archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kuljetuspalvelujen vallankumous

Kirjoittaja

Julkaistu

Samalla kun käyt kirjastossa, veisitkö sinne naapurin palauttamista odottavat kirjat? Totta kai, sehän on ystävällistä eikä siitä ole juurikaan ylimääräistä vaivaa. Pikkujuttu? Ei suinkaan.

Tapa, jolla ihmiset ja tavarat liikkuvat, on muuttumassa nopeasti. Viime vuosisadan ajan liikkuminen helpottui ja lisääntyi dramaattisesti, ja se mullisti koko yhteiskunnan ja elämäntapamme. Nyt vanhat ratkaisut alkavat kuitenkin näyttää kömpelöiltä ja kalliilta.

Polttoaineiden hinnan nousu tekee liikkumisesta kalliimpaa ja ajaa alan yrityksiä tukalampaan tilanteeseen. Tavaroiden kuljetus on rajussa kasvussa – erityisesti nettikaupan kasvavan suosion vuoksi – mutta perinteiset kuljetusratkaisut ovat vaikeuksissa, koska ne on suunniteltu erilaisiin tarpeisiin.

Kuljetusyhtiöt eivät ole tottuneet palvelemaan kuluttajia, niiden kalusto ja reitinsuunnittelu sopivat paremmin yritysasiakkaiden tarpeisiin.

Samaan aikaan uudet mobiili- ja paikannustekniikan mahdollistavat ketterämpiä ja joustavampia palveluja, jotka sopeutuvat nykyajan haasteisiin. Yksi esimerkki on tavarakimppakyyti, englanniksi crowdshipping.

Tätä maailmalla kovassa nosteessa olevaa palvelua Jyväskylän kirjasto tarjosi asiakkailleen kevään aikana kokeiluluontoisesti. Palvelussa tavalliset ihmiset kuljettavat toisten tilaamat kirjat heille kotiin, kun reitti sattuu sopivasti oman reitin varrelle. Asiakkaat saavat parempaa palvelua, kuljettaja tienaa pari euroa vaivanpalkkaa, kirjasto saa tyytyväisempiä asiakkaita ja ympäristö säätyy turhalta liikenteeltä.

Jyväskylän kirjaston tavarakimppakyytipalvelu on ollut suomalaisittain ainutlaatuinen, ja maailmallakin vastaavat palvelut ovat vasta tulossa. Yhdysvalloissa suuri apteekkiketju Walgreens on tarjonnut flunssakaudella lääkkeiden kotiinkuljetusta tavarakimppakyydillä, ja Wal-Mart suunnittelee samanlaista kokeilua ostosten kotiinkuljetukseen.

Globaali kuljetusajan jättiläinen DHL pilotoi samantyyppistä palvelua Tukholmassa, ja taksimarkkinoita järkyttänyt kuljetusverkostopalvelu Uber lanseerasi vastikään samalla mallilla toimivan kuriiripalvelun New Yorkissa.

Kirjaston kirjat ovat olleet monella tavalla helppo kohde palvelun pilotoimiseen, ja juuri päättyneestä kokeilusta saadaan pian mielenkiintoisia tuloksia siitä, miten tällaiset palvelut sopivat suomalaiseen ympäristöön. Toivottavasti ne myös kannustavat kehittämään uusia palveluja ja uudistamaan niitä koskevaa sääntelyä. Tavarakimppakyydin mahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin vain kirjaston palvelujen parantaminen.

Tulevaisuudessa erilaiset liikenteen älykkäät ratkaisut mahdollistavat entistä sujuvamman liikkumisen. Autoja voi olla vähemmän kuin nyt, mutta ne ovat paljon tehokkaammassa käytössä.

On laskettu, että jos henkilöautot korvattaisiin älykkäillä robottiautoilla, niitä tarvittaisiin kaupungeissa vain kymmenesosa nykyisestä määrästä. Liikennemääriä voidaan vähentää suunnittelemalla reitit älykkäästi ja joustavasti.

Joka paikkaan ei kannata mennä omalla autolla vaan käyttää eri liikennemuotoja ja yhdistellä kyytejä. Tavarakimppakyyti toteuttaa tätä käytännössä ja ottaa tavalliset ihmiset mukaan sitä tekemään.

Kyydit voidaan hoitaa myös jalan, pyörällä tai bussilla. Ne harvemmat autot, jotka yhä tarvitaan, voivat käyttää uusiutuvia polttoaineita tai toimia sähköllä. On oikeasti mahdollista päästä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista liikenteessä ja siten katkaista riippuvuus tuontipolttoaineista – ja samalla hillitä ilmastonmuutosta.

Mahdollisuudet ovat suuret, mutta matka on tehtävä askel kerrallaan.

Blogi on julkaistu Vierailija-kolumnina Keskisuomalaisessa 3.5.2014.

Mistä on kyse?