sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Työelämän aiheet ovat hallinneet tämän syksyn keskusteluja. Helsingin Sanomat järjesti Sanomatalossa 27.10. keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin yli 55-vuotiaiden työttömyyttä. Tilaisuudessa kysyttiin – aiheellisesti – voiko yli 55-vuotias löytää töitä?
Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi elokuussa tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuksien myötä herkemmin kuin Ruotsissa. Vaikka Suomi on petrannut yli 55-vuotiaiden työllisyyskehityksessä, päihittää Ruotsi meidät tässä Finnkampenissa edelleen. Ikääntyneiden työllistämisessä voisimmekin vilkuilla enemmän länteen.
Yksittäistä vippaskonstia ei ole, vaan menestyksen takana on useiden erilaisen työmarkkinoilla tehtyjen ratkaisujen yhteisvaikutus. Ruotsissa kokeneilla työntekijöillä on korkeampi irtisanomissuoja, sillä irtisanomisen uhatessa, sovelletaan menettelyä last in first out – viimeisenä taloon tullut lähtee ensimmäisenä. Ruotsissa ei myöskään ole käytössä niin kutsuttua työttömyys- tai eläkeputkijärjestelmää, jossa tietyn ikäisenä työttömyys muuttuu eläkkeeksi. Ruotsissa ei niin ikään sovelleta yleissitovaa palkanmuodostusmallia, vaan naapurissa näistä asioista sovitaan paikallisesti.
Merkittävä selittävä tekijä löytynee myös osa-aikaisen työn yleisyydestä: länsinaapurissamme työskennellään osa-aikaisesti selvästi enemmän kuin meillä. Osa-aikatöiden lisääntymisessä olisi työllisyysasteen korottamisen lisäksi potentiaalia myös koetun hyvinvoinnin kannalta. Sitran teettämän selvityksen mukaan osa-aikaiset työntekijät ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kokoaikaista työtä tekevät. Osa-aikatyön yleisyyttä edistää myös Ruotsin suurempi palvelusektori, jossa osa-aikatyölle on kysyntää.
Niin kutsuttu ikärasismi taitaa olla Ruotsissa miltei tuntematon käsite, sillä Ruotsin aikaansaannokset näkyvät luvuissa. Ruotsalainen kuusikymppinen voi hyvin pohtia, mitä tekisi työurallaan seuraavaksi. Ruotsalainen työnantaja puolestaan palkkaa tilastojen valossa varsin mielellään ikääntyneemmänkin työntekijän: 55—64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 peräti 74 prosenttia, kun Suomessa vastaava lukema oli hieman yli 59 prosenttia.
Diskuteeraus ja optimistinen asenne varmasti vaikuttaa parempiin tuloksiin, mutta on myös syytä tutustua Ruotsissa tehtyihin rakenteellisiin uudistuksiin. Onko alun perin hyvää tarkoittavista työmarkkinoiden rakenteistamme tullut karhunpalveluksia? Suuri osa nykyisistä työmarkkinoiden rakenteistamme on luotu teollisuusvaltaisen yhteiskunnan oloihin, jossa kokoaikaset ja pitkäkestoiset työsuhteet ovat valtavirtaa. Mitä, jos niitä arvioitaisiin uudelleen, nykyisen ja yhä muuttuvan tieto- ja palveluyhteiskunnan valossa, jossa erilaiset työsuhteiden muodot ovat yleisiä ja otettaisiin onnistuneista uudistuksista oppia?
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, jokaisen ryhmän työllistyminen on tärkeää. Nyt reservissä on kokeneita ja vapaita.
Suosittelemme