Nuoret ja työ: 10 ideaa

12.05.2011 17:34

Studiot ovat työskennelleet, nyt alkaa jatkokehittely. Aiheeseen liittyen keksittiin tukku ideoita ja syskun 2011 aikana toteutetaan neljä konkreettista kokeilua. Kokeilut tehdään kevyesti muutaman päivän ja koeosaanottajien kanssa. Toteuttajina ovat Sitra, Aalto-yliopisto, Hub-Helsinki ja Elinvoima-foorumin osallistujat.

Tässä nuoriin ja työhön liittyvät ideat lyhyesti ja merkittynä ne joista tehdään kokeilu:

Avoin Amis / kokeilu syksyllä 2011
Mahdollistaa ammattien ja opiskelun kokeilemisen kuin seisovassa pöydässä. Kurkkaaminen ammatteihin ja opiskeluun tukee ammatinvalintaa. Peruskoulunpäättäjille jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä/olla isona

Käytännön koulu
Duunari tuo konkreatiaa kouluaineeseen. Kirvesmies käy koulussa ja siirtää oma ammattitaitoa lapsille värittämään opintoja. Miten matikkaa soveltuu käytännössä? Miksi se on tärkeä? Antaa tehtäviä käytännöstä

Koulu: elämän keskus
Muutetaan koulut alueellisiksi toimintakeskuksiksi, jotta koulutilojen käyttöaste nousee sekä päivisin että iltaisin. Koulujen tilat ovat vajaakäytössä ja seinät ovat kalliita. Otetaan kansalaisjärjestöjä, urheiluseuroja ja muita toimijoita, jotka voivat hyödyntää koulun tiloja.


Haave-CV
Suunnittele oma unelmaurasi etukäteen. Instanssi, jolle kerrot, mitä haluat ja onko se realistinen tavoite. Sen jälkeen sinulle kerrotaan ja tuetaan, minkä keinojen kautta maaliin pääset. Voi olla opinto-ohjaajan kanssa, palvelupiste tai nettipeli.

Juniori-coachit / kokeilu syksyllä 2011
Junnut neuvoo kalkkiksia. Nuoret opettavat vanhemmille työpaikoilla osaamista, jota heillä ei ole. Vastavuoroisesti nuoret saavat kokeneempien osaamista käyttöön ja työkokemusta (myös koticoachaus).

Enkelit
Hoivaa, johtaa ja ohjaa nuorta kuin bisnes-enkeli tekemään valintoja työelämässä, löytämään työtilaisuuksia ja muuta osaamista ja verkostoja. ”Business angel” nuoren elämän tukena. Pitkäkestoinen tukiprosessi.

Life start up -game
Löydä urapolkusi mobiilipelin avulla ja auta kaveria löytämään omansa. Peli, jolla nuori voi rakentaa omaa henkistä pääomaa ja työidentiteettiään. Pelillä voisi kokeilla erilaisia elämän vaihtoehtoja tai tehdä erilaisia hahmoja itsestään ja kokeilla haaveittensa toteutumista haavemaailmassa.

Uuden työn keskus / kokeilu syksyllä 2011
Virtuaalinen tiedon, tarinoiden ja roolimallien kirjasto ja kohtaamispaikka. Keskus palvelee nuoren positiivista ajelehtimista (kokoaa uuden työn foorumit ja alustat), ohjaa oikeisiin valintoihin ja tukee identiteettityötä. Keskus olisi vuorovaikutteinen virtuaalinen keskus, josta nuoret saavat tietoja, tarinoita ja roolimalleja.

My First Company
Vapaat kädet tekemiseen ja tuki selän taa. Nuorille(14-18v?)  suunnattu ohjelma joka vähentää yrityksen perustamisen riskit
Tämä saattaisi olla seuraavien asioitten poistaminen:

   Alv:n

    Konkurssivastuun pienentäminen tai poistanen

    Osuuskunta toimintatavan soveltaminen nuoriin

Palvelukioski / kokeilu syksyllä 2011
Maanlaajuinen ura- ja ohjauspalveluverkosto nuorille. Nuori, joka ei ole päässyt opiskelemaan ja koulujen opinto-ohjauksen tavoittamattomissa, saavat palvelukioskista tietoa ja nuoren tilannetta kartoitetaan, miten kannattaa jatkaa ja saadaan avattua ovia työ- ja opiskelupaikkoihin. Olisi fyysinen toimipaikka ja voisi toimia netissä tukemassa opiskelupaikka.fi:n toimintaa.

