sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Portlandissa Oregonissa on jo 1970-luvulta lähtien ollut käytössä kestävän kaupunkisuunnittelun malli, jonka nimi on Urban Growth Boundary. Tuttavallisemmin siis UGB. Malli pohjautuu yhteisiin sopimuksiin niin poliittisella, taloudellisella kuin ihmisten tasolla. Sen toteuttamisesta on kerätty hyviä kokemuksia jo lähes 40 vuoden ajalta. Toisin sanoen malli on testattu ja toimiva. Sitran ja MAL-verkoston järjestämä tapahtuma 2.12.2010 selvitti, olisiko mallista opittavaa Suomessa. Vastaus oli yksiselitteinen: kyllä.
UGB-malli ohjaa laaja-alaisesti kehitystä Portlandin seudulla, ns. Oregon Metro -alueella, joka pitää sisällään Portlandin ja Washingtonin kaupungit sekä ympäröivät 27 seutukuntaa. Mallin toteuttamisessa on onnistuttu niin hyvin, koska kaikki ovat sitoutuneet toimimaan sen mukaan. Malli pohjautuu seutukunnan, kaupungin ja taajamien määrätietoiseen suunnitteluun, taloudelliseen ohjaukseen sekä toimivaan vuoropuheluun päättäjien, suunnittelijoiden ja kansalaisten välillä. Kaiken taustalla ovat kansalaisten tärkeänä pitämät arvot.
Näkymä Portlandin kaupungista Oregonin osavaltiosta (kuva Wikimedia Commons, julkaistu Creative Commons -lisenssillä).
Kaupunki ja maaseutu voittavat kumpikin
Portlandin käyttämä malli hyödyntää kaupunkivyöhykkeen ulkopuolisten alueiden ominaispiirteitä ja vahvuuksia. Karkeasti yksinkertaistaen UGB-malli tarkoittaa Portlandissa rajaa, jonka ulkopuolelle rakentamiselle on asetettu todella tiukat rajoitteet. Näin kaupungin kehitys ja kasvu ohjataan asemakaava-alueelle. Samalla varmistetaan jatkoedellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiselle sekä kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja maaseutumaisten alueiden virkistysmahdollisuuksien säilyttäminen.
Ehkä hienointa mallissa on se, että se aidosti ylittää vastakkainasettelun kaupunki vs. maaseutu. Yhdessä suunnittelemisen avulla saavutetaan tilanne, jossa kumpikin hyötyy.
Yksinkertainen on tehokas
UGB on työkaluna yksinkertainen, mutta sen avulla pystytään ymmärtämään monimutkaisia kaupunkiseutujen muutoksia. Se myös auttaa havainnollistamaan asioita eri intressiryhmille. Mallin soveltaminen perustuu Oregonin osavaltion lakiin. UGB-mallin soveltaminen on siis pakollista kaikkialla osavaltion kaupungeissa ja kunnissa. Portlandissa mallin toteuttamiselle on ollut erityisen hyvät edellytykset, sillä toisin kuin valtaosassa muita kaupunkeja, Portlandissa päättäjät valitaan suoralla kansanvaalilla.
Malli myös helpottaa asumisen ja työssäkäynnin yhteyden sekä kustannusten hahmottamista yksittäisen ihmisen tasolla. Kuvat ja kartat konkretisoivat eri skenaarioiden eroja käytännössä. UGB-vyöhykkeen ulkopuolelle saa muuttaa, mutta liikenne- ym. taksat ovat kovempia, jos käy työssä rajan sisäpuolella. Julkisen liikenteen merkitys korostuu, sillä rakentaminen keskitetään liikennereittien yhteyteen.
Seutukunnan, kaupungin ja lähikuntien taloudet kytkeytyvät UGB-mallin soveltamisen kautta tiiviisti toisiinsa. Malli myös auttaa talouden suunnittelussa ja eri vaihtoehtojen kustannusten arvioimista. Onpa Portlandin seudulla päässyt käymään niinkin, että vyöhykealueen sisällä sijaitseva kunta ei olekaan halunnut hyödyntää alun perin pyytämäänsä laajennusmahdollisuutta, koska se on osoittautunut liian kalliiksi. Malli onkin ohjannut kasvua alueella ylöspäin, ei ulospäin.
Työpaja hahmotteli ”suomalaista UGB:tä”
Iltapäivän tiivistunnelmainen työpajasessio tuotti hedelmää. Ryhmät keskustelivat kunta- ja seutunäkökulmista, palveluvyöhykkeistä ja sopimuksista sekä suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosesseista. Työpajaan osallistui monia kaupunkiseutujen ja valtionhallinnon edustajia.
Yhteinen näkemys oli, että näitä kysymyksiä pitää Suomessa vaikuttavuuden varmistamiseksi tarkastella seututasolla, mutta päätöksenteon on pysyttävä kunnissa. Valtio haluttiin mukaan sekä seurannan toteuttajaksi että yhdeksi sopimusosapuoleksi varmistamaan, että tarkastelunäkökulma on aidosti seudullinen ja raja riittävän tiukka. Toivottiin sekä julkisia kannusteita että valtion ohjausta, siis sekä keppiä että porkkanoita.
Ei mikään läpihuutojuttu
Vaikka UGB-malli nähtiinkin työpajassa erittäin hyvänä lähtökohtana kehitykselle, on paljon kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus. Näitä ovat esimerkiksi maanomistajuus, talous- ja ympäristövaikutusten todentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaikki olivat kuitenkin liikuttavan yksimielisiä siitä, että nykyinen käytössä oleva malli – ainakaan nykytulkintoja noudattaen – ei kanna tulevaisuuteen.
Talous- ja ympäristövaikutusten todentamiseksi on jo kehitteillä malleja, jotka perustuvat laskentaan, paikkatietoihin ja seurantaan. Näiden lisäksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslakiin uudistuksia, jotta kaupunkiseutujen tarpeet pystytään paremmin tunnistamaan.
Suomessa on jo nytkin käytössä hyviä välineitä, joilla voisi ohjata kasvua. Jostain kumman syystä niitä ei kuitenkaan käytetä näin. Välineet nähdään rajoittavina, sen sijaan että ajateltaisiin niiden turvaavan esimerkiksi palveluja, maaseutua ja virkistysalueita. Tuntuukin, että alan sanasto kaipaa uusimista, jotta nykyisistä tulkinnoista päästään irti. Samalla pystytään varmasti löytämään uusia näkökulmia ja myönteisiä lähestymistapoja.
Työpaja vasta lähtölaukaus kehitykselle
Työpajassa pohdittiin seudullisia vyöhykkeitä, niiden tuomia hyötyjä suunnittelussa sekä mahdollisia kriteereitä. Selvä lopputulema oli, että Portlandin UGB-mallin esittely Suomessa auttaa fokusoimaan keskustelua ja kehittämistarpeita. Seuraavaksi mallin soveltamista lähdetään tuomaan aktiiviseen vuorovaikutusprosessiin. Kehitystyö jatkuu sekä suunnittelijoiden että päättäjien tasolla. Tärkeää on löytää toimivia menetelmiä vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
Tilaisuus oli onnistunut, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa keskustelua kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoista. UGB-on yksi mahdollisista malleista, joka voi antaa virikkeen Suomeen soveltuvan ratkaisun löytämisessä. Työpajassa havaittiin, että meillä itse asiassa on jo ollut vastaavia menettelyjä käytössä eri aikoina ja erinimisinä. Niiden tarkastelua positiivisessa hengessä UGB-mallin pohjalta on syytä jatkaa.