archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tutkimustiimin viikon varrelta #24: Kestävä kehitys, hyvinvointi ja koulutuksen tulevaisuus

Tutkimusprojekti kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja koulutuksen välisistä rajapinnoista globalisoituvassa maailmassa.

Julkaistu

“In the face of climate change, everybody is an environmentalist.”

Stewart Brand, Whole Earth Discipline

Miten suhtaudumme yhteiskuntana tulevaisuuteen? Mitkä ovat hyviä työkaluja, joiden avulla olemme aikaisemmin menestyneet ja jotka auttavat meitä myös tulevaisuudessa? Entä minkälaisia uusia työkaluja meidän tulee kehittää, jotta voimme elää hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa? Miten kansalaisyhteiskunnan tulee kehittyä ja miltä näyttää koulutuksen tulevaisuus?

Edellä mainitut kysymykset ovat sysänneet meidät analysoimaan kestävän hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Viime viikolla Sitran Uusi koulutus -foorumi sai arvoisensa päätöksen Rakkaudesta oppimiseen -tapahtumassa. Foorumin monialainen osallistujaryhmä loi yhdessä vision suomalaiselle koulutusjärjestelmälle: Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Foorumin työ tarjoaa meille ymmärrystä siitä, minkälainen on tulevaisuuden menestyvä koulutusjärjestelmä.

Seuraavaksi starttaammekin tutkimusprojektin liittyen kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja koulutuksen välisiin rajapintoihin globalisoituvassa yhteiskunnassa. Voit lukea lisää projektista ja tutkijoille tarkoitetusta 16.6.2015 järjestettävästä infotilaisuudesta täältä. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä tästä.

Osallistuaksesi projektiin sinun ei tarvitse olla yliopistotutkija, kunhan pystyt kirjoittamaan korkeatasoiseen kansainväliseen julkaisuun. Projektin työskentelykieli on englanti, sillä kirjoittajaryhmässä tulee olemaan puolet suomalaisia, puolet kansainvälisiä kirjoittajia. Yksi pohdinnan arvoinen aihe on: onko koulutusjärjestelmillämme kyky uudistua, jotta ne voivat sopeutua yhä kompleksisempaan yhteiskuntaan, joka näkyy kaikilla elämänalueilla työmarkkinoista perhesuhteisiin? Helsingin yliopiston Jari Salmisen sanoin: ”Edes vallankumoukset eivät ole kovin hyviä muuttamaan kouluja!” 

Tutkimuskysymyksemme on: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen uuden kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi?

Vertailemme tutkimushankkeessa Suomen ja Pohjois-Amerikan koulutusjärjestelmiä. Vaikka ne ovat keskenään hyvin erilaisia, kohtaavat ne samankaltaisia haasteita liittyen koulutuksen tarkoituksen ja roolin kirkastamiseen. Lisäksi ne ovat samojen megatrendien, kuten teknologian kehityksen ja kestävän kehityksen vaatimuksen, vaikutuksen alaisina. Nämä kaksi megatrendiä tuovat mukanaan kokonaisia trendien ekosysteemejä, joihin on osattava reagoida.

Uskomme myös, että suomalaisella ja pohjoisamerikkalaisilla koulutusjärjestelmillä on runsaasti opittavaa toisiltaan: ei toisiaan imitoiden vaan molempien maiden koulutusjärjestelmien erityispiirteet huomioiden. Amerikkalaisilla kouluilla on paljon kokemusta monimuotoisuudesta kouluissa. Suomi on pitkään nähty homogeenisena maana, jossa oppilaat tulevat melko samankaltaisista sosioekonomisista taustoista. Tämä on kuitenkin muuttumassa – ja jo muuttunut. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa opettajat tuskailevat jatkuvien arviointien ja testien kanssa. Suomalaisilla opettajilla taas on kokemusta runsaasta autonomiasta työssään.

Tutkimusprojektin taustalla on Sitran työ kestävän hyvinvoinnin vision parissa. Kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamalli tukeutuu hyvinvointiyhteiskunnan suurimpiin saavutuksiin keskittyen ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Maapallon kantokyky luo reunaehdot kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Inhimillinen ja sosiaalinen pääoma realisoituu tehokkaampina talouden ja hallinnon malleina. Kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallista voit lukea lisää Sitran Visio Suomelle -työpaperista ja uusijuoni.fi-verkkojulkaisusta.

Tämän projektin avulla luomme uutta ymmärrystä koulutuksen tulevaisuudesta ja sen suhteesta kestävään hyvinvointiin. Haluatko olla osa kansainvälistä kirjoittajaryhmää? Ota yhteyttä: jenna.lahdemaki@sitra.fi

Mistä on kyse?