Muunlainen luokka
2020-luvun yksilölähtöinen peruskoulu varmistaa rauhallisen oppimisympäristön. Päivitetään nykyinen peruskouluidea ja siirrytään malliin, jossa on ryhmäjakoja, erivaativuustasoista opetusta. Iso massa saa kaikille vaadittavan koulutuksen, mutta lahjakkaammille mahdollisestaan vaativampi opiskelu.

Elinvoima-kehitysohjelman osallistujat

Aunola, Pirkka Strateginen suunnittelija
Bjerstedt, Katja Pääekonomisti
Elomaa, Nikolas Edunvalvontajohtaja
Haatainen, Tuula Apulaiskaupunginjohtaja
Hyyryläinen, Tuomas Strategiajohtaja
Immonen, Niina Projektijohtaja, toiminnanjohtaja
Karetie, Simo Johtava asiantuntija
Kontio, Timo
Kostiainen, Juha Puheenjohtaja
Johtaja
Kuusisto, Jari Johtaja
Nyman, Mats Elinkeinopoliittinen asiamies
Oinonen, Sami Hallituksen puheenjohtaja
Ojamo, Hanna Puheenjohtaja
Raitanen, Anitta Toiminnanjohtaja
Rinkineva, Marja-Leena Hallitusneuvos
Saarinen, Eeli Tutkija
Salmela, Alexandra Kirjailija
Salo, Päivi Hallitusneuvos
Salomaa, Markku Johtaja
Tikka, Taneli Toimitusjohtaja
Turkka, Ville Toiminnanjohtaja


