archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Vaikuttavuus­investoiminen etenee Euroopassa

Kirjoittaja

Julkaistu

Euroopan komissio haluaa nostaa aktiivisesti esille uusia yhteiskunnan ja talouden kehityksen toimintamalleja, kuten myös EU-puheenjohtajana tammi-kesäkuussa toiminut Hollanti. Yksi näistä toimintamalleista on vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact investing).

Sain kutsun Den Haagissa järjestetyn Impact Startup Fest -tilaisuuden avajaispaneelin jäseneksi ja kansainvälisen Expert Juryn jäseneksi arvioimaan vaikuttavuutta tavoittelevia aikaisen vaiheen eurooppalaisia yrityksiä sijoittajien investointikohteina.

Impact-yritysten määritelmä näyttää olevan eri maissa hieman erilainen. Yleisin on laajempi määritelmä, jossa yritykset toimivat laajasti esimerkiksi kiertotalouden, uuden energiatuotannon, uusien materiaalien, pakolaisongelman ratkaisun, pienlainoituksen ja juridisen avun tarjoamisessa kehitysmaissa. Usein yritysten liiketoiminnan kohteet ja toimialat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tilaisuudessa esiintyneet yritykset ja yhteisöt jaan karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. Kehittyneissä maissa yhteiskunnan toimintoja ja kansalaisten hyvinvointia parantavat yritykset. Esimerkkeinä ravintoloiden ruokahävikkiä vähentävä italialainen LMSC ja jätevedestä biopolymeerejä valmistava EggPlant. Myös vakiintuneiden toimialojen yritykset voivat ottaa uusia kohdealueita. Tästä esimerkki on hollantilainen Triodos-pankki, jonka kaikki rahoitettavat hankkeet ovat tarkoin valittuja Impact-hankkeita.
  2. Kehitysmaihin liiketoimintansa kohdistavat yritykset, jotka vievät ja soveltavat länsimaista tekniikkaa ja palveluja. Esimerkkeinä toimivat aQysta:n viljapeltojen kasteluun kehitetty yksinkertainen pumpputekniikka tai edistynyttä viljelytekniikkaa ja toimintamalleja kehitysmaihin vievä Mosawali.
  3. Kaikilla markkinoilla toimivat yritykset, jotka perustuvat kantavaan ajatukseen tai vahvaan ideologiseen taustaan. Esimerkkeinä maailman proteiiniongelmaan pureutuva hyönteisperäistä eläinruokaa kehittävä Diptera ja crowdfunding-rahoitusta pienyrityksille erityisesti kehitysmaissa järjestävä Lendahand.

Sitran myötävaikutuksella Suomi on lanseerannut ensimmäisenä Pohjoismaana tulosperusteisen rahoitussopimuksen eli Social Impact Bondin (SIB). Se on hieno esimerkki suomalaisesta osaamisesta ja toin sen ylpeänä paneelissa esille. Vastaavista instrumenteista laajin eurooppalainen kokemus lienee Englannissa. Kuitenkin paneelissa change.org-organisaation johtaja Simon Willis valitteli sitä, että heidän näkemissään hankkeissa taloudellinen ansaintamalli ei vielä ole toteutunut suunnitellusti. Suureksi syyksi tähän hän mainitsi brittiläisen julkisen sektorin päättäjien vastahakoisuuden ja jopa näköalattomuuden tunnistaa mallin taloudellisia mahdollisuuksia ja sopimusmallien toimintaa. Toisaalta European Investment Fundin (EIF) Kriss Spulis korosti, että EU ja EIF haluavat vahvasti edistää näiden uusien mallien etenemistä muun muassa osallistumalla sijoittajana uusiin perustettaviin alan rahastoihin sekä edistämällä vaikuttavuussijoittamisen osaamisen levittämistä.

Vaikuttavuusinvestoiminen on siis paljon laajempi työkalupakki, kuin vain SIB-työkalut. Sijoittajat ovat osoittaneet uutta mielenkiintoa tähän mediassakin paljon huomiota saaneeseen aiheeseen. Vaarana kuitenkin on, että mukaan yrittää suosion aallolla sellaisiakin hankkeita, joita toimijat eivät pidä alkuperäisen tarkoituksen mukaisina.

Tilaisuuden ohjelmaan ja mukana olleiden toimintaan voit tutustua mm. seuraavien linkkien kautta:

http://impactstartupeurope.org/
http://www.pymwymic.com/
https://www.change.org/
http://www.samagroup.co/
http://www.lecomptoirdelinnovation.com/
http://www.societalsolutions.nl/
http://www.icco-international.com/int/
http://socialimpactventures.nl/en/
http://incubatorsforimmigrants.com/

Mistä on kyse?