archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Bastusta ideaa: Hiilijalanjälki haastaa perinteiset rakennusten korjausmenetelmät

Uudet korjausrakentamisen menetelmät haastavat perinteiset tavat muun muassa pienemmillä ilmastopäästöillään.

Kirjoittaja

Julkaistu

Vanhan rakennuskannan saneeraus voidaan tehdä entistä pienemmin ilmastopäästöin.  Uudet korjausrakentamisen menetelmät haastavat perinteiset tavat. Korjausrakentaminen onkin vahvassa murrosvaiheessa hetkellä, kun suurten kaupunkien 1960- ja 70-luvulla rakennetut lähiöt ovat tulleet taloteknisen ja energiataloudellisen tiensä päähän. Tulevaisuuden kannalta ei ole yhdentekevää miten rakennuskanta saneerataan. Kuudennen aallon megatrendi, resurssitehokas toimintatapa, jättää pienen hiilijalanjäljen ja luo kestävää hyvinvointia.

Ilmastonmuutoksen torjunta on jo vuosia ollut ympäristöpolitiikan keskiössä. Nyt politiikan kamareista on siirrytty tekoihin. Hiilijalanjälki, tuotteen, palvelun tai toiminnan elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, on keskeinen osa yritystoimintaa yhä useammassa yrityksessä. Hiilijalanjälki voi olla keskeinen päätösten perusta myös vastuullisessa korjausrakentamisessa.

Aalto-yliopistossa tarkastetun Antti Säynäjoen väitöskirjan mukaan vanhaa rakennuskantaa hyödyntämällä ja sen energiatehokkuutta parantamalla tavoitetaan uudisrakentamista pienempi hiilipiikki ja samalla saavutetaan hyvä energiatehokkuus.

Vanhojen kiinteistöjen ”kierrättämisessä” on järkeä. PTT:n mukaan 1960–1970 -luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen energiakorjaus nykyvaatimuksia vastaavaksi on reilun 30 miljardin euron arvoinen urakka ja arviolta 92 % näistä kohteista korjausurakka on myös taloudellisesti kannattava. Korjausrakentaminen on laajeneva toiminta-alue, johon kuudennen aallon megatrendi, resurssitehokas toimintatapa, tuottaa vanhojen korjausmenetelmien rinnalle uudentyyppisiä ratkaisuja.

Uusilla ratkaisuilla saadaan vanhat kiinteistöt asumiskuntoon kustannustehokkaasti ja perinteisiä korjausmenetelmiä pienemmällä hiilijalanjäljellä. Yhdessä Tekesin, Finnveran ja ELY-keskuksen kanssa kehitetty Pilaster-järjestelmä sisältää samassa paketissa linjasaneerauksen, ilmanvaihto- ja energiaremontin.

Uusi, huoneistokohtainen talotekniikka asennetaan talon ulkopuolelle hormielementteihin, jotka tuodaan valmiina moduuleina saneerauskohteeseen. Moduulirakenteen vuoksi järjestelmän asennus käy erittäin nopeasti ja työ vaatii vain vähän toimenpiteitä asuinhuoneistoissa. Sähkö-, vesi- ja viemärilinjat sekä asuntokohtainen tulo-poisto-ilmanvaihto, ilmastointi ja lämpöpumppu kulkevat kaikki samassa lämpöeristetyssä hormissa. Muun muassa Raision kaupunki käyttää uutta korjausratkaisua vuokra-asuntojensa saneerauksissa, mutta myöskin tulevissa uudiskohteissa. Tälle uudentyyppiselle ratkaisulle on myös kansainvälisiä mahdollisuuksia korjausratkaisujen tehokkuuden ja päästövaikutusten kiristyessä.

Taustaa:

TEM raportteja 61/2015 Kyselytutkimus suomalaisen kerrostalokannan todellisesta korjauspotentiaalista 10/2015

VTT TIEDOTTEITA 2377 Suomalaisten rakennusten energiakorjausmenetelmät ja säästöpotentiaalit

Innova raportti, Kerrostalosta passiivitaloksi

Korjausrakentaminen 1/2016