archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomen tulisi ajaa EU:ssa tiukempia ilmastotavoitteita

Suomen löyhät ilmastotavoitteet EU-huippukokouksessa uhkaavat sekä ilmastoa että maamme cleantech-mainetta, kirjoittaa Mari Pantsar-Kallio.

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Euroopan unionin neuvosto päättää ensi viikon torstaina EU:n energia- ja ilmastotavoitteista. Suomen ajama linja on EU:n jäsenmaiden löyhimmästä päästä.

EU-komission maaliskuussa tekemän ehdotuksen mukaan EU:n tulisi sitoutua vähentämään kasvihuonepäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ruotsi, Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Portugali ja Belgia ovat jo ilmoittaneet vaativansa komission ehdotusta kunnianhimoisempaa päästövähennystavoitetta. On tärkeää, että Suomikin liittyy pikaisesti tähän tiukempaan ilmastorintamaan.

EU ei saisi lukita tavoitettaan tiukkaan 40 prosenttiin, vaan sen tulisi tavoitella vähintään 40 prosentin päästövähenemää. Sana vähintään pitäisi siis saada EU:n tavoitteisiin sisään. Ruotsi ilmoitti torstaina vaativansa EU:lle vieläkin tiukempaa, 50 prosentin päästövähennystavoitetta.

Meillä suomalaisilla on valitettavan usein tapana nähdä tavoitteet uhkana, eikä mahdollisuutena. Cleantech-toimialalla Suomi on yksi maailman johtavista maista, ja ilmastonmuutoksen ratkaisuista on kovaa vauhtia tulossa maailman suurin business. Tätä taustaa vasten on ristiriitaista, ettei Suomi ole valmis puolustamaan ja ajamaan kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Niiden kautta voisimme profiloitua vieläkin vahvemmin kestävän kehityksen ja cleantechin edelläkävijämaana, ja saada cleantech-liiketoiminnasta kaivattu piristysruiske talouteemme. Se vaatii kuitenkin sitä, että olemme valmiita osoittamaan myös omaa sitoumustamme ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ilmastomuutos on Kansainvälisen ilmastopaneelin, OECD:n, Yhdysvaltain hallituksen ja monen muun tahon mukaan suurin ihmiskuntaa kohdannut haaste. Se tulee vaikuttamaan miljardien ihmisten elämään muun muassa äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisen, elintilan hupenemisen sekä mannerjäätiköiden sulamisen ja siitä seuraavan veden pinnannousun seurauksena.

EU:n ensi viikolla asettamat tavoitteet vaikuttavat lähtöasetelmaan myös Perussa joulukuussa järjestettävässä globaalissa energia- ja ilmastohuippukokouksessa. Jotta Perussa voidaan saavuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan johtavia päätöksiä, on tärkeää, että neuvottelevilla osapuolilla on oikeasti neuvotteluvaraa. Myöskään tämän vuoksi EU ei saisi lukita omaa päästövähennystavoitettaan tiukasti 40 prosenttiin, vaan tavoitteeksi tulisi asettaa vähintään 40 prosentin päästövähenemä.

Kyse on yhdestä sanasta ensi torstain EU:n ilmastopolitiikan linjauksissa. Yhdestä, mutta maailman tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeästä sanasta.

Mistä on kyse?