archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Valinnanvapaus ei jätä Veikko-pappaa heitteille

Tuovatko suuremmat sote-yksiköt kuitenkaan asiakaskeskeisempiä palveluita, jos kukaan ei aidosti kilpaile meistä asiakkaista?

Julkaistu

”Mä haluan valita itse, ihan itse!”

Näin huusi viisivuotias kuopukseni kun olin valinnut hänelle päiväkotivaatteet. Nuoren neidin mukaan minä en voi tietää haluaako hän hameen vai housut, en voi tietää mikä väri on juuri sinä päivänä hänelle tärkeä ja ylipäätänsäkin hän vain haluaa valita itse.

Jäin pohtimaan mitä tapahtuisi, jos minäkin alkaisin kirkua samalla tavalla sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan valinnanvapaudesta ja oikeuksista, sillä minäkin haluan valita ja päättää itse. Minä haluan palveluntuottajan, joka haluaa tuottaa palvelut minulle tai lapsilleni, joka kilpailee meistä asiakkaista, ja jonka kaikki tekeminen tähtää siihen, että meille tuotetaan terveyttä. Haluan hoitoyksikön, jolle lopputulos merkitsee, jossa palvelukokemuksella on suuri painoarvo ja minua kuullaan.

Kuluneen vaalikauden aikana ja pitempäänkin sote-uudistuksessa on keskitytty järjestämislakiin, siis rakenteisiin. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi helmi–maaliskuussa ensin hallituksen esityksen uudeksi järjestämislaiksi ja sitten vielä uudestaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan muokkaaman version esityksestä. Uudistus jää seuraavalle vaalikaudelle, jolloin näillä näkymin ryhdytään vihdoin pohtimaan myös järjestelmän rahoituksen uudistamista. Se on järjestelmän ja kansantalouden tulevaisuuden haasteiden kannalta vähintään yhtä tärkeä asia kuin järjestämislaki. Samalla uudistuksessa voidaan vaihteeksi kiinnittää huomiota myös asiakkaan asemaan, siis sinuun ja minuun, lapsiimme, vanhempiimme ja isovanhempiimme.

Ihmisten palvelutarpeet vaihtelevat suuresti paitsi ikäryhmittäin, myös yksittäisen ikäryhmän sisällä. Vastedes uudistuksessa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon myös tutkittu tieto eri asiakasryhmistä, sote-järjestelmämme toiminnasta sekä siinä liikkuvista rahavirroista, joita on selvitetty muun muassa Sitran yhteistyökumppanien kanssa Oulussa, Keski-Suomessa ja Kainuussa tekemissä tutkimuksissa.

Itse en välttämättä halua  terveysasemaa, jonka alueelle kuulumme, koska niin on merkitty. En myöskään halua lähteä kovin kauas omasta kodistani metsästämään sitä hoitoyksikköä, jonne lapseni pääsee vastaanotolle silloin, kun apua tarvitsee. En halua sitä puhelinpalvelua, jonka pääasiallinen tehtävä on pitää minut pois palveluiden parista ja vihonviimeisenä haluan kuunnella yläkoulun terveydenhoitajaa, joka kertoi syyskuussa, ettei voi antaa lapsille enää päänsärkylääkettä sen ollessa sairaanhoitoa, koska hän keskittyy nykyään vain ennaltaehkäisyyn.

Minä haluan varata ajan mieluiten netissä ja haluan varata sen silloin kun minulle parhaiten sopii. Vaihtoehtoisesti haluan puhelinpalvelun, joka jälleen kerran kuulee minua, voi neuvoa jo puhelimitse, mutta tarjoaa apua ja palvelua jos yhdessä toteamme, että me olemme sen tarpeessa. Kaikkein eniten haluan kohtaamisen maalaisjärkisen kanssaihmisen kanssa, joka ei ole sääntöjen ja normien arkinen orja.

