archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Uusi elämä kerrostalon kylmäkellarille

Juuressäkkejä ja hilloja notkuvat taloyhtiöiden kylmäkellarit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä.

Julkaistu

Luomuruokaosuuskunta Mukulaarin Silja Parri esittelee kaaleja, joita osuuskunta säilyttää Pitkäkatu 29:n asunto-osakeyhtiöltä vuokraamissaan kylmäkellarikopeissa.

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 5/24

Juuressäkkejä ja hilloja notkuvat taloyhtiöiden kylmäkellarit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Jos esimerkiksi 30 talouden taloyhtiössä joka huoneistolla on kellarissa kylmävarasto, niistä noin viisi on käytössä – ja muut ovat tyhjinä tai niihin yritetään tunkea sinne kuulumatonta tavaraa, kuten autonrenkaita. Näin arvioi isännöitsijä Marja-Liisa Nuora Jyvässeudun Isännöitsijöistä.

Tilojen hukkakäyttöä vastavirtaan kulkee Sitran rahoittama ja Japan toteuttama harvinaislaatuinen kokeilu, jossa lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaari vuokraa Pitkäkatu 29:n taloyhtiön kylmäkellarissa neljää varastokoppia juuresten ja kaalien säilytykseen. Kokonaisvuokra on 80 euroa kuukaudessa.

– Jos joutuisimme vuokraamaan kylmiötilaa perinteisin keinoin, kustannukset kohoaisivat tuhansiin euroihin, Mukulaarin työntekijä ja hallituksen jäsen Silja Parri sanoo.

Kylmätilojen vuokraus Pitkäkatu 29:ssä on osa Sitran Resurssiviisas asuminen -hanketta, jonka tarkoitus on löytää taloyhtiöissä hyviä keinoja säästää luonnonvaroja.

Isännöitsijä Nuora on ratkaisuun tyytyväinen:

– Jäähdytyksestä tulee jatkuvasti kustannuksia, oli hyllyllä hillopurkkeja tai ei. Näin saadaan kuoletettua kustannuksia pois.

Loputtomiin taloyhtiöiden ei toki kannata taistella trendejä vastaan jäähdyttämällä kellareissaan pelkkää ilmaa; on pakko hyväksyä se tosiasia, että supermarketteihin tottuneet nuoret ikäpolvet eivät lämpene kylmäkellareille.

Uusissa taloyhtiöissä jätetään Nuoran mukaan kylmäkellarit rakentamatta. Vanhoissakin ne muutetaan ainakin suurimmaksi osaksi normaaleiksi säilytystiloiksi silloin, kun kylmälaitteet tulevat elinkaarensa päähän ja niiden uusimiseen pitäisi uhrata tuhansia euroja.

Nuora kuitenkin vinkkaa, että nuoretkin ikäluokat saisivat olemassa olevista kylmäkellarista monenlaista hyötyä.

– Jos tulee väkeä kylään ja on monenlaista ruokavaliota ja allergiaa, osan ruoasta voi säilöä kylmäkellarissa. Myös reissuun lähtiessä jääkaapin voisi tyhjentää kylmäkellariin ja sammuttaa, jolloin säästyisi sähköä ja saisi samalla puhdistettua jääkaapin.

Kylmäkellarin ahkera käyttö voi – kuukausivuokrastakin huolimatta – säästää pitkän pennin, jos kotitalous sen ansiosta jättää ostamatta valtavan ja sähkösyöpön jääkaappi-pakastin-yhdistelmän. Kaiken syötävän ei tarvitse olla kaiken aikaa aivan käden ulottuvilla.

Silja Parri huomauttaa, että viime vuosina kaikenlainen kaupunkiviljely omilla palstoilla on ollut trendi nuortenkin ikäpolvien keskuudessa. Isot säkilliset oman palstan juureksia ja sipuleita nostavat kellarikomerot uuteen arvoon.

– Se, mikä ennen oli puolivälttämättömyys, on nyt mukavaa puuhastelua, Parri sanoo.

Teksti ja kuva: Antti Kivimäki

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lue lisää resurssiviisaista ratkaisuista taloyhtiöille

Mistä on kyse?