsosan  Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Koti ei tietysti ole vain rakennus, vaan myös sinne sisälle virtaavat resurssit kuten energia ja vesi sekä sieltä ulos tulevat jätteet ja jätökset.

Kodin ympäristövaikutuksia voi tasapainottaa osissa, hallitsemalla juuri sinne tulevia virtoja: vähemmän ja ekologisempaa energiaa ja vettä, laitteita ja kulkupelejä sekä näiden kaikkien järkevämpää käyttöä. Myös kodin tilan käyttöaste on merkittävä tekijä. Hukkaneliöitä ei syyttä kutsuta hukaksi – se on käyttämätöntä tilaa, jossa on joutilaita esineitä ja jota lämmitetään ja jopa joskus valaistaan turhaan. Koti on hyvä fyysinen esimerkki resurssiviisaudelle. Vesitippa sekunnissa vuotavasta hanasta on kymmenen kuutiota vuodessa ja yksi hukkahuone omakotitalossa vie sähköä keskimäärin yhden asutun kerrostaloyksiön verran.

Suomen ja Vihisen materiaalijalanjälki

Voit seurata Kimmon ja Eeva-Liisan matkaa Tulevaisuuden Kotitaloudeksi Kimmon blogissa http://kimmosuomi.fi/category/blogi/ ja Eeva-Liisan twitterissä: @elvihinen

Hanketta voi seurata Sitran verkkosivuilla: http://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-kotitalous, tykkäämällä Facebookissa sivusta Resurssiviisaus ja muualla sosiaalisessa mediassa hashtageilla #resurssiviisaus ja #tulevaisuudenkotitalous