Hyvinvoinnin uudet haasteet

Suomalaisten hyvinvointi on murroksessa. Yhteiskunnan vaurastuminen, kulttuurin vapautuminen ja markkinoiden tarjonnan kasvu ovat tuoneet Suomen uuteen kehitysvaiheeseen, jossa hyvinvoinnin ongelmia aiheuttavat perinteisten niukkuusongelmien ohella myös arjen hallinnan vaikeus vaurastuneessa yhteiskunnassa. 

Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut nopeasti viime vuosikymmeninä ja keskivertokansalaisella on enemmän tuloja käytettävissään kuin koskaan aiemmin. Samalla kulttuuri ja sääntely ovat vapautuneet ja sallivat nykyään hyvin monenlaisia elämäntapoja. Myös markkinoiden tarjonta on kasvanut valtavasti.

Tämä kaikki on vaikeuttanut ihmisten arjen hallintaa. He joutuvat joka päivä tekemään paljon enemmän omaan ja muiden hyvinvointiin liittyviä päätöksiä kuin muutama vuosikymmen sitten. Kasvaneet resurssit, vapaudet ja vaihtoehdot luovat nopeasti muuttuvassa maailmassa vaikeasti hallittavan kokonaisuuden ja uusia elämänhallinnan ongelmia. Uusavuttomuuden lisääntyminen, ylipaino- ja päihdeongelmien kasvu, ylivelkaantumisongelmat, työperäiset mielenterveysongelmat, perheiden hajoaminen sekä lasten kasvatusongelmat heijastavat arkielämän valintojen vaikeutta.

Järkevien päätösten tekemistä vaikeuttaa se, että ihmiset eivät psykologisten tutkimusten mukaan tee kovin rationaalisia päätöksiä, kun niillä on pitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia. Huomio kiinnitetään yleensä valintojen välittömiin hyvinvointivaikutuksiin. Alkoholin ja tupakan aiheuttamat terveysongelmat ovat tästä selkein esimerkki, mutta lyhytnäköisyys liittyy myös muuhun inhimilliseen käyttäytymiseen. Arjen hallinnan monimutkaistuminen on jo kasvattanut erilaisten elämänhallintaa tukevien palvelujen kysyntää. Uusille elämäntapalehdille, -kirjoille, -ohjelmille, -kursseille ja -palveluille löytyy jatkuvasti uusia maksavia asiakkaita.

Uusia hyvinvointiongelmia aiheuttaa myös kulttuurin muuttuminen aiempaa itsekeskeisempään suuntaan. Pertti Suhosen tutkimusten mukaan Suomessa ovat viime vuosina korostuneet ”minäkeskeiset” -arvot mm. työllisyyteen ja tasa-arvoon sekä globaaliin rauhaan ja luonnonsuojeluun verrattuna. Oma etu näyttäisi ajavan yhä useammin yleisen edun ohi myös arjen päätöksissä. Ympäristön roskaaminen, autolla kaahaaminen sekä laimentunut talkoo- ja vapaaehtoisaktiivisuus käyvät tästä esimerkiksi.

Itsekkyyden kasvu saattaa jatkuessaan muuttaa merkittävästi suomalaista yhteiskuntaa.  Herbert Gintisin, Samuel Bowlesin, Robert Boydin ja Ernst Fehrin kirjassa  Moral Sentiments and Material Interests esitettyjen tutkimustulosten mukaan vain pieni osa ihmisistä ajaa aina omaa etuaan tai toisaalta aina vain yhteistä etua (altruistit). Suurin osa ihmisistä (n. 40 – 60 %) on valmis panostamaan yhteiseen hyvään, jos muutkin tekevät niin. Mutta näiden ihmisten asenne muuttuu, jos he huomaavat, että kaikki eivät ajattelekaan yhteistä hyvää vaan jotkut ajavat vain omaa etuaan.

Tällöin yhteistä etua ajattelevat ihmiset muuttuvat myös itsekkäiksi, koska eivät halua, että heitä käytetään hyväksi. Tällainen muutos tapahtuu sen jälkeen, kun itsekäs käyttäytyminen saavuttaa tietyn kriittisen pisteen, jonka jälkeen enemmistö ihmisistä olettaa muiden toimivan itsekkäästi. Tämän jälkeen ihmisiä on hyvin vaikea motivoida takaisin epäitsekkääseen käyttäytymiseen. Tällainen kulttuurin muutos on mahdollista myös Suomessa, jos itsekäs käyttäytyminen lisääntyy tulevaisuudessa. Se saattaisi muuttaa merkittävästi suomalaista kulttuuria, joka on perinteisesti perustunut yhteisen hyvän vaalimiseen sekä kansalaisten keskinäiseen luottamukseen.

Elämänhallintaan ja yhteiseen hyvään liittyvät uudet ongelmat heijastavat yhteiskunnan nopeaa murrosta ja vaurastumista. Jatkossa näihin uusiin hyvinvointiongelmiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota perinteisten hyvinvointiongelmien ohella. Tarvittavia toimenpiteitä voidaan pohtia kunnolla vasta sitten, kun arjen hyvinvoinnin uusia haasteita ymmärretään paremmin. Tällä hetkellä niitä koskeva tutkimustieto on vielä hyvin hajanaista.