Vierumäki tähtää...
Artikkelit 0Tahko Pihkala kierteli 1920-luvun lopulla Etelä-Suomessa etsimässä sopivaa paikkaa urheiluopistolle. Pihkala päätyi luonnonkauniiseen...
Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin.
Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana vaurastunut nopeasti samaan aikaan, kun kulttuuri ja käyttäytymisnormit ovat merkittävästi vapautuneet. 1980-luvulta lähtien myös markkinatalous on laajentunut ja vahvistanut vaikutustaan ihmisten arjessa. Suomalaisten elämässä on nykyään paljon enemmän vaihtoehtoja kuin aiemmin. Yhteiskunnan nopea murros on luonut uudenlaisia hyvinvointiongelmia, jotka liittyvät arjen hallinnan vaikeuteen ja henkiseen hyvinvointiin.
Ihmisillä on usein vaikeuksia tehdä oman ja muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta järkeviä päätöksiä. Arjen moninaisten aktiviteettien yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia, koska käytettävissä oleva aika tai aivokapasiteetti eivät ole lisääntyneet uusien vaihtoehtojen mukana. Arki ruuhkautuu erilaisten, sinänsä mukavien, tekemisten kilpaillessa keskenään ihmisten niukasta ajasta, energiasta ja kapasiteetista. Seurauksena on stressiä, henkistä ahdistusta, pahoinvointia sekä pidemmän aikavälin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huonoja valintoja. Emme ole vielä kunnolla oppineet elämään nopeasti muuttuneessa maailmassa.
Tämä hyvinvoinnin tekijöiden hiljainen murros ei ole vielä kunnolla noussut julkiseen keskusteluun. Hyvinvoinnista puhutaan yhä 1960-luvulta periytyneessä, niukkuuteen ja puutteeseen perustuvassa viitekehyksessä, vaikka hyvinvoinnin uudet haasteet johtuvat pikemminkin vaihtoehtojen runsauteen liittyvästä ”valintojen ongelmasta”. Tämä ei tarkoita sitä, että yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvät ongelmat olisivat nykyään vähemmän tärkeitä - niihin pitää edelleenkin aktiivisesti etsiä uusia ratkaisuja - mutta näiden ”perinteisten” hyvinvointiongelmien oheen on syntynyt uudenlaisia hyvinvointihasteita, jotka koskevat kaikkia kansalaisryhmiä.
Suomalainen hyvinvointimalli vaatiikin päivittämistä sekä arkielämän uusien hyvinvointiongelmien ottamista mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nyky-Suomessa kansalaiset arvostavat materiaalisen hyvinvoinnin ohella myös henkistä ja koettua hyvinvointia.
Arjen hyvinvoinnin viime aikaisia muutoksia on Sitrassa pohdittu monessa eri tutkimushankkeessa. Vuonna 2003 julkaistiin työn ja perhe-elämän tasapainoa käsittelevä kirja Pomot ja perheet. Vuonna 2006 syntyi tulevaisuutta ennakoineen asiantuntijaryhmän raportti Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa, jossa tunnistettiin ”arjen hyvinvoinnin hiljainen murros” sekä ”loputtomien valintojen yhteiskunnan” uudet hyvinvointihaasteet. Vuonna 2009 tätä analyysiä syvennettiin mm. tarvittavien toimenpiteiden pohdinnalla Yhteiskunnan murros ja henkinen hyvinvointi –julkaisussa. Viime vuonna Sitra osallistui myös uusien hyvinvointi-indikaattorien kehittämiseen, rahoittamalla kansainvälisiä hyvinvointi-indikaattoreita koskevan kartoituksen, jonka toteuttivat Jukka Hoffrén, Inka Lemmetyinen ja Leeni Pitkä. Selvitystä hyödynnettiin tuoreeltaan Valtioneuvoston hyvinvointimittareita koskevassa työryhmässä.
Tällä hetkellä Sitra on käynnistämässä kansainvälistä tutkimushanketta New Theories and Policies of Well-Being yhteistyössä brittiläisen New Economics Foundationin sekä eurooppalaisten ja pohjois-amerikkalaisten tutkijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetään uutta, kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin viitekehystä, jonka avulla uusia hyvinvointiongelmia voidaan ymmärtää nykyistä paremmin. Lisäksi hankkeessa pohditaan, minkälaisin toimenpitein näitä ongelmia voitaisiin käytännössä vähentää.
Hyvinvointiin vaikuttaa moni asia. Kaikessa Sitran tekemisessä onkin hyvinvointinäkökulma jollakin tapaa mukana. Erityisen intensiivisesti hyvinvointiteemaa työstetään seuraavissa hankekokonaisuuksissa:
Kommentit