ENERGIAHUOLLON KOKONAISKUVA

AJANKOHTAISTA

ERA17-toimintaohjelman logo
Poiminnat

Oulun kaupungin ERA17-tiekartta

Kansallinen toimintaohjelma ERA17 energiankäytön tehostamisesta ja päästöjen alentamisesta ja taustaselvitykset

Energiankäytön tehostaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen edellyttävät kokonaisvaltaista ja riittävän yksityiskohtaista kuvaa rakennetun ympäristön energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisesta. Näin pystytään erottelemaan isot ja vähempimerkitykselliset tekijät ja voidaan valmistella kustannustehokkaita toimenpideitä eri sekroreilla. Sitran Energiaohjelma on teettänyt useita selvityksiä energiahuollon kokonaiskuvan kirkastamiseksi ja kansallisen strategian kehittämiseksi.

Rakennetun ympäristön eri osa-alueiden ilmastovaikutukset -projektissa on tuotettu selvitys rakennusten energiankäytön päästöjen alentamisesta eri energiaskenaarioilla ja energiahuoltoratkaisuilla. On osoitettu tekniset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi kussakin skenaarioissa ja toimenpiteiden kustannusvaikutukset rakentamisessa, liikenteessä ja energiahuollossa. Hanke on tuottanut tarkasteltujen eneergiaskenaarioiden hintalaput, osoittaen, että päästöjen vähentäminen 80% vuoteen 2050 mennessä tulee maksamaan valinnoista ja ratkaisuista riippuen joko 100 tai 150 miljardia euroa. Tuloksia hyödynnettiin mm. kansallisessa toimintaohjelmassa (ERA17).

Tammikuussa 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui Sitran ja Tekesin kanssa laajan asiantuntijajoukon yhteen kartoittamaan parhaat keinot energiaviisauden edistämiseen. Tämän työn tulos on toimintaohjelma ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä: maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä.

Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi.

ERA17-toimintaohjelmassa on tunnistettu 31 toimenpide-ehdotusta. Toimenpiteet eivät ole keskenään samankokoisia tai samanarvoisia. Osa niistä kohdistuu lyhyelle, osa pitkälle aikavälille; joitain toimenpiteistä on jo ryhdytty toteuttamaan ja osa vaatii yhä jatkokehittelyä. Yhteistä useimmille toimenpiteille on se, ettei niitä voi mikään taho toteuttaa yksin. Energiaviisaan elämän rakentamiseen tarvitaan niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.

ERA17-toimintaohjelman toteuttamisesta vastaa seurantaryhmä, joka aloitti Jukka Noposen puheenjohdolla toimintansa 21.1.2011. Seurantaryhmään kuuluvat Asunto-, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Sitra, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen kuntaliitto, Tekes ja ympäristöministeriö.

ERA17 toimintaohjelman ja muut asiaan liittyvät raportit ja taustaselvitykset:

Eurooppalainen nollaenergiatalomääritelmä

Sitran Energiaohjelma on vahvasti mukana eurooppalaisen nollaenergiatalomääritelmän valmistelussa. Taustalla on uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimus siirtyä lähes nollaenergiarakentamiseen kaikissa uudisrakennuksissa vuodesta 2021 lähtien ja uusissa julkisissa rakennuksissa jo vuodesta 2019 alkaen. Direktiivi on jättänyt määritelmien laatimisen jäsenvaltioille. Harmonisointi on tarpeen, koska käytössä olevat kansalliset määritelmät ja jopa energiatehokkuuden yksikötkin ovat erilaisia.

Nollaenergiatalomääritelmän harmonisoitua käyttöönottoa on kehitetty eurooppalaisen LVI-alan kattojärjestön REHVA:n perustamassa työryhmässä Nearly Zero Energy Buildings nZEB. Työryhmän puheenjohtajana toimi Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta ja työryhmän ehdotus määritelmän teknisistä perusteista julkaistiin 19.5.2011 asiantuntijaseminaarissa Towards net zero energy buildings and building labelling Tallinnassa.

