IHMISKESKEISYYS

Haluamme, että palvelut tukevat ihmisten sujuvaa arkea. Palveluita ja toimintatapoja tulee kehittää yhdessä asiakkaiden kanssa.

AJANKOHTAISTA

artikkelit

Ihmiskunta samassa veneessä – vai olemmeko sittenkään?

Nuoret
uutiset

Nuorelle uusi suunta – Suunta-palvelu avautuu!

Maaseutu 24 h
archived

Uusvanha kyläyhteisö

uutiset

Helsinki Region Infoshare palkittiin

Ystävykset
uutiset

Maakuntien energianeuvonnassa haku päällä

Punkalaidun Keskuskoulu opettajat
archived

LATU kehitysidea – pedagoginen tapaaminen

Rakentajia Flow festival Helsinki
archived

Energiasota etenee!

archived

Onko Suomesta tulossa pääkonttoritalous, jossa vain superkoulutetut pärjäävät?

Nuoria kuntosalilla
uutiset

Kylä kaupungissa -hanke uudisti Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluja

archived

Intia, Himasen Sininen kirja ja Cleantech Nordic

Fläppitaulu
Katsaus

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 3/2012

archived

Hörhöt ja jäärät

Varaslähtö-tapahtumassa
archived

Maaseutuviraston kokeilu palvelumuotoilun käytöstä sähköisen asiointipalvelun kehittämisessä

Myyjätyttö
archived

Pienyritykset kestävää kasvua rakentamassa

uutiset

Henkilökierto-oppaasta eväitä työkulttuuriin kehittämiseen

Varaslähtö-tapahtumassa
archived

Maaseudun yhteisöllisillä työtiloilla valoisa tulevaisuus – tietyillä ehdoilla

Ihmiskeskeinen kehittäminen

Ihmiskeskeisyys tarkoitta kykyä ymmärtää ihmisten tarpeita, arkea ja oivaltaa kulttuurista syntyvät tarpeet. Palveluiden kehittämisen tavoitteena on saada aikaan parempaa vähemmällä panostuksella. Kestävät ratkaisut vaativat herkkyyttä soveltaa ratkaisuja merkityksellisellä tavalla.

Asukkaat, kaupunki, yritykset, järjestöt ja yhteisöt palveluiden tekijöinä

Modernia yhteisöllisyyttä rakennetaan osallistavalla lähialuetoiminnalla, ja asukkaat, yritykset ja muut toimijat ovat aktiivisesti mukana.

Asukkaat otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen ja järjestämiseen, jolloin pystytään ottamaan huomioon erilaiset elämäntilanteet. Asukkaiden valinnanvapaus lisääntyy (esim. Kylä kaupungissa -hankkeessa Hämeenlinnassa). Palveluita voidaan tuottaa myös yhteisöllisesti, modernin kyläyhteisön tavoin (esim. Uusvanha kyläyhteisö -hankkeessa Lahdessa).

Julkisen tiedon avaaminen

Julkisen tiedon avaaminen tarkoittaa sitä, että julkisilla varoilla tuotettua tietoa avataan kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Tämä edistää innovaatioita, tutkimusta ja kansalaisten aktiivisuutta.

Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen reittitiedon päälle alkoi syntyä julkisen liikenteen käyttöä helpottavia sovelluksia, ja HSL on avannut paljon tietoa tällaisia sovelluksia varten. Se taas on kiihdyttänyt uusien palveluiden syntymistä. Ks. HSL:n järjestämä sovelluskisa tai yksittäinen sovellusesimerkki.

Julkisen tiedon avaamisella saavutettavat hyödyt:

Helsinki Region Infoshare on laaja hanke, jossa tiedon avaamista toteutetaan paikallisesti. Pyrkimyksenä on, että toimintamalli leviää koko Suomeen ja maailmalle.

“Avoin data on nykyajan arvokas luonnonvara, joka ei kulu käytössä. Se on sitä arvokkaampaa, mitä enemmän sitä käytetään”, kuten Helsinki Region Infoshare -hankkeen projektipäällikkö Ville Meloni kiteyttää.

Arvoperusteisella palveluiden kehittämisellä laatua

Arvoperusteisessa kehittämisessä ajatuksena on parantaa palvelujen laatua ihmisten tarpeista käsin. Esim. leikkauksissa ajatuksena olisi kiinnittää huomiota paitsi leikkausten määrään ja niiden tekniseen onnistumiseen, myös siihen onko elämänlaatu parantunut leikkauksen myötä ja jos ei, niin millä tähän voitaisiin vaikuttaa.

Esim. Koukkuniemi 2020 -hankkeessa on ajatuksena synnyttää monituottajamalli, jossa palveluiden järjestämiseen tulevat mukaan yritykset, julkinen sektori ja asiakkaat. Hankkeessa syntyy yhteiskunnallinen yritys palveluiden tuottamiseen, ja siinä kehitetään arvopohohjaista hankintaa eli hankitaan ”hyvää vanhuutta”, kehitetään johtamista ja voimaannutetaan henkilökuntaa ja rakennetaan kannustinjärjestelmä.

JULKAISUT

julkaisut

Uudenlaista kehittämiskulttuuria julkisen sektorin työpaikoille

julkaisut

Uusvanha kyläyhteisö

Ota yhteyttä

ihmiset
Marja Pirttivaara
Johtava asiantuntija, Reilu datatalous
ihmiset
Pia Mero
Asiantuntija, Ennakointi ja strategia
ihmiset
Kirsti Kaustara
ihmiset
Kirsi Suomalainen
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Mistä on kyse?