Vierumäki tähtää...
Artikkelit 0Tahko Pihkala kierteli 1920-luvun lopulla Etelä-Suomessa etsimässä sopivaa paikkaa urheiluopistolle. Pihkala päätyi luonnonkauniiseen...
Ihmisen toiminta muuttaa ilmastoa vakavin seurauksin. Maapallon lämpenemisen hillitseminen vaatii voimakkaita päästöjen vähennyksiä nyt.
Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi.
Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan jokaisen suomalaisen panosta. Tietoisuus omasta hiilijalanjäljestä edesauttaa ekologisten valintojen tekemistä arjessa. Kunnat voivat osaltaan helpottaa tätä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen löytyy useita keinoja. Rakenteiden muuttaminen maksaa paljon, mutta pitkällä aikavälillä investoinnit asumisen, liikenteen ja energian päästöjen vähentämiseen kannattavat. Muutosten tekeminen pitää aloittaa nyt, koska rakenteet muuttuvat hitaasti.
Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatii voimakkaita päästövähennyksiä nopeasti. Päästöjä tulisi vähentää 80 % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii merkittäviä muutoksia erityisesti yhdyskuntarakenteiden osalta sekä rakennuksissa ja rakentamisessa.
Vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävät infrastruktuurimuutokset vaativat erittäin suuria investointeja. Suuret investoinnit tarkoittavat käytännössä energian, liikkumisen ja asumisen kustannusten nousua. Investointeja voidaan kuitenkin kansallisesti hajauttaa laajasti, kun luodaan mahdollisuuksia erilaisille hajautetuille alue- ja rakennuskohtaisille lähiratkaisuille . Toisaalta investoinnit energiatehokkuuteen vähentävät niiden kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 kokosi yhteen 31 toimenpidettä rakennetun ympäristön nopeaan päästöjen vähentämiseen. Toimenpiteitä oli viidella aihealueella: maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus sekä osaaminen. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.
Kansalaisten rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Tieto omien asumisen, liikkumisen ja kulutukseen liittyvien valintojen ympäristövaikutuksista helpottaa ekologisten valintojen tekemistä. Kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet lisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ja sitä koskevaan päätöksentekoon.
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on lähtenyt kokoamaan Suomen kuuden suurimman kaupungin ilmastotekoja yhteen. Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu haluavat yhteistyöllä vaikuttaa ja kannustaa muita kuntia mukaan.
Tampereen Ilmankos-hankkeessa kerättiin suosituksia liittyen kansalaisosallistumiseen ja ilmastokampanjoihin sekä mainintoja parhaiksi koetuista osallistumisen menetelmistä. ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 jatkaa samoilla jalanjäljillä ja vie kaupunkia kohti hiilineutraaliutta. Peloton-hankkeessa koulutetaan portinvartijaryhmiä, joilla on erityinen asema energiankulutusta ohjaavien päätösten tekijöinä.
Jätkäsaaren energiatehokkaassa korttelissa mahdollistetaan mm. uudenlainen vähähiilinen kaupunkiasuminen tuoden kortteliin ekologisisa palveluita. Sen taustalla olevaan Low2No-kehitystyöhön kuuluu energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, joiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö.
Työtä ilmastonmuutosta vastaan tehdään kansallisella tasolla, kuntatasolla ja paikallisesti. Se näkyy ihmisten arjessa ja lähiympäristössä, kunnallisessa päätöksenteossa ja kansallisissa rakentamismääräyksissä.
-Sitran viestintä-