archived
Arvioitu lukuaika 6 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Muistisairaan hoitoon tukea asukaslähtöisestä toimintamallista

Kirjoittaja

Julkaistu

Muistisairaan vanhuksen asukaslähtöisen toimintamallin kehittäminen Koukkuniemen vanhainkodin Havula-talon pilotissa

Koukkuniemen vanhainkoti on osa Tampereen kaupungin laitoshoitoa ja nykyisellään se on koti noin 550 asukkaalle. Osastoilla on 18-40 asukasta. Vanhainkodin hoito- ja palvelukokonaisuus sisältää kaikki asukkaan elämiseensä tarvitsemat palvelut ruuasta, hygieniasta, lääkkeistä erikoislääkäripalveluihin, kulttuuri- ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien.

Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelurakenteen on useissa selvityksissä todettu olevan kovin laitospaikkavaltainen ja tästä syystä kaupungin ikäihmisten palvelustrategiassa on määriteltykin tavoitteet sille, miten ikäihmisten palveluja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. STM:n ja Kuntaliiton vanhustenhuollon suositusten mukaisesti ikäihmisten palvelujen tavoitteena on tukea kaikkien ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään.  Nykymuotoinen vanhainkotihoito on siten merkittävän toiminnallisen muutoshaasteen edessä.

Vuonna 2010 käynnistynyt Koukkuniemi 2020 -hanke on Sitran rahoittama, laitoshoidon ja konsernihallinnon yhteinen kehittämishanke, jossa etsitään vanhustyöhön uusia toimintamalleja ja käytäntöjä. Loppuvuodesta 2013 valmistuu Koukkuniemen alueen perusparannuksen ja lisärakentamisen ensimmäinen vaihe – talot Jukola ja Impivaara. Näiden myötä alueelle avautuu 140 uutta asumispalvelupaikka. Samanaikaisesti valmistelemme, kaupungin oman tuotannon mahdollisuutta tuottaa ikäihmisten asumispalvelua. Sovittaessa toimintatavan muutoksen kehittämisestä pilottikohteeksi valittiin Havula-talon muistisairaiden osasto 5ab:n muuttaminen ryhmäkodeiksi. Uuden toimintamallin tarkoituksena oli valmistella muistisairauksien hoitoon erikoistunutta osastoa niin toiminnalliseen kuin asenteelliseen muutokseen – siirtymään laitoshoidosta kohti tehostettua palveluasumista.  Muutoksen alkuvaiheessa muutimme osastojen nimet kodinomaisiksi.  Asukkaat valitsivat nimet Havumäki ( 5a) ja Hyvälä (5b).

Lähtötilanteessa työntekijöiden kokema työtyytyväisyys oli alhaista. He kokivat, että heiltä puuttui muistisairaan asukkaan hoidon ja kohtaamisen osaamista, ja työhön ei oltu sitouduttu. Erilaiset toiminnot ohjasivat tiukasti asukkaiden elämää ja hoidon toteutusta, näistä hyvänä esimerkkinä olivat asukkaiden peseytymiskäytännöt, joiden ympärille päivän muut toiminnot rakentuivat. Tähän tilanteeseen oltiin tyytymättömiä ja niin lähdimme yhteisestä halusta kehittämään asukaslähtöistä toimintamallia.

Asukkaiden ja henkilöstön tarpeet kehittämisen keskiöön

Hankkeessa hyödynnettiin osallistavia innovointimetelmiä ja mallia rakennettiin yhdessä asukkaiden, henkilöstön, ohjausryhmän sekä asukkaiden omaisten kanssa. Muistisairaiden ryhmäkodin ydinkehittämiskohteiksi valittiin muistisairaan yksilöllinen kuntoutus, osallistava johtamistapa sekä tilojen ja apuvälineiden kehittäminen. Muistisairaan asukkaan yksilöllinen hoito on edellyttänyt asukkaan elämänhistorian tuntemista ja omahoitajuuden kehittämistä niin, että asukas saa haluamaansa ja tarvitsemaansa hoitoa kodinomaisessa ympäristössä.

Keväällä 2012 kokoonnuimme asiantuntijatiimin opastuksella neljästi työpajoihin. Näissä työpajoissa käsittelimme ennakkoluuloja ja pelkoja sekä muutoksen toiveita ja tavoitteita. Työskentelyn myötä konkretisoimme tulevaa muutosta ja yhteistä tavoitetilaa. Työpajaan osallistui sekä osaston henkilöstön että ohjausryhmän jäseniä. Tavoitteena oli saada yhteinen näkemys siitä, millaista muutosta olimme hakemassa ja millaisin askelin.

Haaveilimme rajattomasta elämästä, joka on avointa ja läpinäkyvää, ei kiinni minuuttiaikatauluissa. Tiiviistä yhteistyöstä, jossa olisi henki ja ilo, joka mahdollistaa kaikkien asukkaiden kunnosta riippumattoman osallistumisen, ottaa mukaan omaiset ja erottaa juhlapyhät arjesta. Peräänkuulutimme luovuutta ja luonnonmukaisuutta: enemmän ulkoilua ja luontoa, kasveja, värikkyyttä. Tuon hetken rajoitteina koimme fyysiset tilat, resurssit, aikataulut ja vanhat käytänteet.

