archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kuntapäättäjä, kiinnostaisiko sinua maksaa vain tuloksista?

On löydettävä uusia tapoja ratkaista hyvinvointipalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen, kirjoittaa Sari Rautio.

Julkaistu

Kiireinen kuntasyksy talousarviovalmisteluineen on takana. Paitsi yleinen talousahdinko myös isot muutokset kuntien tehtävissä, pakolaistilanne ja väestön yhä erilaistuvat tarpeet lisäävät kuntapäättäjien haasteita, kun toiveita ja mahdollisuuksia yhteensovitetaan.

Samaan aikaan kun käytämme hyvinvointipalveluiden järjestämiseen enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin, vaativampien tarpeiden tyydyttäminen on käynyt yhä kalliimmaksi. Hyvinvointierot ja huoli kansalaisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista kasvavat ja jatkuva puhe leikkauksista pelottaa.

Yhtä mieltä ollaan siitä, että vanhat tekemisen tavat eivät enää riitä, vaan meidän on löydettävä uusia tapoja ratkaista hyvinvointipalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Liian usein maksetaan suoritteista, päivistä, kerroista tai jaksoista tietämättä oikeastaan mitään palvelujen vaikuttavuudesta ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Yksi ratkaisu on tavoitelähtöinen ja tulosperusteinen toiminta. Sen sijaan että lisätään vanhaan koneeseen resursseja, on aika pysähtyä, määritellä tavoite ja kohderyhmä huolellisesti – ja valita sopivin palvelu kuhunkin tarpeeseen. Kun palvelu pystytään mallintamaan yksilöidysti, myös sen vaikuttavuus yksilön hyvinvointiin voidaan arvioida uskottavasti. Samalla tarjoutuu näkymä palvelun yhteiskunnalliseen kestävyyteen.

Lisäpotkua toimintaan voidaan saada tulosperusteisella rahoitussopimuksella. Silloin ulkopuolinen sijoittaja maksaa toiminnan kustannukset ja kunta maksaa tarjotuista palveluista vasta sitten, kun yhdessä sovitut, mitattavat tavoitteet on saavutettu ja hyvinvointi on aidosti kehittynyt toivottuun suuntaan.

Toistakymmentä edelläkävijäkuntaa eri puolilta Suomea on tarttunut haasteeseen ja lähtenyt kehittämään tulosperusteista ja vaikuttavampaa toimintaa ns. SIB-mallia (Social Impact Bond) hyödyntäen. Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue on luvannut näille kunnille apua ja sparrausta ensimmäisten SIB-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi, työllisyyden edistäminen ja ikäihmisten kotona pärjääminen näyttäisivät olevan kuntia eniten innostavia teemoja. Ratkaisujakin on olemassa, kun vaan uskallamme ja osaamme tarkastella vanhoja ongelmia uudesta näkökulmasta ja määritellä selkeät hyvinvointitavoitteet. Näin saamme kestävää hyvinvointia ja aidon vaihtoehdon leikkauslistoille.

Mistä on kyse?