archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Koulutuksen haasteista tulevaisuudenvisioon

Uusi koulutus -foorumin työskentely jatkui 20.–22.1.2015 seminaarijakson merkeissä, jonka lopputuloksena syntyi elementtejä visiolle Suomen koulutuksen tulevaisuudesta.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Uusi koulutus -foorumin työskentely jatkui 20.–22.1.2015 seminaarijakson merkeissä. Joulukuussa 2014 työnsä startannut 31 hengen poikkiyhteiskunnallinen joukko kokoontui jatkamaan koulutuskentän haasteiden identifioimista intensiivisellä seminaarityöskentelyllä, jonka lopputuloksena syntyi elementtejä visiolle Suomen koulutuksen tulevaisuudesta.

Foorumilaiset syventyivät seminaaripäivien aikana keskeisimpiin ja ajankohtaisimpiin ilmiöihin, jotka liittyvät uuteen koulutukseen. Kuulimme lukuisia puheenvuoroja ja keskustelimme asiantuntijoiden kanssa, katsoimme historiaan ja tulevaisuuteen ja, mikä tärkeämpää, kysyimme, minne olemme matkalla.

Yhteiskunnalliset haasteet kuten työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat myös koulutuskenttää. Keskeisimmät kysymykset ja haasteet nousivat esille jo foorumin joulukuisessa orientaatiopäivässä: mikä on osaamisen, tietojen ja taitojen perusta, joka koulutuksen tulisi antaa kaikille muuttuvassa maailmassa? Mitä ovat digiajan metataidot ja -tiedot, joita jokaisen tulisi osata? Miten oppiminen saadaan nivottua saumattomasti osaksi ihmisen koko elinkaarta?

Näiden kysymysten lisäksi oppijalähtöisyys herätti seminaarijaksolla paljon keskustelua. Voisiko koulu olla koulu ilman rajoja ja oppiminen ja opetus tapahtua iästä, ajasta ja paikasta riippumatta, missä vain milloin vain? Miten vahvistamme oppijan osallisuutta ja toimijuutta omassa oppimisessa? Miten hyödynnämme oppijoiden erilaisuuden voimavarana?

Näiden teemojen lisäksi käytiin kiivaita keskusteluja koulutuksen rahoituksesta ja alueellisesta tasa-arvosta. Pohdittiin myös sitä, miten Suomea hyödynnetään uuden koulutuksen globaalina kokeilualustana siten, että se sparraa omaa yhteiskuntaa ja sitä kautta koulutusvientiä.

Ennen kuin voidaan tehdä suosituksia siitä miten koulutuskenttää haastavat yhteiskunnallisten muutostrendien aiheuttamat ongelmat tulisi ratkaista, on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. Miltä maailma näyttää, kun nämä haasteet on voitettu?

Seminaarijakson keskustelujen ja alustusten tuloksena muodostui seitsemän eri teemoihin liittyvää tahtotilaa suomalaisen koulutuksen tulevaisuudelle. Nämä foorumilaisten määrittelemät tahtotilat eivät suinkaan ole foorumin lopputuotoksia vaan ne on tarkoitettu visiointityökaluksi foorumin jatkotyöskentelylle.

Kun edellä mainitut haasteet on ratkaistu, meillä on:

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä, jossa oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta. Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa. Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta.

Järjestelmä, jonka keskiössä on oppija. Oppiminen nähdään ja koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta. Vastuu on oppijalla, ja tuki ja aktivointi tulee oppimisen valmentajalta.

Alueellinen tasa-arvo. Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta. Koulu tunnistaa ihmisten elinpiiristä kumpuavan osaamisen. Koulu on naapuruston keskus, jossa on mahdollisimman vähän rajoja ihmisten välillä.

Digiajan koulutus. Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä. Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat välittömästi uusimmat teknologiset ratkaisut ja käyttävät niitä innokkaasti. Teknologiset ja ei-teknologiset ratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti.

Suomi, joka on oppimisen edelläkävijä. Suomi tunnetaan erialisista uudenaikaisista ja muuntautuvista oppimisympäristöistä sekä pedagogisista malleista. Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja oppijoita globaaleissa koulutusverkostoissa. Suomi käy avointa dialogia kansainvälisesti ja on haluttu oppimisenkehittämisen kumppani.

Paras oppimisen johtamisen maa. Meillä on rohkea, riskinottoon kannustava johtamiskulttuuri. Kilpailusta ja autonomiasta on siirrytty tiimityöhön ja hyviä käytäntöjä jaetaan saumattomasti ja avoimesti.

Rahoituksen ongelmat on ratkaistu. Olemassa olevat resurssit kootaan ja jaetaan toimivin periaattein. Pitkäjänteinen perustoiminnan rahoitus ja hankerahoitus keskitetään vain kokeiluihin, tuottaviin investointeihin sekä parhaiden käytänteiden vakinaistamiseen ja levittämiseen. Opettajakentällä toimii joustavat virkaehtosopimukset ja vuosityöaika.

Vision jonkinlaiseksi tavoitevuosiluvuksi oli aluksi määritelty vuosi 2040, mutta keskustelujen edetessä huomattiin, että tarkan vuosiluvun määrittely saattaisi rajoittaa ja ehkä jopa hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Näin vision tavoiteaika jätettiin vielä toistaiseksi auki.

Kuten sanottu, ylläolevat väittämät eivät ole lopputuotteita vaan ajatuksena on, että ne herättäisivät jatkokeskustelua. Kaikki kommentit ja ideat pyritään ottamaan huomioon foorumin jatkotyöskentelyssä. Ajatustenvaihtoa käydään jo kiivaasti Uusi koulutus -foorumin Facebook-ryhmässä, jonne kaikki aiheeseen liittyvät kommentit ovat erittäin tervetulleita. Työ jatkuu!

Uusi koulutus -seminaarijakson esitykset löytyvät täältä.

Onko sinulla, yhteisölläsi tai yritykselläsi idea tai hanke, joka liittyy tulevaisuuden koulutuksen kehittämiseen? Etsiikö ideasi toteuttajaa? Uusi koulutus -ideakuulutus on nyt auki! Idea voi olla pieni paikallinen kokeilu tai iso laajempi uudistus. Samalla voit peukuttaa muiden ideoita ja keskustella niistä. Esitä rohkeasti kysymyksiä muiden ideoista ja kommentoi, miten lähtisit parantamaan niitä. 

Mistä on kyse?