archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Vetreeni-kokeilu madalsi ikäihmisten kynnystä käyttää teknologiaa

Kirjoittaja

Tiina Heinilä

Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Iäkkäiden kykyä oppia käyttämään sähköisiä palveluita ei tule aliarvioida. Tottumattomille teknologian käyttäjille suunnattu, ikäihmisen terveyttä ja toimintakykyä tukeva Vetreeni-palvelu yllätti Jyväskylässä helppokäyttöisyydellään.

”Kokeilusta saadut tulokset osoittavat, että tablet-laite soveltuu erinomaisesti ikäihmisten käyttöliittymäksi, ja hyvät käyttökokemukset rohkaisivat pilotissa mukana olleita ikäihmisiä kokeilemaan sähköisiä verkkopalveluita laajemminkin”, tutkija Reija Kuoremäki kertoo. ”Aktiivinen ikääntyminen on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Kokeilu rohkaisi siihen, ettei teknologia olekaan niin pelottavaa.”

Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteistyössä kehittämää Vetreeni-palvelua pilotoitiin kaupungissa kahdeksan viikon ajan. Palvelun kehittäminen alkoi käytännön tarpeesta luoda verrattain hyväkuntoisille ja vielä itsenäisesti asuville ikäihmisille ennalta ehkäisevä palvelu. Käyttökokeiluun osallistui 65 keski-iältään 72,2-vuotiasta seniorikuntalaista. Kokeilun aluksi osallistujille annettiin lyhyt, noin tunnin mittainen opastus tablet-laitteen käyttöön, mutta ei suositusta siitä, kuinka aktiivisesti palvelua tulisi käyttää kokeilun aikana.

Tulokset ovat valtakunnallisesti merkittävät. Käyttäjäryhmä suoritti seurantajaksolla yli 50 000 toimintoa, joka tarkoittaa keskimäärin 860:a toimintoa käyttäjää kohti ja 15:ttä toimintoa päivässä käyttäjää kohti. ”Käyttöfrekvenssi oli siis hyvin korkea. Tabletin käyttö koettiin niin vaivattomaksi, että osallistujat rohkaistuivat kokeilemaan omatoimisesti muitakin palveluita, kuten tekemään itselleen sähköpostiosoitteen”, Vetreeni-hankkeessa projektitutkijana toimiva Kuoremäki kertoo.

”Yli 85-vuotiaat kertoivat palautetilaisuuksissa huomanneensa, kuinka heillä olisi edellytykset hyödyntää oppimaansa muuhunkin, kuten verkkopankin käytön opettelemiseen”, Kuoremäki jatkaa.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti sähköisiin terveyspalveluihin. Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen perusteella sähköisiä omahoitopalveluita haluaa käyttää suuri osa myös yli 65-vuotiaista, Sitran johtaja asiantuntija Tuula Tiihonen muistuttaa. ”Vetreenin vahvuutena ja erottavana tekijänä on soveltuvuus kokemattomalle käyttäjälle ja pitkäaikaiseen käyttöön. Nämä puhuvat myös palvelun valtakunnallista levittämisen puolesta.”

Käyttäjäryhmän aktiivisuus säilyi hyvällä tasolla. 60 % käyttäjistä oli aktiivinen koko kokeilujakson ajan.

Ikäihmiset mukaan palvelujensa kehittämiseen

Matalilla tiedonsiirtonopeuksilla ja ilman erillisiä lisälaitteita toimiva Vetreeni kokoaa ikäihmisille hyödylliset sähköiset palvelut yhteen. Palveluvalikko koostuu muun muassa terveystietojen kuten verenpaineen seurannasta ja kirjaamisesta, muistiharjoitteista, uutis- ja sääpalveluista, kotikunnan ajankohtaisista asioista sekä liikuntaohjeista. Vetreenin monipuolisuus sai käyttäjiltä kiitosta. ”Sisältöosioita on useita, ja niitä kaikkia käytettiin”, Kuoremäki kertoo.

Yhtenä kokeilun keskeisistä tuloksista osallistujat kokivat Vetreenin palveluosien motivoineen heitä parempaan terveyskäyttäytymiseen, kuten harrastamaan liikuntaa vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän kuin aikaisemmin. Tärkeää on kuitenkin nähdä ikäihmisen toimintakyvyn tukeminen kokonaisuutena, johon kuuluu fyysisiä ja kognitiivisia harjoitteita sekä kannusteita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vetreeni vastaa kaikkiin näihin tarpeisiin, ja modulaarista palvelua on helppoa muokata käyttäjän tarpeiden mukaan.  

”Tuntuu, että tämä kokeilu rohkaisi ikäihmisiä siihen, ettei teknologia olekaan niin pelottavaa. Palvelun kautta käyttäjille tuotiin kotiin tietoa esimerkiksi kaupungin tapahtumista, joka muuten voisi jäädä huomaamatta, jos tapahtumista ei satu lukemaan lehdestä tai kuulemaan radiosta”, Kuoremäki arvioi.

Koettu hyöty ja hyvä perehdytys motivoivat pitkäaikaiseen käyttöön

Kuoremäki peräänkuuluttaa, että ikäihmiset nähtäisiin tasa-arvoisena ikäryhmänä muihin nähden. Aktiivinen ikääntyminen on ensisijaisen tärkeä paitsi yksilön, myös yhteiskunnan kannalta.  ”Hallitusohjelmassakin mainitaan digitaalisen syrjäytymisen estäminen. On tärkeää, että ikäihmisille kehitetään riittävän helppokäyttöisiä sähköisiä palveluita, mutta heille on myös pystyttävä osoittamaan se todellinen hyöty, mitä palveluita käyttämällä voi saavuttaa. Käyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun tuo hyvää tulosta, näin kehitetään sellaisia palveluita, mitä käyttäjät haluavat käyttää.”

”Tutkijoiden on huomioitava, että ikäihmiset eivät ole yhtä ja samaa. Jos annan karkean esimerkin, 63-vuotias pitkäaikaissairas saattaa tarvita jatkuvaa terveysmittausta ja -seurantaa, kun taas paremmassa fyysisessä kunnossa olevalla 85-vuotiaalla voi olla tarvetta muihin harjoitteisiin. Tätä kokeiluumme osallistuneet ihmiset itsekin toivat esille – heillä oli paljon kysymyksiä, miten ikäihmisten erilaisuus on otettu Vetreenissä huomioon”, Kuoremäki kertoo.

Jyväskylässä suunnitellaan parhaillaan Vetreeni- kokeilun laajentamista ja jatkokehittelyä kokeiluun osallistuneilta tulleiden hyvien ideoiden pohjalta. Palveluun mietitään lisättäväksi muun muassa ravintotietouteen liittyviä osia ja linkkiä Kanta-järjestelmään e-reseptien uusimiseksi.

Tavoitteena on palvelun kaupallistaminen ja kansallinen levitys, jossa oleellista on oikea jakelukanava ja sellaisen kustannusrakenteen löytäminen, etteivät kustannukset nouse loppukäyttäjälle liian korkeaksi.  

Mistä on kyse?