archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Terveydenhuolto uudistuu intomielisten uudistamana

Entä jos terveydenhuollossa ei olisikaan kyse jonottamisesta?

Kirjoittaja

Tiina Heinilä

Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Perusterveydenhuoltoa on mahdollista uudistaa heikentämättä palveluiden saatavuutta. Hämeenlinnan hyvät alustavat kokemukset virtuaaliklinikan käyttöönotosta herättävät nyt kiinnostusta muissakin kaupungeissa.

Kuntalaisella on nykyisellään kaksi tapaa päästä käsiksi terveydenhuollon palveluihin: soittaa terveyskeskuksen ajanvaraukseen, tai hakeutua yksityiselle puolelle.  Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämästä virtuaaliklinikan toimintamallista rakennetaan Hämeenlinnassa kolmatta vaihtoehtoa. Terveyspalveluiden liikelaitoksen toimitusjohtaja Risto Mäkinen jakoi Hämeenlinnan kokemuksia Terveydenhuollon ATK-päivillä Jyväskylässä.

”Tietojärjestelmien integraation rakentaminen on yllättävän työlästä, mutta mahdollista. Toinen kokemuksemme on, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät tule ostamaan muutosta helpolla. Ja kolmas, että paikalliset päättäjät tykkäävät, että on ratkaisu sille, mitä tehdään kun palvelut eivät riitä ja kustannukset nousevat”, Mäkinen kertasi.

Hämeenlinnassa lähtökohtana käytetään tunnistettuja asiakasryhmiä. Perusterveille, joiden tarve on satunnainen, rakennetaan yksinkertaista, vahvaa tunnistautumista edellyttävää verkkotyökalua omien oireiden arviointiin. Kysymyspolkua seuraamalla ja kyllä/ei -vastauksilla henkilö päätyy itsehoito-ohjeisiin. Tämän tyyppinen palvelu sopii verrattain yksinkertaisten vaivojen, kuten hengitystieinfektion tai migreenin hoitoon. 

Kontrollista toiseen seilaaville pitkäaikaissairaille tai terveysriskissä oleville tarjotaan Hämeenlinnassa Lääkäriseura Duodecimin kehittämä sähköinen terveystarkastus ja -valmennus. Mäkisen mukaan kuningasajatuksena on yhdistää nämä palvelut potilastietojärjestelmän tietoihin ja itse tehtyihin mittaustuloksiin. Tästä avautuu bisnesmahdollisuudet lukuisille appsien tekijöille.

”Perusterveydenhuolto ei nykyisellään tarjoa mitään ihmisille, jotka eivät ole sairaita, mutta joilla on riski sairastua. Tähtäämme terveystarkastuksella ja -valmennuksella erityisesti tämän ryhmän palvelemiseen”, Mäkinen kertoo.

Ideana on siis tarjota näille kolmelle asiakasryhmälle hyvät välineet ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksen tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Terveysteknologian yleistymisen myötä ihmisillä on yhä enemmän omaa terveyttään koskevaa dataa, ja monia kiinnostaa valtavasti, miten omaa hyvinvointia voisi lisätä. Nykyisellään terveystiedon yleisin lähde on kuitenkin Google.

Hämeenlinnan aikomuksena on tuottaa syksyyn mennessä kuvaus terveydenhuollon asiakkaalle tarjottavasta päätöksen tuesta. Mäkinen kehuu Kuntaliittoa, joka on koonnut ryhmän isoja kaupunkeja yhteen rakentamaan Hämeenlinnan työn pohjalta laaja-alaista toimintamallia.

”Näin tästä suosta on mahdollista nousta”, Mäkinen huomautti. ”Terveydenhuollossa uudet toimintakonseptit ovat aina syntyneet yksittäisten intomielisten aivotyönä, ja institutionalisoituneet kun isot toimijat ovat ottaneet ne käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa rokotukset, neuvolajärjestelmä ja verensiirrot.”

Mistä on kyse?