Kuntamarkkinat – lopun aikoja vai uusia alkuja?

Blogit
16.09.2016 09:59

”Aloititkos sinä nyt viransijaisena kunnanjohtajana?”
”Joo – vs, eli viimeinen sammuttaa valot!”

Sattumalta korviin osunut sananvaihto käytiin Kuntatalolla Helsingissä keskiviikkona ja torstaina pidettyjen Kuntamarkkinoiden käytävän tungoksessa.

Vaikka kuntiin kohdistuu ennätyksellinen uudistumispaine niin maakuntauudistuksen, sote-uudistuksen kuin Suomen ikärakenteen muutoksen ja muuttoliikkeenkin vuoksi, yleistunnelma markkinoilla ei ollut mitenkään toivoton. Epätietoinen kyllä.

Edellä kuvattu sananvaihtokin käytiin ennemmin huumorimielellä kuin aidoissa lopun ajan tunnelmissa.

Ainakin luullakseni.

Heikot ja vahvat signaalit osviittana uuden ajan kunnalle

En ole data-analyytikko, mutta jo Kuntamarkkinoiden ohjelman otsikoita silmäilemällä voi päätellä, että monet tulevaisuuden kuntia määrittävistä kehityskuluista olivat jo tänä vuonna läsnä markkinoilla.

Avoin data, mobiilipalvelut, tietoturva, innovatiivisuus, älykkäät ratkaisut, energiatehokkuus, digitalisaatio, tietohallinto ja vastuullisuus esiintyivät monissa otsikoissa ja vielä useammissa keskusteluissa.

Yhteistä luetelluille käsitteille on ainakin tiedon uudenlainen hyödyntäminen. Ei tarvitse olla kovin suuri visionääri oivaltaakseen, että data eri muodoissaan, tietoon perustuva johtaminen ja uudenlaiset verkostot ja palvelujen ekosysteemit muokkaavat lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävästi kuntien roolia.

Samaan aikaan kuntien roolia ravistelee myös maakuntauudistus, jossa muun muassa sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Tämän muutoksen mittakaavaa tuskin on kaikissa kunnissa (tai maakunnissa) vielä täysin oivallettukaan vaikka yksi Kuntamarkkinoilla useimmin vastaan tulleista aiheista olikin kuntien kannustimet – tai niiden puuttuminen – asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Digitalisaatio voi parantaa alueellista yhdenvertaisuutta

Yhtä kaikki niin kunnilta kuin maakunnilta vaaditaan vastedes uudenlaisia vahvuuksia: alustatalouden ajassa todennäköisesti pärjäävät ne, jotka tarjoavat hyvät edellytykset erilaisten toimijoiden verkottumiseen ja mahdollisuuksia kehittää näissä verkostoissa uudenlaisia innovaatioita. Nämä innovaatiot puolestaan voivat osaltaan ruokkia kestävää kasvua ja hyvinvointia.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunta olisi entistä aktiivisemmin omien hankintojensa kautta vauhdittamassa uudenlaisten kuluttajatuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Esimerkiksi kiertotalouden saralla tämä voisi käytännössä tarkoittaa entistä kestävämpää ruokajärjestelmää, jossa kunta verkottaa alueensa ruuantuottajia julkisiin ruokatoimijoihin ja mahdollisesti edelleen pieniin kasvuyrityksiin.

Vaan entä se alussa puolitosissaan mainittu valojen sammuttaminen?

Sitran teettämä palveluverkkoselvitys osoittaa, että väestön muuttoliike suuntautuu lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaasti kaupunkeihin ja väestön ikääntyminen etenee nopeimmin pienillä paikkakunnilla.

Vaikka väestömuutokset ovat merkittäviä, tulevaisuuden digitalisoitujen palvelujen maailma voi, jos niin halutaan, silti olla sekä kuntatoimijoiden että asukkaiden kannalta alueellisesti tasavertaisempi kuin nykytilanne. Palveluinnovaation fyysinen sijainti on toissijainen seikka, jos verkkovälitteinen palvelu on maailman parhaimmistoa. Yksi esimerkki uuden ajan palvelusta on muun muassa Hämeenlinnassa jo käytössä oleva virtuaaliklinikka, joka toimii mallina koko maan tuleville sähköisille hyvinvointipalveluille.

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään

Sitran osastolla riitti runsaasti väkeä kaksipäiväisten Kuntamarkkinoiden ajan. Tulevaisuustalon tarjoamat käytännön ratkaisut ja arviot  tulevaisuuteemme vaikuttavista isoista virtauksista eli megatrendeistä, herättivät sekä mielenkiintoa että keskustelua. Niin teki myös Ratkaisu100-haastekilpailu, jossa ensin etsitään Suomen polttavin ongelma ja sen jälkeen kehitetään siihen ratkaisu.

Suomen historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten yksittäiset toimialat, toimijat ja koko kansakuntakin on uudistunut joko omaehtoisesti tai pakon edessä maailman muutoksen mukana. Hyvä käytännön esimerkki mahdollisesta uuden ajan alusta oli vastikään uutisoitu IBM:n merkittävä terveysteknologiaan liittyvä investointipäätös Suomeen.

Kuntamarkkinoilla oma havaintoni oli, ehkä toisin kuin voisi äkkiseltään ajatella, että nuorempien ohella myös markkinakävijöiden kokenein kaarti eli varttuneemmat kunnanisät ja -äidit olivat huomattavan kiinnostuneita kuntien tulevaisuuteen vaikuttavista asioista.

Voisiko olla, että pitkän aikavälin perspektiivi ja kokemus myös kauempana menneisyydessä olevista, vähäisemmän aineellisen hyvinvoinnin vuosikymmenistä kirkastaa ajatusta siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään?


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot