1. Resurssiviisaus

    Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

  2. Kohti resurssiviisautta

    Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena. Energiatehokkuus paranee, päästöt vähenevät, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa.

Ajankohtaista

    1. Suomalaiset kaupungit...

      Artikkelit 0

      Neljä suomalaista kaupunkia näyttävät mallia, kuinka uutta menestystä ja hyvinvointia voidaan luoda päästöjä vähentämällä.

      1 vuosi sitten
    2. Yhteinen näkemys...

      Artikkelit 0

      Mitä kestävän kaupungin tavoite edellyttää alueilta esim. energiantuotannon saralla? Se käy ilmi resurssiviisauden tiekartoista.

      1 vuosi sitten kirjoittajalta Laura Järvinen

Resurssiviisaalla alueella asukkaat, talous ja ympäristö voivat hyvin

Päättynyt aihe

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kiertotaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi tulee arkea. Resurssien viisas käyttö nousee kovaa vauhtia kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Sitra ja Jyväskylän kaupunki kehittivät Kohti resurssiviisautta -yhteishankkeessa vuosina 2013–2015 toimintamallin, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle. Keväällä 2015 toimintamallia pilotoitiin Forssassa, Lappeenrannassa ja Turussa laatimalla kullekin kaupungille resurssiviisauden tiekartat.

Kesäkuusta 2015 alkaen resurssiviisaustyötä jatkaa Suomen kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities), jonka ensimmäiset jäsenet ovat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Jatkossa verkostoon voivat hakea myös muut kunnat (lue uutinen verkostosta).

Resurssiviisauden toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat voivat vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Sitran teettämän selvityksen mukaan Jyväskylän seudulla yhdeksän resurssiviisasta toimenpidettä toisivat alueen talouteen noin sadan miljoonan euron vuosittaisen arvonlisän ja noin 1000 uutta työpaikkaa. Samalla alueen kasvihuonekaasupäästöt alenisivat noin 500 000 tonnilla vuodessa. Kun toimenpiteiden määrä kasvaa ja ne kattavat yhä useampia alueen toimintoja, positiivisten talous- ja ympäristövaikutusten voidaan odottaa kasvavan.

Resurssiviisaalla alueella asukkaat voivat kehittää omaa ympäristöään kestävämmäksi ruohonjuuritason toiminnalla, jolloin kaupungista tulee viihtyisämpi paikka asua. Osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin hanketta toteutettiin kaupunkilaisten ehdottamia käytännön kokeiluja sekä pilotteja liittyen mm. ruokahävikin vähentämiseen, liikenteeseen ja asumiseen. Yritykset voivat löytää resurssiviisailta alueilta mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää uusia ratkaisuja, joiden kysyntä kasvaa erityisesti globaaleilla markkinoilla.

Kuntien tavoitteena hiilineutraalius ja jätteettömyys

Fisu-verkoston kaupungit ja kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen, että viimeistään vuonna 2050 toiminta niiden alueilla on hiilineutraalia ja jätteetöntä, ja luonnonvarojen kulutus on maapallon kantokyvyn rajoissa. Alueiden kehitystä arvioidaan neljällä resurssiviisauden indikaattorilla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki, 2) ekologinen jalanjälki, 3) materiaalihäviöt ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi. Kunnat saavat edellä listattujen mittarien laskemiseen asiantuntija-apua Fisu-verkoston palvelukeskukselta.

Kohti resurssiviisautta -hankkeen aikana kehitettiin myös menetelmä alueellisten resurssivirtojen kuvaamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelemiseksi: Alueelliset resurssivirrat -malli.

Lisätietoja:

Ota yhteyttä


Kommentit (1)

Resurssina FE eli rauta lähimpänä ollut töissäni ja olen perehtynyt hiukan sen ominaisuuksiin. Se on uusiutumaton, sitä on noin 5% maankuoressa ja ennusteiden mukaan jopa 35% ytimessä, jota on vaan on hyvin vaikea hyödyntää. Sitä pidetään ihmiskunnan tärkeimpänä metallina ainakin wikipedian mukaan. No rautaa kyllä osataan tuhlata ainakin minun mielestäni ja sen avulla on moni vastuuton yrittäjä rikastunut ja rikastuu edelleen sen avulla. Eipä sitä juuri suojellakkaan, maailmassa sitä ruostuu/palaa pois sotien, huonojen päätösten/keksintöjen vuoksi suuria määriä pois meidän lapsilta.
samppa 11 kuukautta 5 päivää sitten

Sisältövirtaa

Sitra.fi:stä Ulkoisista lähteistä
Blogit Päästöt kiveksi

CarbFix-hanke tuo toivoa hiilidioksidin talteenoton onnistumiselle kohtuuhintaan ja nopealla aikataululla.

1 viikko sitten kirjoittajalta Oras Tynkkynen

Blogit Miten hiilineutraalius ja tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa?

Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta ei anna oikeutta sille, miten tiiviisti päästöt ja resurssien käyttö kytkeytyvät hyvinvoinnin ja tasa-arvon tavoitteluun.

2 viikkoa sitten kirjoittajalta Tuuli Hirvilammi

Artikkelit Mitä nämä käsitteet tarkoittavat?

Kokosimme yhteen joukon hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyviä käsitteitä, joiden koemme kaipaavan selitystä. Päivitämme ja täydennämme listaa tarvittaessa.

