Hyvinvointia tuloksia ostamalla – mikä ihmeen SIB-mallinnus?

Tuttu tilanne? Budjettineuvotteluissa ehdotus hyvinvointia edistävien palveluiden rahoittamiseksi saa rastin päälleen resurssien valuessa päälle kaatuvien ongelmien hoitamiseen. Ja näin käy, vaikka tiedetään, että ongelmien ehkäiseminen tulisi huomattavasti edullisemmaksi ja lisäisi hyvinvointia.

Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa: suoritteista tulee siirtyä tulosten ostamiseen. Lisäksi tarvitaan uusi rahoitusmalli, jonka turvin – ainakin siirtymävaiheessa – voidaan hyödyntää myös yksityistä pääomaa.

Edistävään ja ehkäisevään toimintaan tulee panostaa muutoinkin kuin puheissa. On korkea aika tehdä laaja-alainen mallinnus siitä taloudellisesta arvosta ja niistä laadullisista hyödyistä, joita väestön hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn lisääntymisestä on saatavissa. Varovaisestikin arvioiden säästöpotentiaali on useita satoja miljoonia euroja. Tämän päälle on laskettava vielä hyvinvoinnin mahdollistama tuottavuuden kasvu ja vaikkapa lisääntyvät verotulot. Mallinnuksen perusteella on mahdollista määritellä selkeät tavoitteet ja kehittää uusia ennakkoluulottomia toimintamalleja niiden saavuttamiseksi. 

SIB-mallinnus: huolellinen analyysi kustannusten syistä ja juurisyistä

Yksi yli vaalikauden jatkuvan toiminnan mahdollistaja on tulosperusteinen rahoitussopimus. Tämä vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto tunnetaan kansainvälisesti nimellä Social Impact Bond – eli SIB-malli. Siinä yksityinen sijoittaja kantaa vastuun hyvinvointia edistävän toiminnan resursoinnista ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Jos etukäteen määritetyt hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta tai valtio säästää kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna eli tulospalkkio on maksettavissa osalla syntyneistä säästöistä.

SIB-mallilla toteutettavan toiminnan lähtökohdaksi tehtävä mallinnus tarkoittaa hieman yksinkertaistaen huolellista analyysia kustannusten syistä ja juurisyistä. Sen perusteella on mahdollista päättää, mihin tekijöihin valitun väestöryhmän hyvinvoinnin edistämisen osalta on vaikutettava, miten ja mitkä toimijat voivat saada halutun muutoksen aikaan sekä minkälainen investointi muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan. Samalla rakentuvat myös indikaattorit, joiden perusteella toiminnan tuloksia mitataan – laadullisen ja taloudellisen arvon näkökulmasta.

Julkisen sektorin näkökulmasta SIB-mallin hyödyntäminen tarkoittaa siis tulosten ostamista suoritteista maksamisen sijasta. Tavoitteenamme on saada aikaan prosesseja, jotka tarkoittavat hieman pidemmällä aikajänteellä systeemistä muutosta. Tämän muutoksen myötä julkinen sektori ostaa pääosin tuloksia ja varmistaa sillä tavoin veroeuroille parhaan mahdollisen vastineen. Suomalaiset voivat paremmin ja kestävä hyvinvointi kasvaa, mistä hyötyvät kaikki.