Minä voin toki valita terveydenhuollon palveluista nopeamman kaistan, yksityisvastaanoton, jos perheen taloudellinen tilanne sen sallii. Nyt sallii kyllä, kun käymme iältämme viidettäkymmentä ja perheessä ei ole yhtään vauvaa. Kymmenen vuotta sitten ei sallinut. Silloin olisin sitä eniten tarvinnut. Pitkät illat kahden huutavan vauvan kanssa päivystyksissä, joita edelleen käytetään ruuhkautuneiden päivävastaanottojen jatkeina, tulivat tutuiksi. Ystävät, joilla oli varaa vakuutuksiin, herättivät kateutta, kiukkuakin.

Sote-uudistuksen tavoitteina on muun muassa turvata yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta ja kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Toistaiseksi on silti puhuttu aika vähän siitä, tuovatko suuremmat yksiköt ja jämerämpi järjestämisvastuu kuitenkaan asiakaskeskeisempiä palveluita tarjolle, jos kukaan ei kilpaile oikeasti meistä asiakkaista?

Sitran sote-rahoitusmallissa asiakkaiden valinnanvapaus valjastetaan järjestelmän muutoksen ajuriksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meille asiakkaille annetaan vapaus valita ainakin, mistä hankimme peruspalvelumme. Järjestelmässä palveluihin osoitetut julkiset varat seuraavat asiakasta, joten palveluntuottajien, olivatpa ne julkisia, yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoita, kannattaa kilpailla asiakkaista ja pitää meidät tyytyväisinä – siis palvella meitä hyvin ja tehokkaasti. Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Oulussa toteuttama tutkimus osoittaa, että valinnanvapauden lisääminen voisi helpottaa suurta enemmistöä, 90 prosenttia suomalaisista, koskevaa sote-palvelujen pullonkaulaa, eli pääsyä terveyskeskusvastaanotolle.

Asiakkaan vapaus valita jakaa päättäjien näkemyksiä. Valinnanvapauden vastustajien tavallisimpia perusteita on, että valinnanvapaus hyödyttäisi lähinnä varakkaita ja niitä, joilla menee ennestään hyvin. Vastustajien mukaan heikoimmassa asemassa olevat puolestaan eivät osaa tai pysty valitsemaan palveluitaan ja ovat näin ollen vaarassa jäädä heitteille, jos valinnanvapautta lisätään.

Tämä teksti alkoi esimerkillä kuopukseni edesottamuksista, joten otan loppuun esimerkin aivan eri sukupolvesta. Mitä asiakkaan valinnanvapaus tarkoittaisi muistisairaan Veikko-pappani kannalta? Hän ei menettäisi nykytilanteeseen verrattuna yhtään mitään: hänelle ja muille, jotka eivät pysty valitsemaan hoitopaikkaansa itsenäisesti, osoitettaisiin lähin hoitopaikka kuten nytkin. Toisaalta hänellä olisi myös mahdollisuus päästä hoitopaikkaan, joka on lähimpänä hänen läheisiään toisella paikkakunnalla.

Valinnanvapaus tulisi nykyisen järjestelmän rinnalle. Se ei jättäisi ketään oman onnensa nojaan, päinvastoin. Sitran mallissa avainasemassa ovat toimiva palveluohjaus ja joustavat, kullekin asiakkaalle sopivat palvelut.     

Sote-järjestelmän ja –rahoituksen uudistaminen on tulevan hallituksen tärkein urakka. Järjestämme Sitra Debatti -paneelikeskustelun valinnanvapaudesta vielä ennen eduskuntavaaleja, torstaina 9.4. Paneelin otsikkona on ”Rikkaiden ohituskaista vai kaikkien etu? Valinnanvapaus sote-palveluissa”. Paneelissa ovat mukana kuuden eduskuntapuolueen edustajat. Tervetuloa katsomaan ja kommentoimaan keskustelua!

Tilaisuudessa julkistetaan myös tekemämme Huomisen sote -selvitys, joka kertoo, minkälaisiin sote-palveluihin meidän tulisi pyrkiä, miten uudistus voidaan tehdä ja millaisen mittaluokan (huomattavia) säästöjä tämä uudistus voisi tarjota julkiselle taloudelle.

Ilmoittautuminen tapahtumaan löytyy tästä linkistä.

Mistä on kyse?