archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tutkimustiimin viikon varrelta #9: Meillä on visio Suomelle – entä sitten?

Julkaisimme Sitrassa pari viikkoa sitten uusimman version Sitran visiosta Suomelle. Voiko näin maailmaa syleilevästä yhteiskunnallisesta visiosta viestiä onnistuneesti?

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Julkaisimme Sitrassa pari viikkoa sitten uusimman version Sitran visiosta Suomelle. Aihe on abstrakti ja sellaisena epäseksikäs ainakin perinteiselle medialle. Vai onko sittenkään? Voiko näin maailmaa syleilevästä yhteiskunnallisesta visiosta viestiä onnistuneesti?

Visioajattelu nähdään usein hörhöilynä, joka ei auta ongelmien ratkaisussa tässä ja nyt. Harva haluaa uutisoida koko yhteiskuntaa läpileikkaavista päämääristä, vaikka hyvässä visiossa onkin vahva linkki käytäntöön.

Miten visioajattelun saisi siis parhaiten lentoon? Miten osittain hyvin abstraktista aiheesta viestitään onnistuneesti? Tästä puhuimme tällä viikolla Sitran tutkimustiimissä.

Sitran visioajattelu ei ole syntynyt hetkessä vaan sen parissa on työskennelty jo pitkään. Viimeisin versio on syntynyt vuoden 2013 Kohti kestävää hyvinvointia -työpaperin jatko-osana – helposti luettavassa ja jaettavassa muodossa verkkojulkaisuna.

Jotta organisaation maailmankuvasta voidaan viestiä talon ulkopuolelle, on ensin pohdittava organisaation visiotyöskentelyn ja konkreettisen tekemisen suhdetta. Strateginen visio ei voi olla irrallaan sitä tarjoavan tahon kaikesta muusta tekemisestä. Ajattelun ja tekemisen täytyy toimia samojen periaatteiden mukaan. Isossa, ja miksei vähän pienemmässäkin organisaatiossa on usein vaarana, että ajatustyötä ja yleisen tason visiointia tehdään yhdellä taholla ja käytännön tekemistä toisella. Pahimmassa tapauksessa nämä kaksi eivät missään vaiheessa kohtaa. Visiointityö jää tällöin juuri siksi hörhöilyksi, josta sitä usein syytetään.

Peräänkuulutamme tulevaisuuden visiossamme suomalaisille ja Suomelle hyvän elämän tavoittelua maapallon kantokyvyn rajoissa. Ja tähän meidän tulee pyrkiä löytämään ratkaisuja myös organisaationa. – Practice what you preach.

Vision aihioita työstäessämme kutsuimme sitralaiset mukaan pohtimaan Sitran maailmankuvaa ja kaikki saivat mahdollisuuden esittää omat parannusehdotuksensa tutkimustiimin tekemään pohjatyöhön. Tämä prosessi oli tärkeä lisä myös organisaation strategisen ohjauksen kannalta: ovatko ajattelumme ja tekemisemme synkassa? Visioajattelun iskostaminen organisaation sisällä on ennen kaikkea keskustelujen käymistä ja ajatusprosesseja, ei ulkoa opeteltuja hissipuheita.

Tärkeää visiointityössä on myös houkutella ihmiset pohtimaan: ”pitäisikö yhteistä visiota ja päämäärää miettiä?” Sitran visio Suomelle onkin ensisijaisesti keskustelunavaus, eikä niinkään valmis visio, johon orjallisesti pitäisi pyrkiä.

Hyvää viestintätyötä ajaa aito halu kuulla muiden mielipiteitä, löytää hyviä parannusehdotuksia ja aiheuttaa keskustelua – käytiin keskustelut sitten verkossa tai kahvipöydissä. Juuri siksi haluamme, että suuri yleisö pääsee kommentoimaan tarjoamaamme visiota ja ehdottamaan siihen tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä.

Kuten Sitran yliasiamies Mikko Kosonen totesi 10.2. järjestämässämme debattitilaisuudessa: ”hyvä visio ei ole unelmahöttöä, vaan käyttää tukevana lähtökohtanaan yhteiskunnallisten megatrendien asiantuntevaa analyysiä. Konkretia ja visio eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa.” Ajattelun ja tekemisen tulee kohdata, eikä hyvän vision viestintätyö ole irrallaan organisaation kaikesta muusta tekemisestä. Parhaita viestinviejiä ovat organisaation omat työntekijät.

Voit tutustua Sitran visioon Suomelle ja osallistua keskusteluun Suomen päämäärästä verkkojulkaisussa Uusi juoni – Kohti kestävää hyvinvointia.

Mistä on kyse?