Suomalainen kansallinen rakentamismääräysten uusimistyö on ollut vakuuttava myös eurooppalaisella tasolla ja näin eurooppalaisen ehdotuksen pohjalla on suomalainen energiatehokkuuden taseraja. Nollaenergiamääritelmässä otetaan mm. kantaa, mitkä kaikki rakennusten energiankulutuserät otetaan huomioon, miten käsitellään paikallisesti tuotettu uusiutuva energia ja miten käytetään primäärienergiakertoimia. Direktiivin vaatimaksi lähes nollaenergiataloksi määritellään rakennus, jonka primäärienergiankulutus on kansallisella kustannusoptimaalisella tasolla. Mikäli jäsenmaat noudattavat ko. määritelmää, päädytään erilaisiin primäärienergian kulutusarvoihin, jotka kaikki ovat kuitenkin määritelty samojen laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Määritelmätyön tärkeyttä on vaikea ylikorostaa, koska noin 10 vuoden päästä lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on Euroopassa rakenteellinen muutos, joka tulee parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ennen näkemättömällä tavalla. Euroopan unionisssa rakennuksissa käytetään 40% kaikesta energiasta, eli kyseessä on suurin ja energiatehokkuuden parantamisen kannalta myös kustannustehokkain sektori, jonka perässä tulevat teollisuus ja liikenne. Ks. REHVAn seminaarin esitykset (Frankfurt 2011).

2012 rakentamismääräysten ja suunnitteluohjeistuksen kehittäminen

Vuoden 2012 energiamääräykset muuttavat rakentamisen energiatehokkuuden ohjausta historiallisella tavalla. Tähän asti rakennusosakohtaiset vaatimukset ovat käytännössä sanelleet, miten pitää rakentaa – luovaa suunnittelua rajoittaen. Jatkossa vaatimus kohdistuu kokonaisenergiakulutukseen. Uudet rakentamisen energiamääräykset mahdollistavat Suomesta kestävän rakentamisen mallimaan. Kokonaisenergiakulutus esitetään suorituspohjaisella E-luvulla, joka lasketaan rakennukseen ostettavien energioiden ja energiamuotojen kertoimien tulona ja ilmaistaan kWh/m2 vuodessa yksiköllä.

Uusi tapa jättää keinot vaaditun energiatehokkuuden saavuttamiseksi vapaaksi. Tämä mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen kustannustehokkaasti, kun tarkoituksenmukaiset ratkaisut voidaan valita hankekohtaisesti. Jatkossa siten kaikki energiatehokkuusratkaisut kilpailevat keskenään samoilla ehdoilla, mikä edistää rakentamisen kehittymistä.

Uusi laskentatapa mahdollistaa myös asteittaisen siirtymisen lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2021 mennessä. Uudessa laskentamenetelmässä on kansainvälistäkin uutuusarvoa ja sen kehittäminen oli teknisesti poikkeuksellisen vaativaa. Siihen käytettiin yli miljoonan euron kehityspanokset ympäristöministeriön ja Sitran rahoituksella.

Energiamuotojen ja lämmitystapojen huomioon ottaminen on tärkeä myös kuluttajan kannalta. Enää ei voida rakentaa taloja, joissa rakennuttajien säästämät investointikustannukset on siirretty käyttäjien maksettavaksi suurien energialaskujen muodossa. Muutos tuleekin johtamaan arvokkaan sähköenergian käytön vähenemiseen erityisesti rakennusten lämmityksessä, mutta myös muissa kulutuskohteissa. Suurimmasta energiamuodon kertoimesta johtuen sähkönkäytön tehostamisella on myös suurin vaikutus E-lukuun.

