Barcelona opettaa: Vuoden 2017 odotetuimmat trendit sotessa 1/2

Soten huippuosaajat kävivät terveysteknologiatapahtuma WoHITissa Barcelonassa marraskuun lopussa. Yksi matkan tavoitteista oli selvittää, mitkä ovat alkavana vuonna Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimmät ja kiireellisimmin reagointia vaativat ilmiöt hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Havainnot voi tiivistää näin: 1) Ajattelu- ja toimintatapamme tulee päivittää pikimmiten, jos haluamme ottaa digitalisaatiosta kaiken irti ja 2) Soten uudistamisessa on korkea aika siirtyä tuumailusta tekemiseen ja vauhdittaa ennennäkemättömiä, rajoja ylittäviä kumppanuuksia. Tämä on blogin ensimmäinen osa.

Digitalisaatiosta kaikki hyöty irti – päivitetään tapamme tehdä ja ajatella

Yksi World of Health IT (WoHIT) -tapahtuman opetuksista suomalaisdelegaatiolle oli, että olemme sosiaali- ja terveydenhuollon teknologian ja palvelujen kehittämisen ja uudistamisen suhteen kansainvälisesti arvioiden hyvin ajan hermolla, monella tapaa jopa kehityksen kärjessä. Yksi esimerkki tästä oli yhdysvaltalaisen Healthcare Informatics-sivuston matkamme innoittamana laatima laaja artikkeli suomalaisista suunnitelmista hyvinvointitiedon hyödyntämiseksi.  

Teknologian kehityksen ja digitalisaation todellinen haltuun ottaminen kuitenkin edellyttää, että ne nähtäisiin vihdoin laajana toimintatapojen muutoksen mahdollisuutena, ei vain paperilomakkeen siirtämisenä (hankalasti käytettävään) digimuotoon. Suomessa tähänkin on erinomaiset lähtökohdat muun muassa laadukkaiden tietovarantojen, luottamuksen ja edistyksellisten, jo käynnissä olevien hankkeiden ansiosta.

Monilla toimialoilla tällainen toimintatapojen muutos on jo tehty, ja parhaillaan se tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Käytännön esimerkkeinä tästä ovat Hämeenlinnassa käytössä oleva minunterveteni.fi tai valmisteluvaiheessa oleva Care Gap -hoitavajeanalyysi.

Runsaan digitalisaatiopuheen rinnalla yhä useammat ovat alkaneet puhua myös analogisaatiosta, eli siitä, miten kaiken automatisoituminen ja koneellistuminen nostavat inhimillisen vuorovaikutuksen, elämyksellisyyden ja aidot kohtaamiset arvoon arvaamattomaan, myös esimerkiksi asiakas- tai hoivapalveluissa. Analogisaatio nousi myös matkan aikana käydyissä keskusteluissa esille useampaan otteeseen.

Esimerkiksi jo edellä mainittu Hämeenlinnan virtuaaliklinikka ja sen mahdollistamat, asiakkaiden kotonaan tekemät rutiininomaiset mittaukset ovat antaneet hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa muuhun asiakastyöhön. Tästä päästään nopeasti sen pohdinnan äärelle, ovatko digitalisaatio ja analogisaatio sittenkään toisilleen vastakkaisia ilmiöitä vai saman kehityskulun erilaisia ilmentymiä.

Tulevaisuus tulee nopeasti ja se on huomioitava koulutuksen uudistamisessa jo tänään

Digitalisaation aito hyödyntäminen edellyttää täysin uudenlaista osaamista. Genomitiedon tulkintaan erikoistuneet neuvojat, fysioterapia-avustajat, omahoitoon ja kotiterveydenhuoltoon erikoistuneet avustajat, kuntoutuksen osaajat, optikot ja kuulolaitespesialistit ovat esimerkkejä tehtävistä, joihin tarvitaan Yhdysvaltojen työvoimatilastoista vastaavan viraston ennusteen mukaan eniten lisätyövoimaan jo lähitulevaisuudessa. Arvio esiteltiin The Economist-lehden tuoreessa The World in 2017-liitteessä ja se ulottuu vuoteen 2024.

Edellä listattuja ammattinimikkeitä yhdistää ainakin väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelutarpeet. Siksi listausta kannattaa miettiä Suomessakin, ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä väestö ikääntyy meillä vielä selvästi nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Tämä nopeasti vastaan tuleva tulevaisuusskenaario tulee huomioida kaikessa koulutusjärjestelmän uudistamisessa jo tänään. Erilaiset osaamisvajekartoitukset suhteessa aikamme merkittävimpiin trendeihin noussevatkin entistä näkyvämmin esille jo ensi vuoden aikana.

Suomessa edessä olevien väestöpohjaan liittyvien muutoksien mittakaavaa on hahmoteltu mm. palveluverkkoselvityksessä, jota on tehty Sitran ja Oulun yliopiston maantieteen yksikön yhteistyönä.

Kuten Economistin jutussakin todetaan, ennusteet tuppaavat väkisinkin keskittymään jo olemassa oleviin ammatteihin ja ammattinimikkeisiin, vaikka jo lähitulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan ja toivottavasti myös näkemään aivan uudenlaisia osaajia. Yksittäisten ammattiryhmien kohdalla mm. Lääkäriliitto on jo aloittanut valmistautumisen maailman muutokseen Lääkäri 2030-hankkeellaan.

Ensi vuoden aikana keskusteluun, toivottavasti myös tekemiseen, noussee entistä näkyvämmin myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen tiedolla. Digitalisaatio tarjoaa jo nyt aivan uusia mahdollisuuksia sekä tiedon keräämiseen että sen hyödyntämiseen.    

Barcelonan WoHITissa isosti näkyvissä olleita ilmiöitä olivat esimerkiksi virtuaalitodellisuus ja robotisaatio terveyspalveluissa. Myös marraskuussa Helsingissä järjestetyssä Junction Hackathonissa uudenlaiset apuvälineet olivat näkyvästi esillä. Hackathonin Riihi Challengessa kehitettiin aivan uudenlainen, keinoälyyn perustuva neuvontapalvelu raskaana oleville naisille. Lisäksi esimerkiksi näkövammaisille tarkoitetut, keinoälyllä varustetut silmälasit , jotka osasivat lukea tekstiä ääneen, tunnistaa vastaan tulevia ihmisiä ja auttaa löytämään oikeat reitit haluttuihin paikkoihin, keräsivät huomiota ja kunniamainintoja.

Alkavan vuoden 2017 aikana näemme runsaasti lisää esimerkkejä teknologian, datan ja keinoälyn yhdistelmien mahdollistamista, arkipäivää helpottavista palveluista ja välineistä.

Blogin toinen osa julkaistaan vuoden 2016 viimeisellä viikolla.