Tutkimustiimin viikon varrelta #14: Muokkaako teknologia yhteiskuntaa vai päinvastoin?

 Sitra julkaisi helmikuun alussa Vision Suomelle, joka pyrkii vastaamaan siihen, miten voimme tavoitella hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Työ perustui Sitran strategiayksikössä tehtyyn vuosien tiiviiseen ennakointi-, analyysi- ja asiantuntijatyöhön, joka ei suinkaan päättynyt vision julkaisuun. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa visiota pyritään päivittämään aika ajoin uusilla näkökulmilla.

Tämän kevään aikana pyrimme selvittämään, miten teknologiakehitys vaikuttaa visioomme – mitkä teknologiatrendit tukevat ja mahdollistavat kestävän hyvinvoinnin periaatteiden toteutumista ja mitkä uhkaavat niitä – sekä miten yhteiskunta voi vaikuttaa teknologiakehityksen suuntaan.

Tieteen ja teknologian kehitys kiihtyy. Tiedon eksponentiaalinen kasvu ei kuitenkaan johdu eksponentiaalisesta panostuksesta tieteeseen ja teknologiaan. Maailma ja sen systeemit monimutkaistuvat, jolloin eri asioiden ja ilmiöiden väliset kytkentämahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat. Toisaalta kehittyvä teknologia tarjoaa yhä tehokkaampia tapoja analysoida näitä monimutkaisia systeemejä.

Kehityksen seurauksena on yhä vaikeampi ennustaa, missä olemme esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Tiedon kasvun seurauksena myös tietämättömyys kasvaa, kuten fysiikan nobelisti David Gross on todennut. Tiedemiehet löytävät yhä enemmän vastauksia kysymyksiin, joita 30 vuotta sitten ei osattu edes kysyä, mutta jokainen uusi ratkaistu ongelma synnyttää kymmenen uutta. Monet viheliäisistä ongelmistamme ovatkin tällaisia.

Teknologia on niin nivoutunut yhteiskunnan kehitykseen, että toisinaan on vaikea erottaa toisistaan sitä, milloin teknologiakehitys vaikuttaa yhteiskuntaan ja päinvastoin. On kuitenkin selvää, että teknologia vaikuttaa monin tavoin arkeemme ja tuottavuuteemme. Lue Sitran trendilistalta, miten esimerkiksi teknologia integroituu arkeen tai miten älyteknologia vaikuttaa terveyteemme tai miten kiihtyvät teknologinen muutos johtaa länsimaisen työn radikaaliin murrokseen.

Teknologiakehitys vaikuttaa salakavalasti myös arvoihimme, sosiaalisiin suhteisiimme ja valtarakenteisiimme. Teknologiakehityksen johdosta keinoista voi helposti muodostua päämääriä. Uudet teknologiat voivat synnyttää meissä uusia tarpeita. Teknologia muuttaa myös sosiaalisia rakenteita. Maailmassa on jo yli miljardi aktiivista Facebookin käyttäjää. Internet mahdollistaa ennen näkemättömässä mittakaavassa tapahtuvaa itseorganisoitumista uusiin sosiaalisiin verkostoihin ja yhteisöihin. Voimaantuvat yhteisöt haastavat vanhoja instituutioita ja valtarakenteita. Uudet teknologiat mahdollistavatkin perinteisten instituutioiden ohittamisen, kuten on tapahtunut esimerkiksi digitaalisen rahan ja jakamistalouden myötä.

Avoimessa maailmassa teknologia läpäisee jokaisen yhteiskunnan, mutta voi saada niissä kulttuurisista syistä erilaisia ilmenemismuotoja. Olennaista ei kuitenkaan ole vain se, miten teknologia kehittyy, vaan se, miten yhteiskunnat hyödyntävät kehittyvää teknologiaa. Etelä-Korea on hyvä esimerkki siitä, miten uudet teknologiat nivotaan vahvasti yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Toisaalta yhteiskunnat voivat Pohjois-Korean tavoin voimakkaastikin rajoittaa teknologian käyttöönottoa yhteiskunnassa.

Suomessa näemme itsemme vahvoina teknologian kehittäjinä. Kuitenkin vasta kehittyvien teknologien monipuolinen ja ennakkoluuloton hyödyntäminen nostaa meidät tulevaisuuden menestyjien joukkoon.

Yhteiskunta voi luoda edellytyksiä innovaatioiden leviämiselle

Monet vanhat rakenteet ja asenteet hidastavat hyödyllistenkin innovaatioiden käyttöönottoa. Frank Geels on korostanut sosio-teknisen järjestelmän merkitystä innovaatioiden leviämisessä. Kyse on siitä, että esimerkiksi autot eivät ole muusta yhteiskunnasta erillinen innovaatio, vaan ne tarvitsevat vaikkapa teitä, liikennemerkkejä, huoltoasemia, parkkipaikkoja ja liikennevalvontaa. Jos autojen kehityksessä tapahtuu merkittävä innovaatio, koko toimintaympäristön on muututtava sellaiseksi, että innovaatioiden käyttöönotolle on edellytyksiä. Sähköautosta on vain vähän hyötyä, ellei sen huoltamiseen löydy ammattilaisia tai ellei sen joustavaan käyttöön löydy riittävää latauspisteiden verkostoa.

Yhteiskunta voi suunnata varoja itse teknologioiden kehittämiseen, mutta se voi myös merkittävällä tavalla luoda edellytyksiä hyödyllisten innovaatioiden käyttöönotolle. Tämä saattaa edellyttää muutoksia esimerkiksi sääntelyssä, taloudellisissa kannusteissa, koulutuksessa, T&K-varojen suuntaamisessa, julkisissa hankinnoissa tai viestinnässä.

Jotta hajautettujen toimijoiden verkostossa tapahtuvaan teknologiakehitykseen voidaan vaikuttaa, tarvitaan kehittämistoimien koordinaatiota. Se on mahdollista vain silloin, kun toimijoilla on vahva yhdessä jaettu suunta, visio. Tulevaisuusorganisaationa Sitra on pyrkinyt sekä vahvistamaan tulevaisuussuuntautunutta ja strategista yhteiskunnallista keskustelua että omalta osaltaan myös rakentamaan ja kehittämään Visiota Suomelle.  

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle valmistamassaan julkaisussa Radikaalit teknologiset innovaatiot Risto Linturi, Osmo Kuusi ja Toni Ahlqvist ovat arvioineet sata nousevaa teknologiaa, niiden menestymisen mahdollisuuksia sekä vaikutuksia yhteiskuntaan.

Tämän kevään aikana Risto Linturi selvittää Sitran toimeksiantona, miten keskeiset teknologiatrendit vaikuttavat Sitran kestävän hyvinvoinnin vision edellytyksiin. Kevään aikana selvityksen tulokset sekä käytännön teknologiaesimerkkejä tullaan julkaisemaan visiosta kertovassa Uusi juoni –verkkojulkaisussa. Seuraa ja osallistu keskusteluun visiosta #uusijuoni.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Löydät tarkemman esittelyn tiimin työstä täältä.