Kommentit

Kaipaan ideoita, joissa nuoret ovat mukana vauhdittamassa suomalaista elinkeinoelämään, tuomassa sinne uutta energiaa ja tekemisen tapoja ja luonnollisia kontakteja ja verkostoja maailmalle. Mulle esim. Aalto ES:n porukat on "nuoria", jotain samanlaista kaivataan tännekin...
Pekka Ihalmo 1 vuosi 5 päivää sitten
Tästä ei voi olla innostumatta. Katson asiaa kohdasta,jossa mukanani on tieto ihmisten putoamisesta "yhteiskunnan ulkopuolelle" aina mielen rakenteiden pettämiseen ja sairastumiseen asti.Kun tämä mitä nyt suunnittelette toteutuu on nuorilla mahdollisuuksia selviytyä aikuisuuteen ja työelämään paremmin eväin ja myös pärjätä siellä.Nuorten tehtävä on kapinoida ja kyseenalaistaa ja se on koko kehittyvän yhteiskunnan pohja. Entä jos ei ole kuulemista ja tule kohdatuksi, eikä mahdu uusine ideoineen koulun "raameihin". Entä jos nuori ei saa kiinni siitä mitä tarkoittaa elämä, onko jossain ollut se paikka jossa ymmärrys elämästä on saatu koottua jotta elämän sirpaloituminen saadaan ehkäistyä. työelämähän on sirpaleista ja paloista koottava.ja ilman kokemaa ja ymmärrystä eheydestä moni on vaikeuksissa. Suunnitelmanne antaa mahdollisuuden rakentavaan yksilöllisyyteen ja pitää kiinni työelämän realiteeteista.Haluaisin peilata kasvavan työmme rakenteita ja kokonaiselämän hallintaan liittyvää aineistoa kanssanne.Josko meidän viiden vuoden samantyyppisiä ajatuksia sisältänyt käytännön työmme toisi lisää näkökulmia
Ulla Hietanen 1 vuosi 5 päivää sitten
Todella hienoja ideoita ja näin paljon!! Eniten pidin palvelukioski ajatuksesta, koska uskon, että mielenkiinto ja motivaatio on korkeimmillaan ammatinvalinta-asioita kohtaan silloin, kun nuori on juuri jäänyt ulos hakemastaan opiskelupaikasta. Nuori luonnostaan pohtii, olisiko päässyt opiskelemaan johonkin toiseen kouluun eli oliko valinta oikea, vai olisiko jokin muu ammatti itselle sopivampi. Silloin henkilökohtainen ohjaus ja tilanteen kartoitus ovat kullanarvoisia.
sinikka 1 vuosi 5 päivää sitten
Itse elämästäni ensimmäisen kerran 23- vuotiaana tipahtanut. Takana peruskoulu korkein arvosanoin, ammattikoulu koska tiesin mitä halusin ja ammattikorkeakoulu tukemaan tavoitettani kohti opettajakorkeakoulua. Mitä sitten tapahtui urakehitykselleni? Miksen edennytkään sujuvasti tavoitteeseeni? Ja missä kohtaa korjaamista olisi ollut syytä tehdä? Toki kaikissa näissä ehdotetuissa kohdissa, jotta saadaan kiinni tipahtaneet tai tipahtamassa olevat. Tipahtaneena voin kertoa, että se oli yhtä helvettiä. Ja mitä minä olisin kaivannut, olisi ollut ettei minua olisi päästetty putoamaan. Sillä luulin, että ympärilläni olevat rakenteet ovat juuri sitä mitä kuuluukin ja tuki ja edessäni näkemäni elämäni sitä mitä ihmisen kuuluukin elää... Miksen siis ollut oppinut elämään ja pitämään itsestäni huolta? Käsittelemään maailman tietoa, ymmärtämään ja kykenemään elämään sen kanssa. Kotiin voimme toki osoittaa, siellä olin paljon. Lähes enemmän olin koulussa oppimassa. Oppimassa mitä? Minun kysymykseni on vuosia ollut mitä sitten koulussa pitäisi oppia... nähdäkseni niitä taitoja, joita ihminen tarvitsee elääkseen tässä yhteiskunnassa. Loistavissa ehdotuksissa luotiin yhteyttä elkomaailman ja koulumaailman välille. Linkkiä, jolla oppiessani ymmärrän mitä opin ja mitä varten. Toivoisin nyt katsellessani oman lapseni tokaluokkalaista koulunkäyntiä, että hän oppisi yhdistämään oppimansa elämäänsä. Eli elämään oppiakseen. Ja jos nyt oppia kaipaava taito on jalkapallo, niin sitä sitten. Ja lukemista kun siihen tulee himo, vaikka