Asukkaat ja omaiset osallistuivat työpajojen välillä toteutettuihin välitehtäviin, jotka olivat asukaslähtöisiä toimintatapojen muutoksia esim. asukkaiden ruokailujärjestelyissä
tai peseytymiskäytänteissä. Samanaikaisesti yksi lähihoitajan toimi irrotettiin muista hoitotyön toimista ja niiden asemesta yhden työntekijän työpanos suunnattiin monipuolisen viriketoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä asukkaiden kanssa. Tavoitteena oli samalla innostaa osaston hoitotyöntekijöitä suunnittelemaan ja luontevasti toteuttamaan asukkaiden yksilöllisiä ryhmä- ja yksilötoimintoja. Tämä onnistui ja se on nyt muuttunut pysyväksi toimintatavaksi. Toiminnan suunnittelutyön apuna on ollut kehittämissuunnitelma, vuosikello, johon on viikko-, kuukausi- ja vuositasolla kirjattu meneillään olevat kehittämisteemat ja monimuotoiset toimintakykyä edistävät ja ylläpitävät viriketeemat.

Iloinen vanhuus
Hän elämäänsä pohtii
puistossa kävellessään.
Turvanaan tuttu hoitaja.
Katkeruutta ei tunne,
mitään ei kadu,
on tyytyväinen elämäänsä.
Mitäs tässä!
Kaunis syyspäivä,
aurinko paistaa keltaiseen lehtimattoon.
Naurattaa, laulattaa.
Mennäänpä kahville!        
        (Välitehtävissä toteutettua)

Toukokuussa 2012 osasto 5ab muutti nimensä Hyväläksi ja Havumäeksi. Asukkaat olivat mukana ideoimassa ja nimeämispisteiden antamisessa. Asukkaiden tahto ja toiveet ovat kiinteä osa elämää. Omahoitajat vastaavat kokonaisvaltaisesti asukkaan moniammatillisesta hoidonsuunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Hoitotyön kirjaaminen on kaikkineen myös parantunut. Uuden asukaslähtöisen toimintamallin myötä muistisairas asukas saa yksilöllistä ja juuri hänelle oikeanlaista hoitoa. Se on asukkaan elämänhistoriasta, toiveista ja tarpeista lähtevää.

Työhyvinvointi ja asiakastyytyväisyys paranivat

Uuden toimintamallin myötä koettu työhyvinvointi on parantunut. Esimiestyö on nyt osallistavaa ja valmentavaa. Työyhteisön työhyvinvoinnin eri osa-alueista ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista tehdyissä alku- ja loppumittauksissa kaikki osa-alueet kehittyivät suotuisasti. Työstään motivoitunut hoitaja kunnioittaa ja on läsnä oleva myös asukkaalle.

Tiukassa taloustilanteen paineessa henkilöstömäärästä jouduttiin hetkeksi tinkimään, mutta hyvällä yhteistyöllä ja asukaslähtöisillä toimintatavoilla teimme laadukasta ja hyvää hoitotyötä myös RAI-tuloksilla mitattuna. Muutosprosessia on seurattu RAI-laatujärjestelmästä saatavan palautetiedon avulla. Asukkaiden hoito on kohentunut ensimmäisen ja toisen arviointitiedon perusteella toivotusti mm. antipsykoottien käyttö ilman diagnoosia on vähentynyt, vuoteeseen hoidettavien määrä ja ilman aktiviteetteja olevien asukkaiden määrä on vähentynyt. Tavoitteemme on selkeästi vielä kohentaa hoidon laatua näiltä osin.

Vanhuuden valo
”Tänään me yhdessä toistemme läheisyydessä mukavan hetken koimme, kun iloa vanhuuteen loimme. Silmistä noista valo loistaa ja huolet poistaa. Valo vanhuuden tietämme ohjaa, työtämme johtaa.”
           (Työpajassa tuotettua)

Koulutus kehittämisen tukena

Kaikki ryhmäkodin työntekijät ovat suorittaneet Dementiatyön passin, monipuolisen muistisairaan hoidon koulutuksen. Kohtaamisen kykyä ja luovuutta lisäsimme draaman keinoin. Nyt olemme aloittaneet organisaatiomme hyvinvointiteknologia-asiantuntijan kanssa kartoituksen niistä keinoista, joilla asukas voi ryhmäkodissa asuessaan hyödyntää hyvinvointiteknologiaa elämässään.

Asukas päättää nyt omasta elämänkulustaan ja siitä, miten hän haluaa itseään hoidettavan ja milloin. Minuuttiaikataulut ovat vain muisto ja paineisissakin hetkissä mahdollistuvat asukkaan omat valinnat. Olemme yhdessä asukkaiden, omaisten ja ystävien kanssa tehneet asuinympäristöstä kodikkaan ja innostavan – kehittäminen jatkuu.

Ryhmäkodin arvot asukkaiden omin sanoin

Ihminen ihmiselle
Toivon, ettet kävele ohi, vaan huomaat minut.
Toivon, että olet ystävällinen ja rehellinen minulle.
Toivon, että kohtelet minua hyvin ja kunnioittavasti.
Toivon, että voin luottaa sinuun ja että saan apua silloin, kun sitä tarvitsen.
Toivon kohteliaisuutta ja että minua arvostetaan.
Toivon lämpöä toista ihmistä kohtaan.
Toivon oikeudenmukaisuutta, koska maailma on niin paha.
Muistetaan myös kiittää ja tehdä toinen toisillemme, niin kuin ihminen ihmiselle.


Lisää aiheesta:
Koukkuniemen vanhainkoti valmistautuu tehostettuun palveluasumiseen (Hoivapalvelut-lehti, helmi-maaliskuu 2013)

Mistä on kyse?