2010 rakentamismääräyksiin ja suunnitteluohjeistuksen kehittämiseen liittyviä hankkeita:

Energiatehokkuuden varmistaminen kaavoituksessa

Kaavoituksella ohjataan yhdyskuntien kehitystä ja luodaan perusta kestävälle ja energiatehokkaalle rakentamiselle. Kaavoituksessa on suuria mahdollisuuksia vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Rakennetun ympäristön energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaalla tavalla eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, ohjaamalla pienempään henkilöautoliikennesuoritteeseen, luomalla edellytyksiä kannattavalle joukkoliikenteelle, vaikuttamalla rakentamistapaan sekä mahdollistamalla vähäpäästöisiä alue- ja talokohtaisia energiaratkaisuja.

Sitran Energiaohjelman hankkeissa kehitetään kaavoitusprosessia ja luodaan uusia toimintamalleja energiankäytön ja päästöjen vähentämiseksi sekä valmistellaan koulutusmateriaalia yhdyskuntasuunnittelijoille.

Porvoon hankkeessa tutkittiin päästöjen alentamisen mahdollisuuksia useilla Skaftkärrin alueen maanköyttömalleilla, alueellisilla ja rakennuskohtaisialla energiaratkaisuilla. Uusiutuvilla polttoaineilla tapahtuva sähkön ja lämmön yhteistuonta osoittautui Porvoon tapauksessa tarkoituksenmukaiseksi. Sillä voitiin alentaa päästöjä kustannustehokkaasti muihin ratkaisuihin verrattuna. Koska parhaat ratkaisut ovat tapauskohtaisia, kehitetään hankkeessa alueellisen energiahuolto ja –päästötarkastelun toimintamalli ja ohjeistus, jota ehdotetaan lisättäväksi maankäytön suunnitteluun ympäristövaikutusten arvioinnin yhteyteen.

Kaavoitusprosessin kehityshankkeita:

Demonstraatiohankkeet

Uusien ratkaisujen kokeiluhankkeet ovat välttämättömiä kehityksen aikaansaamiseksi. Hankkeisiin liittyvät riskit ja kehityspanokset ovat merkittäviä ja vaativat yleensä julkista rahoitusta käynnistyäkseen. Kokeiluhankkeiden tuloksia seurantaan ja tietoja levitetään, jotta kehitetyt ratkaisut olisivat jatkossa monistettavissa yleisen rakentamiskäytännön osaksi.

Koko ohjelman mittavin hanke on Helsingin Jätkäsaaren kestävän rakentamisen Low2No-kortteli. Sitä toteutetaan kestävän kehityksen periaatteilla pyrkien vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä rakentamisessa ja käytössä sekä luomalla tuleville asukkaille ja korttelissa työskenteleville edellytykset vähähiiliseen elämään.

Sitran Energiaohjelman demonstraatiohankkeet painottuvat lähes nollaenergiarkantemisen valmiuksien kehittämiseen osoittaen, että tarvittava energiatehokkuuden parantaminen on jo nyt kustannustehokasta paikallisen energiatuotannon ratkaisuja lukuun ottamatta.

Nolla- ja matalaenergiarakentamisen demonstraatiohankkeita:

Low2No – kohti kestävää kaupunkikehitystä

Low2No on suunnittelun ja rakentamisen toimintatapa. Se tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Jätkäsaaressa sijaitseva kortteli on ensimmäinen kohde, jossa toimintamallia kehitetään ja määritellään käytännössä. Se myös rakennetaan Low2No-periaatteita noudattaen.

Low2No tulee sanoista ”from low carbon to no carbon”. Se on jatkuva kehittämishanke, joka tavoittelee vähähiilisyyden kautta asteittain hiilettömyyteen etenevää kaupunkirakentamista. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käytön jatkuva vähentäminen.

Toimintamallilla luodaan terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Se kannustaa kestäviin elämäntapoihin ja luo monipuolista ja yhteisöllistä kaupunkiympäristöä.

