Yhteistyön mallimaa tukee ajoissa

Fläppitaulujen pinta täyttyy. Puheensorina täyttää salin Sitran Tajua Mut! -seminaarissa 4.9.2014. On idearyhmien vuoro kertoa ajatuksiaan siitä, miten Suomesta saataisiin lasten ja nuorten palveluiden mallimaa. Yhteistyötä on lisättävä, palvelut tulee saada yhdeltä luukulta, ennalta ehkäisyyn on panostettava. Nuorisotyön ammattilaisten näkemys oli yksimielinen: Suomen palvelujärjestelmän ei pidä vain mahdollistaa yhteistyötä, vaan sen pitää tukea yhdessä tekemistä ja ehkä jopa velvoittaa siihen. Toimintakulttuurimme on muututtava.

Ennaltaehkäisy, varhainen auttaminen, yhteistyön vahvistaminen ja lisääminen eri toimijoiden välillä sekä lasten ja nuorten pitäminen palvelujen keskiössä ovat kaikille tuttuja tavoitteita. Ne eivät kuitenkaan siirry puheista todeksi ilman määrätietoisia askelia ja konkreettisia toimia. Yksi keino näiden tavoitteiden edistämiseksi on Mikkelissä ja Espoossa pilotoitava Tajua Mut! -toimintamalli, joka tuo lapset ja nuoret sekä eri alojen työntekijät yhteen. Tajua Mut! -toimintamalli on työkalu lasten ja nuorten varhaiseen auttamiseen sekä toimijoiden yhteistyön vahvistamiseen. Valtakunnallisena toimintamallina se voisi edistää yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin yli kuntarajojen. Palvelut eivät olisi sidottuja hallinnollisiin siiloihin tai yksittäisiin kuntiin.

Vaikka ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen auttamiseen on jo tarjolla hyviä toimintatapoja, niiden toteuttaminen vaatii motivaatiota ja resursseja. Surullinen tosiasia on, että tällä hetkellä yhä niukkenevat resurssit kuluvat pääosin korjaamiseen. Toinen ikävä tosiasia on se, että korjaaminen on paitsi kalliimpaa, myös yksittäisen ihmisen kannalta raskaampaa. Tilanteessamme, jossa kuntatalous natisee ja kestävyysvaje kolkuttelee, pitää tehdä määrätietoisesti ratkaisuja, jotka siirtävät palveluiden painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin. Tähän tarvitaan uusia ja aktiivisia toimenpiteitä julkisia palveluja tuottavilta kunnilta, mutta myös selvää näkemystä ja konkreettista tukea valtiolta ja poliittisilta päättäjiltä.

Mikäli haluamme olla lasten ja nuorten varhaisen auttamisen mallimaa, meidän on tehtävä yhteistyötä joka tasolla yli rajojen. Vaikuttamisen paikka on nyt: opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan uutta nuorisolakia, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2016 alussa. On välttämätöntä, että uusi nuorisolaki tukee sektori- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä konkreettisesti. Ongelmat eivät kysy hallinto- tai kuntarajoja. Hollannissa yhteistyö ylittää organisaatiosiilot ja kuntarajat. Miksei Suomessa päästäisi samaan?

Lue lisää, miksi ennaltaehkäisystä kannattaa valtionvarainministeriön julkaisusta Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?