ymmärtääkseen jalkapallon pelaajien nimiä, joita ei lukematta voi selvittää. Luonnollinen ihmisenä kasvu ja elinikäinen oppiminen = hyvinvointi, elämä, ihminen itse itsessään. Itsessään oleva ihminen on tuottava, koska ei voi välttyä innostumasta asioista. Kenen tehtävä on määrittää mistä on oikea aika olla innostunut? Kuinka paljon hyvää tapahtuukaan, kun saa seurata omaa rytmiään ja intohimojensa suuntaa. Kumpa lapseni koulu antaisi tilan tähän jo ala-asteella. Heti oppimisen alkaessa siellä, kuten minä äitinä voin antaa hänelle sen saman tilan kotona ennen koulua ja jatkossa koulun ohessa kunnes aikani on ohi. Kenties minä äitinä olisin synnytysvalmennuksen sijaan kaivannut äitiys-/vanhemmuusvalmennusta työnohjauksineen (vertaisryhmässä?) kunnes lapsi on itsenäinen. Sillä mistä minulle tieto/taito olla vastuullinen aikuinen. Eikö lapsen kasvatus ole opiskelua parhaimmillaan tai työtä... kun jotkut muut saavat siitä palkkaa :D Lapsia ja nuoria on kuunneltava. He tietävät mitä he tässä hetkessä tarvitsevat, he ovat kohdassaan nyt 2011. Me olimme sitä vuosina jolloin maailma näytti kovin erilaiselta. Lapseni käytti videoita vuoden ikäisenä. Minä näin ensimmäiset vasta ollessani iso tyttö. Joten maailma on muuttunut, rakenteidemme olisi syytä muuttua samalla aikakaudelle. Miten minun uskonnonkirjani ja kirjastokorttini vuonna 1980 erosi lapseni työvälineistä tänään? Hän käyttää niiden lisäksi televisiota, videoita, nettiä... Onko koululaitoksemme muuttunut yhtä sujuvasti? Vuoden 1980 tokaluokka suhteessa vuoden 2011 tokaluokkaan. Koin joskus, ettei koulujärjestelmä vastannut minun tahtooni, tapaani ja tahtiini tehdä asioita silloin 1980. Oma lapseni saman ikäisenä on kehitykseltään, tiedoiltaan ja nopeudeltaan minua niin paljon edellä. Ja toisaalta niin paljon kovemmassa tietovirrassa. Että mitä tapahtuu kohta oppimiselle, kestääkö aivot jatkuvan tiedon ja ärsykkeiden tulvan ilman kevennystä. Toisenlaista tilaa ja tärkeysjärjestystä oppimiselle. Jääkö kaiken kasvavan tiedon kasaamisen oheen tilaa oppia elämää, kuinka selvitä, kuinka olla, kuinka tuntea itsensä ja pitää itsestään huolta. Kuinka saada onnellinen elämä. Pahoinvointi maksaa, niin paljon ettei yhteiskunta kohta enää kestä sitä. Joten jospa alettaisiinkin opettaa hyvinvointia, niin johan alkaisi innovaatiot heräämään.
Katja Lemberg 1 vuosi 5 päivää sitten
Itse elämästäni ensimmäisen kerran 23- vuotiaana tipahtanut. Takana peruskoulu korkein arvosanoin, ammattikoulu koska tiesin mitä halusin ja ammattikorkeakoulu tukemaan tavoitettani kohti opettajakorkeakoulua. Mitä sitten tapahtui urakehitykselleni? Miksen edennytkään sujuvasti tavoitteeseeni? Ja missä kohtaa korjaamista olisi ollut syytä tehdä? Toki kaikissa näissä ehdotetuissa kohdissa, jotta saadaan kiinni tipahtaneet tai tipahtamassa olevat. Tipahtaneena voin kertoa, että se oli yhtä helvettiä. Ja mitä minä olisin kaivannut, olisi ollut ettei minua olisi päästetty putoamaan. Sillä luulin, että ympärilläni olevat rakenteet ovat juuri sitä mitä kuuluukin ja tuki ja edessäni näkemäni elämäni sitä mitä ihmisen kuuluukin elää... Miksen siis ollut oppinut elämään ja pitämään itsestäni huolta? Käsittelemään maailman tietoa, ymmärtämään ja kykenemään elämään sen kanssa. Kotiin voimme toki osoittaa, siellä olin paljon. Lähes enemmän olin koulussa oppimassa. Oppimassa mitä? Minun kysymykseni on vuosia ollut mitä sitten koulussa pitäisi oppia... nähdäkseni niitä taitoja, joita ihminen tarvitsee elääkseen tässä yhteiskunnassa. Loistavissa ehdotuksissa