Yksi kuukausi sitten kirjoittajalta Tuula Sjöstedt

Muualla verkossa Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions

Harri Leppänen from SSAB presented the results that SSAB has gained from their work reducing the carbon footprint of their actions. As SSAB is a steel company, their actions have a large impact on carbon footprint. The presentation was held in an event arranged by Sitra presenting the carbon footprint of Nasdaq Helsinki listed companies.

2 kuukautta sitten sivustolta www.slideshare.net

Blogit Luonto ja hyvyys kotouttavat

Suomalaiset ovat oivaltaneet, että luonto on suuri voimavara myös maahanmuuttajien kotouttamiseen.

2 kuukautta sitten kirjoittajalta Eeva Furman

Blogit Valo tulee Afrikasta

Näyttävän karuista maisemistaan tunnettu marokkolaiskaupunki Ouarzazate saattaa pian olla tunnetumpi maailman suurimmasta aurinkovoimalasta.

2 kuukautta sitten kirjoittajalta Oras Tynkkynen

Julkaisut Climate impact assessment of Nasdaq Helsinki

Helsingin pörssiin listattujen yritysten laskennallinen hiili-intensiteetti on pienentynyt 20 prosenttia viime vuodesta. Tämä selviää Sitran teettämästä tutkimuksesta, joka myös ensimmäistä kertaa vertaili Helsingin ja Tukholman pörssilistojen hiili-intensiteettiä. Muutos on merkittävä ja osoittaa sijoittajien ja yritysten tekevän aidosti työtä ilmastoriskien vähentämiseksi....

Robert Rosenberg, Harshpreet Singh (South Pole Group)

Muualla verkossa Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja Eeva Furman piti esityksen Sitran fasilitoiman paneelin näkemyksistä hallituksen Agenda2030 -toimeenpanosuunnitelmasta. Esitys pidettiin 7.12.2016 kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokouksessa.

2 kuukautta sitten sivustolta www.slideshare.net

Blogit Ei kai biokaasulla voi koko maailmaa pelastaa?

Biokaasuun liittyvät investoinnit ovat harvoin hetken huumaa. Biokaasu on kuitenkin osa yritysten vastuullisuutta, vähentää päästöjä, mutta voi olla myös kilpailuetu.

3 kuukautta sitten kirjoittajalta Outi Pakarinen KS

Julkaisut Technical report

Tämä tekninen raportti luo perustan Nordic Green to Scale -projektin tulokset kokoavalle raportille. Projektia veti Sitra ja se toteutettiin yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston Climate and Air Pollution Group KoL:in, norjalaisen CICEROn, tanskalaisen CONCITOn, Islannin yliopiston Institute for Sustainability Studies ja ruotsalaisen Stockholm Environment Instituten kanssa. Teknisen...

Jan Ivar Korsbakken ja Borgar Aamaas (CICERO)

Julkaisut Nordic green to scale

2015 oli sitoumusten vuosi. Tästä eteenpäin joka vuoden pitää olla toiminnan vuosi. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maiden pitää lisätä ilmastotoimiaan merkittävästi. Ja nopeasti. Sitra lyöttäytyi yhteen Pohjoismaiden ministerineuvoston ja arvostettujen instituutioiden kanssa kaikista Pohjoismaista vastatakseen yksinkertaiseen kysymykseen: kuinka...

Oras Tynkkynen (toim.)

Muualla verkossa YM videohaastattelu: Oras Tynkkynen Marrakechissa

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kertoo, miten pohjoismaiset ratkaisut voivat näyttää mallia muulle maailmalle päästöjen vähentämisessä. Sitran Green to Scale -hankkeen jatkotutkimus julkistettiin Marrakechin ilmastoneuvottelujen yhteydessä 16.11.2016.

3 kuukautta sitten sivustolta https:

Julkaisut Nordic green to scale

2015 oli sitoumusten vuosi. Tästä eteenpäin joka vuoden pitää olla toiminnan vuosi. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maiden pitää lisätä ilmastotoimiaan merkittävästi. Ja nopeasti. Sitra lyöttäytyi yhteen Pohjoismaiden ministerineuvoston ja arvostettujen instituutioiden kanssa kaikista Pohjoismaista vastatakseen yksinkertaiseen kysymykseen: kuinka...

Oras Tynkkynen (ed.)

Julkaisut Technical report

This technical report serves as a basis for the flagship report on the Nordic Green to Scale project. The project was led by the Finnish Innovation Fund Sitra, in cooperation with the Nordic Council of Ministers Climate and Air Pollution Group KoL, CICERO, CONCITO, the University of Iceland Institute for Sustainability Studies and the Stockholm Environment Institute. The technical report was...

Jan Ivar Korsbakken and Borgar Aamaas (CICERO)

Blogit Uusien ilmastojohtajien aika

Obaman johdolla Yhdysvallat oli yksi ratkaisevista Pariisin sopimuksen kätilöistä. Mitä tapahtuu nyt, kun johtoon valittiin Trump?

3 kuukautta sitten kirjoittajalta Oras Tynkkynen

Blogit Maisema jälkipolville

Miten voisimme rohkaista ihmisiä luomaan syvemmän suhteen luontoon ja maisemaan – ja kantamaan siitä huolen ja vastuun?

3 kuukautta sitten kirjoittajalta Elina Aho


Aiheita

2017 Sitra | käyttöehdot