Toimintamallin piirteitä ovat mm. kokonaisvaltainen kehittäminen ja suunnittelu, jossa rakennusalan perinteinen suunnittelu yhdistyy käytönaikaiseen toiminnalliseen suunnitteluun. Low2No-toimintatavan painotukset kehittyvät ja muuttuvat vuosien varrella ja ovat erilaisia eri hankkeissa.

Low2No-kehitystyöhön kuuluu energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, joiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö. Rakennuksiin ja tekniikoihin liittyvä energiatehokkuus on kuitenkin vain osa kestävyyttä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Avainasemassa on ihmisten hyvinvointia lisäävien ja ympäristöä säästävien kulutustottumusten mahdollistaminen ja omaksuminen. Tavoitteena on muuttaa asuinalueisiin liittyviä käsityksiä ja luoda uusia rakentamisen ja asumisen puitteita.

Pienin yksikkö, johon Low2No-toimintamallia sovelletaan, on kortteli. Low2No-soveltuu erinomaisesti myös useamman korttelin muodostaman kokonaisuuden tai jopa kaupunginosan kehittämiseen. Kortteli tai alue perustuu moni- ja yhteiskäyttö-ajatteluun, jossa erityyppiset toiminnot on sijoitettu samalle alueelle. Erilaiset toiminnot ja palvelut ovat lähipalveluntarjoajien kautta kaikkien alueella toimivien ja asuvien käytössä. Yhteisöllisyys saa korttelissa uusia muotoja. Oman talosaunan, -pesulan tai -kerhohuoneen sijaan alueelle rakennetaan yhteistiloja, joissa palveluja tarjoavat alueella toimivat yrittäjät.

SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 200 asuntoa ja Sitra itselleen uudet toimitilat. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja. Sitran toimitila vie vajaan kolmanneksen 22 000 rakennusoikeusneliöstä. Kortteliin on suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, yhteistä saunaa ja ekopesulaa sekä mahdollisuuksia pienimuotoisiin viljelmiin.

Kilpailut

Suunnittelukilpailut ovat tunnetusti tehokas tapa hyvien ja innovatiivisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. Energiaohjelman suunnittelukilpailut kohdistuvat korttelin kehittämiseen, uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen.

Suunnittelukilpailujen tulokset osoittavat, että tiukat ympäristötavoitteet energia- ja materiaalitehokkuudessa voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla kokonaisratkaisuilla ja hyvinkin kohtuullisilla rakennuskustannuksilla. Kilpailut ovat myös osoittaneet turhaksi pelon siitä, että tiukentuvat ympäristötavoitteet kahlitsisivat arkkitehtonista ilmaisua ja heikentäisivät siten rakennetun ympäristön laatua. Päinvastoin, kovat ympäristötavoitteet ovat synnyttäneet innovaatiivisia ratkaisuja ja johtaneet integroituun suunnitteluun alusta alkaen. Onnistuneissa kilpailuissa ei ole ollut tarvetta valita ekotehokkaiden ja kustannustehokkaiden kilpailutöiden välillä, vaan on voitu valita eko- ja kustannustehokkaiden kilpailutöiden joukosta. Toimivaksi osoittautuneiden kilpailuohjelmien mallien toivotaankin yleistyvän arkkitehtikilpailuissa.

Suunnittelukilpailuja:

Korjausrakentaminen

Keskimäärin 2 % rakennuksista korjataan vuosittain. Energiatehokkuuden parantaminen on järkevää ja mahdollista kohtuukustannuksin muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä.