luotiin yhteyttä elkomaailman ja koulumaailman välille. Linkkiä, jolla oppiessani ymmärrän mitä opin ja mitä varten. Toivoisin nyt katsellessani oman lapseni tokaluokkalaista koulunkäyntiä, että hän oppisi yhdistämään oppimansa elämäänsä. Eli elämään oppiakseen. Ja jos nyt oppia kaipaava taito on jalkapallo, niin sitä sitten. Ja lukemista kun siihen tulee himo, vaikka ymmärtääkseen jalkapallon pelaajien nimiä, joita ei lukematta voi selvittää. Luonnollinen ihmisenä kasvu ja elinikäinen oppiminen = hyvinvointi, elämä, ihminen itse itsessään. Itsessään oleva ihminen on tuottava, koska ei voi välttyä innostumasta asioista. Kenen tehtävä on määrittää mistä on oikea aika olla innostunut? Kuinka paljon hyvää tapahtuukaan, kun saa seurata omaa rytmiään ja intohimojensa suuntaa. Kumpa lapseni koulu antaisi tilan tähän jo ala-asteella. Heti oppimisen alkaessa siellä, kuten minä äitinä voin antaa hänelle sen saman tilan kotona ennen koulua ja jatkossa koulun ohessa kunnes aikani on ohi. Kenties minä äitinä olisin synnytysvalmennuksen sijaan kaivannut äitiys-/vanhemmuusvalmennusta työnohjauksineen (vertaisryhmässä?) kunnes lapsi on itsenäinen. Sillä mistä minulle tieto/taito olla vastuullinen aikuinen. Eikö lapsen kasvatus ole opiskelua parhaimmillaan tai työtä... kun jotkut muut saavat siitä palkkaa :D Lapsia ja nuoria on kuunneltava. He tietävät mitä he tässä hetkessä tarvitsevat, he ovat kohdassaan nyt 2011. Me olimme sitä vuosina jolloin maailma näytti kovin erilaiselta. Lapseni käytti videoita vuoden ikäisenä. Minä näin ensimmäiset vasta ollessani iso tyttö. Joten maailma on muuttunut, rakenteidemme olisi syytä muuttua samalla aikakaudelle. Miten minun uskonnonkirjani ja kirjastokorttini vuonna 1980 erosi lapseni työvälineistä tänään? Hän käyttää niiden lisäksi televisiota, videoita, nettiä... Onko koululaitoksemme muuttunut yhtä sujuvasti? Vuoden 1980 tokaluokka suhteessa vuoden 2011 tokaluokkaan. Koin joskus, ettei koulujärjestelmä vastannut minun tahtooni, tapaani ja tahtiini tehdä asioita silloin 1980. Oma lapseni saman ikäisenä on kehitykseltään, tiedoiltaan ja nopeudeltaan minua niin paljon edellä. Ja toisaalta niin paljon kovemmassa tietovirrassa. Että mitä tapahtuu kohta oppimiselle, kestääkö aivot jatkuvan tiedon ja ärsykkeiden tulvan ilman kevennystä. Toisenlaista tilaa ja tärkeysjärjestystä oppimiselle. Jääkö kaiken kasvavan tiedon kasaamisen oheen tilaa oppia elämää, kuinka selvitä, kuinka olla, kuinka tuntea itsensä ja pitää itsestään huolta. Kuinka saada onnellinen elämä. Pahoinvointi maksaa, niin paljon ettei yhteiskunta kohta enää kestä sitä. Joten jospa alettaisiinkin opettaa hyvinvointia, niin johan alkaisi innovaatiot heräämään.
Katja Lemberg 1 vuosi 5 päivää sitten
Ihania, elämisen makuisia asioita olette keränneet. Vielä kun lisäätte nuorille mahdollisuuden jollakin tavalla kehittyä ihmisinä, oppia elämään hyvinvoivasti..
Leena Kärras 1 vuosi 4 päivää sitten
Tampereella käynnissä oleva Voimalaan -projekti muistuttaa ajatusta "my first companysta". Voimalan konsepti perustuu osin ProAkatemian (Tampereen amk:n yrittäjyyden yksikkö) koulutusmetodeihin ja tiimioppimiseen. Malli on hyvä, tuonut yrittämisen riemua Tampereelle nuorten keskuuteen. Lisätietoja toimintamallista täältä http://www.voimalaan.fi/
Lasse Leponiemi 12 kuukautta 3 päivää sitten
Kiitokset kaikille kommenteista! Terveiset ovat menneet eteenpäin!
Elina Kiiski 11 kuukautta 1 viikko sitten
Lomakkeen lähettämällä hyväksyt Mollomin yksityisyyssäännöt.
2011 Sitra | Käyttöehdot