archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ilmastojohtajuus syntyy ruohonjuuritasolla USA:ssa

Climate Leadership Conference kokosi yhteen johtavia yrityksiä, tutkijoita ja päättäjiä ympäri maailmaa.

Kirjoittaja

Julkaistu

Osallistuin Washingtonissa helmikuun lopulla pidettyyn Climate Leadership Conference:een, joka kokosi yhteen johtavia yrityksiä, tutkijoita ja päättäjiä ympäri maailmaa. Pääpaino tapahtumassa oli ilmastonmuutoksen torjumiseen keskittyvissä innovaatioissa sekä uusissa bisnesratkaisuissa ja yhteistyömuodoissa (ppp).

Vaikka elämme tärkeää Pariisin ilmastoneuvottelujen vuotta, ei kukaan tapaamistani ihmisistä pitänyt mahdollisena, että USA tulisi allekirjoittamaan kansainvälisesti sitovaa ilmastosopimusta. Myöskään kansallisen tason politiikan varaan ei paljoa laskettu, vaikka Obaman viime vuonna lanseeraamaa Clean Power Plan:ia pidetäänkin oikeansuuntaisena. Mutta mitä sitten maassa juuri nyt tapahtuu ja mitkä ovat niitä ilmastojohtajuuden tekoja?

Ruohonjuuritasolla tehdään paljon työtä: haetaan aktiivisesti uusia toimintamalleja, miten yrityksistä, kaupungeista ja yhteisöistä voitaisiin tehdä entistä vastustuskykyisempiä, resilienttejä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Hyviä esimerkkejä näistä olivat mm. San Diego Regional Climate Collaborative, C2ES Community Engagement Tool ja Four Twenty Seven Climate Solutions.

Merkittävänä suunnannäyttäjänä voidaan kuitenkin pitää Kalifornian osavaltiota, joka on toiminut Yhdysvaltojen ”laboratoriona” säätämällä vuonna 2006 Global Warming Solutions Act:in, joka tunnetaan paremmin nimellä AB 32. Siinä osavaltio sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasolle vuoteen 2020 mennessä (tarkoittaa noin 15 % vähennystä business as usual -kehityksestä). Keskeisenä mekanismina toimii päästökauppajärjestelmä, joka astui voimaan 2013 ja joka kattaa noin 85 % Kalifornian kasvihuonekaasupäästöistä. Se on ainut päästökauppajärjestelmä USA:ssa, joka kattaa keskeiset talouden sektorit, eikä pelkästään sähköntuotantoa. Järjestelmää onkin pidetty rohkeana kokeiluna, josta muut voivat oppia.

Kahden vuoden aikana kokeilu on osoittanut, että päästökauppajärjestelmä toimii – maailman kahdeksanneksi suurimmassa taloudessa. Kalifornia on myös näyttänyt, että päästöjen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista: vuonna 2013 BKT nousi 2 % ja samalla järjestelmän sisällä olevat CO2-päästöt putosivat 4 %. Lukuja voi pitää pieninä, mutta suunta on oikea. Myös investoinnit puhtaisiin energiamuotoihin ja liikenteeseen sekä energiatehokkuuteen ovat olleet suurempia kuin kukaan osasi odottaa. Olikin innostavaa kuunnella kalifornialaisia, jotka kertoivat järjestelmän kehityksestä ja haasteista. Oli ilmiselvää, että päättäjien vahva tahtotila ja tavoitteiden asetanta on ollut välttämätön järjestelmän onnistumisessa. Kalifornia tekee myös suoraan kansainvälistä yhteistyötä mm. Meksikon ja Kiinan kanssa vaihtamalla tietoa ja oppeja, jotta vähähiiliseen talousjärjestelmään siirtyminen olisi mahdollista.

Ilmastonmuutos on useassa USA:n osavaltiossa jo totisinta totta, etenkin rannikkoalueilla. Koska vetäytyminen rannikoilta ei ole realistista, tekevät kaupungit töitä hartiavoimin, jotta riskit eivät toteutuessaan muodostuisi niille liian kalliiksi. Michael Bloombergin ja kumppaneiden Risky Business -projekti on tehnyt vakuuttavaa työtä esittämällä ilmastonmuutoksen vaikutukset Yhdysvaltojen taloudelle dollareina. Luvut ovat mykistäviä. Esimerkiksi vain myrskyjen ja hurrikaanien kustannusten arvioidaan maksavan 35 miljardia dollaria vuodessa seuraavien 15 vuoden aikana. Standard & Poor’s Global 100 Indeksin yrityksistä 77 % onkin jo integroinut ilmastoriskit osaksi normaalia riskienhallintaansa. Ilmastonmuutos nähdään näissä yrityksissä myös bisnesmahdollisuutena (75 %), mutta kuitenkin vain 27 % tunnisti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen myötä. Tämä on melko lailla linjassa myös Taloustutkimuksen Sitralle tekemän tuoreen tutkimuksen kanssa.

Mutta se ilmastojohtajuus – se selvisi konferenssin päätteeksi, kun joukko yrityksiä, kaupunkeja ja ihmisiä palkittiin esimerkillisestä ilmastotyöstä. Parhaiten jäi mieleen Kalifornian edustaja, joka totesi, että suuri joukko amerikkalaisia vain odottaa, että he tulevat epäonnistumaan ja että uudet rohkeat aloitteet eivät tule kantamaan taloudellisesti. Kalifornialaiset ovat kuitenkin päättäneet todistaa tämän vääräksi riippumatta siitä, kuka Valkoisessa talossa istuu.

Mistä on kyse?