Erityisesti vanhojen sähkö- ja öljylämmitteisten pientalojen energiatehokkuuden parantamisessa on valtava energiasäätö- ja päästöleikkauspotentiaali. Korjaukset ovat muuttumassa kannattavaksi jo nykyisillä energianhinnoilla. Kerrostalolähiöiden energiatehokkuuden parantaminen on osoittautunut kannattavaksi lähinnä julkisivuremonttien yhteydessä. Yleistyneiden putkiremonttien tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä riittävästi energiatehokkuuden parantamiseen, sillä kaukolämmön edullinen hinta tekee yhtälöstä vaikean energiaremonttien kannalta. Korjausavustuksilla ja muilla kannustimilla energiatehokkuuden parantamista voidaan aktivoida. Siksi onkin tärkeää, että on kehitetty toimivia teknisiä ratkaisuja korjausrakentamiseen.

Energiaohjelmassa on etsitty apua korjausrakentamiseen teollisista korjausratkaisuista ja lisäksi on ohjeistettu parhaita tiedossa olevia käytäntöjä taloyhtiöille sopivaan muotoon.

Korjausrakentamisen hankkeita:

Puurakentamisen kehittäminen

Suomessa ei ole täysimääräisesti hyödynnetty omaa uusiutuvaa raaka-ainetta metsien muodossa rakennustuotteiden valmistukseen ja rakentamiseen. Puurakentamisen esteenä olleet palomääräykset ovat äskettäin uusitut, mm. Energiaohjelman rahoittaman taustaselvityksen perusteella. Puurakentamisen vauhdittamiseen tarvitaan myös rakenneratkaisujen standardointia. Tätä työtä tehdään puurakentamisen tietopalvelun kehittämisen hankkeessa. Puun mahdollisuuksia lähiösaneerauksissa mm. lisäkerrosten rakentamisen osalta ja julkisivumateriaaleina on tutkittu ja esitelty Oulun yliopiston hankkeessa. Puurakentamisen vaikutukset rakentamisvaiheen hiilijalanjälkeen on ositettu Heinolan kerrostalon selvityksessä, jossa puurakenteisen kerrostalon hiilijalanjälkeä rakentamisvaiheessa ja koko elinkaaren aikana on verrattu vastaavanlaiseen betonikerrostaloon.

Puurakentamisen hankkeita:

Rakennusten ympäristövaikutukset ja -luokitukset

Kattava kiinteistöjen ja alueiden ympäristöluokitusmenettely nostettiin ERA17-toimenpideohjelmassa yhdeksi tavaksi vähentää rakennetun ympäristön kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa.
Kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan uudenlaista energiajohtamista sekä työkaluja ja mittareita johtamisprosesseihin.

Energiaohjelma oli mukana Finnish Green Building Council:n perustamisessa ja tekee yhteistyötä sen kanssa kestävän ja energiatehokkaan rakentamisen edistämiseksi. Yhteistyössä keskitytään kiinteistöjen ja alueiden ympäristöjohtamisprosessien kuvauksiin, ympäristömittareiden ja niihin liittyvien vertailutasojen määrittämiseen, sekä erilaisten johtamis- ja luokittelutyökalujen soveltuvuuden arviointiin suhteessa valittuihin avainmittareihin ja kuvattuihin prosesseihin.

Puurakentamisen kehittäminen

Ilmastonmuutos ja tarve lisätä vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusosia vauhdittaa puurakentamista. Puu on vallitseva rakennusmateriaali pientalorakentamisessa. Kerrostalotuotannossa Suomi on kuitenkin ollut hidas hyödyntämään puun mahdollisuuksia. Muuan muassa palomääräykset ovat hidastaneet tarpeellista muutosta.

Sitran Energiaohjelma on edistänyt puurakentamista rahoittamalla taustaselvityksiä, joita on hyödynnetty palomääräysten uudistamisessa.

Puurakentamisen vauhdittamiseen tarvitaan myös rakenneratkaisujen standardointia. Tätä työtä tehdään parhaillaan puurakentamisen tietopalvelun kehittämishankkeessa.

Muita hankkeita 

Energiahuollon pieniä selvityksiä:

Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen:

Ota yhteyttä

ihmiset
Tuula Sjöstedt
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet