archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sivuvirtaa – Kaatopaikoista ekoteollisuuspuistoja

Jätehuollon rakennemuutos tuo kiireen muuntaa kaatopaikat kiertotaloutta palveleviksi ekoteollisuuspuistoiksi.

Kirjoittaja

Julkaistu

Minkä ihmeen takia joku yritys olisi kiinnostunut käsittelemään ilmaiseksi 300 000 tonnia jätteenpoltossa syntynyttä pohjakuonaa? Tätä piti lähteä ihan Amsterdamiin saakka ihmettelemään. Olin tutustumassa maailman suurimman jätteenpolttolaitoksen (AEB Amsterdam) toimintaan ja erityisesti jätteenpoltossa muodostuvien tuhkien ja kuonien käsittelyyn. Aihe on erityisen ajankohtainen meillä Suomessa, sillä sekajätteen energiahyödyntäminen laajenee kovalla vauhdilla ja pääkaupunkiseudun jätteitä hyödyntävä Vantaan Energian jätevoimala käynnistyy ensi keväänä. Amsterdamissa kuonan käsittelystä vastaava yritys on kehittänyt teknologian, jolla se kykenee ottamaan talteen valtavasta kuonavuoresta arvokkaita metalleja sekä tuotteistamaan osan kuonasta rakennusteollisuuden raaka-aineeksi.

Tapaus on hyvä esimerkki jätehuollossa meneillään olevasta rakennemuutoksesta, jossa uusi teknologia syrjäyttää perinteistä, ympäristöä kuormittavaa tekniikkaa, parantaen materiaalitehokkuutta ja luoden kannattavaa liiketoimintaa. Yllättävän vähälle huomiolle ovat julkisuudessa jääneet viimeaikaiset jätelainsäädännön muutokset, jotka käytännössä lopettavat jätteiden sijoittamisen kaatopaikalle vuoden 2015 jälkeen. Toimialalla on siis todella kiire löytää kaatopaikoille korvaavaa käsittelykapasiteettia ja muuntaa niitä palvelemaan paremmin kiertotalouden tarpeita.

HSY käynnisti tämän vuoden alussa hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta uudenlainen teollisen ekologian ajatukseen perustuva teollisuuspuisto. Mukaan alueen kehittämiseen halutaan yrityksiä, joilla on intressi kehittää eko- ja materiaalitehokkuuteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Materiaalivirtojen ja toimijoiden keskittämisellä pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita sekä jätemateriaalien jalostusta. Hienoja tavoitteita, eikö totta? 

Tällaisten innovatiivisten ekoteollisuuspuistojen ja muiden vastaavien hankkeiden haasteena ovat tyypillisesti kaavoitus-, YVA- ja lupaprosessien jäykkyys ja hitaus suhteessa yhä nopealiikkeisempään markkinatalouteen. Kuinka kuvata ja luvittaa jotain, joka muuttuu ja mukautuu kysynnän ja tarjonnan sekä teknologisen kehityksen mukaan? Suomessa pitäisi löytää viranomaisyhteistyöllä toimintatapa, joka selkeyttää kierrätysmateriaalien tuotannolle asetettuja vaatimuksia sekä mahdollistaa ripeästi etenevän luvitusprosessin ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Cleantech-sektoria pidetään yhtenä merkittävimpänä tulevaisuuden vientiveturina Suomelle, joten olisi sääli, jos kotimarkkinat eivät pääsisi myös osallisiksi näistä menestystarinoista.

Aiheesta lisää:

Vantaan Energian jätevoimala 
Amsterdamin jätteenpolttolaitos 
Ämmässuon ekoteollisuuspuisto

Mistä on kyse?