archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Rohkea cleantech-aloite Lounais-Suomesta

Kirjoittaja

Julkaistu

Ehdotuksia kansainvälisen mittaluokan puhtaan energian ja teknologian veturialueista tulee nyt eri puolilta Suomea. Ne kannattaa ottaa vakavasti, kun hallitus hakee minihallitusneuvotteluissa uusia kasvun moottoreita.

Suomen talouden nostamiseksi kasvu-uralle tarvitaan uusia, rohkeita ehdotuksia ja toimenpiteitä. Lounais-Suomi teki tällaisen ehdotuksen kesäkuun alussa, kun Turun kaupunki, yliopisto, ammattikorkeakoulu, kauppakamari, Varsinais-Suomen ely-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja yhdeksän yritystä kertoivat hallitukselle tahdostaan rakentaa Lounais-Suomeen kansallinen cleantechin ja kiertotalouden pilottialue.

Lounais-Suomen ehdotus kielii Suomen havahtumisesta siihen, että yrityksemme tarvitsevat puhtaan teknologien ratkaisujen innovoimiseen ja testaamisen kannustavan toimintaympäristön ja kotimarkkinat. Keväällä Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen ärähti Tekniikka&Talous-lehdessä siitä, kuinka noloa on viedä asiakkaita Tukholmaan katsomaan suomalaisia kestävän kehityksen ratkaisuja, kun Suomessa niitä ei haluta ottaa käyttöön. Jos me emme itse usko omien yritystemme ratkaisuihin, miksi kansainväliset asiakkaat uskoisivat?

Sitra ja muutamat suomalaiset suuryritykset ovat näkyvästi kannustaneet pääkaupunkiseutua irrottautumaan kivihiilestä ja luomaan alueelle puhtaan energian ja cleantechin näytikkuna-alueen. Samaa on ehdotettu nopeammin toteutettavaksi Ahvenanmaalle, ja Lappeenranta on kertonut oikeastaan jo olevansa puhtaan energiantuotannon mallialue. Ehdotukset ovat kaikki erittäin tärkeitä, eivätkä sulje pois toisiaan. Ne tukevat suoraan valtioneuvoston toukokuussa julkaisemaa strategiaa Suomen cleantech-liiketoiminnan edistämisestä. Strategian mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ”keskittävät voimavarat mittavan ja kansainvälisesti kiinnostavan demonstraatioympäristön luomiseen pääkaupunki­seudulle tai muualle Suomeen yksityisen ja julkisen sektorin yh­teistyönä.”

Esimerkiksi Lounais-Suomen ehdotuksen takana on niin merkittävä toimijaryhmä, että se kannattaa ottaa vakavasti. Lounais-Suomi on ainoa alue Suomessa, joka ei vielä ole tehnyt päätöstä tulevaisuuden jätehuoltoratkaisustaan. Muut isot kaupunkiseudut ovat päätöksen tehneet ja päätyneet – ikävä kyllä – useimmiten jätteenpolttoon, mikä ei edistä alueen materiaalien kierrätystä. Lounais-Suomen alue olisi siis ainoa mahdollisuus kotimaisille yrityksille esitellä maailmanluokan osaamistaan jätehuoltoratkaisuissa kotimarkkinoilla. Vaikka jätehuollon suuret markkinat eivät sijaitse Suomessa vaan esimerkiksi kehittyvissä talouksissa, suomalaisyritykset tarvitsevat uskottavuuden lisäämiseksi kotimarkkinareferenssejä.

Kansainvälisen mittaluokan pilottialue ei kuitenkaan voi rakentua pelkästään kierrätykseen varaan.  Cleantechin ja kiertotalouden pilottialueen tulee lisäksi edistää rakennetun ympäristön huippuunsa vietyä energiatehokkuutta, vähähiilistä ja tehokasta energiantuotantoa sekä liikenteen vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kun katsoo esimerkiksi Lounais-Suomen ehdotuksen tekijöiden nimiluetteloa, ei ole epäilystäkään, etteivätkö Lounais-Suomen toimijat tähän pystyisi.

Cleantechin ja kiertotalouden ratkaisuissa on kyse paljosta muusta kuin pelkästään ympäristöasioista. On todettu, että ne Euroopan maat, jotka kierrättävät jätteitä tehokkaimmin ovat Euroopan kilpailukykyisimpiä. Suomen tulee pyrkiä näiden maiden joukkoon. Cleantech ja siirtyminen puhtaaseen uusiutuvaan energiaan voivat toimia koko maan taloudellisen kasvun moottorina.

Kun minihallitusneuvotteluissa käsitellään konkreettisia ja talouskasvua tukevia aloitteita,  ehdotukset kansainvälisen luokan cleantech-pilottialueista täytyy ottaa käsittelyyn – jo hallituksen oman strategian viemiseksi käytäntöön. Hyvä strategia kun vaatii tekoja ja päätöksiä, ja hyvä strategia toteutetaan arjessa.

Mistä on kyse?