1. Strateginen design

    Kun yritetään vastata uudenlaisiin haasteisiin, on pystyttävä muotoilemaan mullistavan tehokkaita ratkaisuja.

  2. Kokonaisnäkemys

    Strateginen design auttaa Sitraa paljastamaan ongelmien ytimen tarjoamalla välineet niiden näkemiseen kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Niinpä sen avulla pystytään valitsemaan ratkaisut punnitusti.

  3. Visualisointi

    Nykyiset haasteet ovat monimutkaisuudeltaan ja epävarmuudeltaan uudella tasolla, joten laskentataulukot ja muut tutut analyysivälineet ovat riittämättömiä. Strategisessa designissa käytetään tutkimusvälineenä visualisointia, jotta voidaan löytää uusia mahdollisuuksia.

  4. Johtaminen

    Onnistunut muotoilu ei ole vain luovaa ajattelua. On myös jalkautettava ajatukset ja varmistettava, että niiden ydin säilyy prosessin läpi. Strategisella designilla luotsattavissa muutosprosesseissa on tehtävä nopeita iteraatioita ja kokeiltava ratkaisuja prototyypeillä.

Ajankohtaista


Kun tarvitaan uusia vaihtoehtoja

Toivomme, että strategisen muotoilun välineitä kehittämällä saamme edistettyä yhteiskunnan kykyä hahmottaa monimutkaisimpia kysymyksiä ja vastata niihin. Tällaisia "viheliäisiä ongelmia" ovat esimerkiksi ilmaston lämpeneminen tai väestörakenteen muutos.

Nykyinen päätöksenteko toimii hyvin, kun on olemassa ennakkotapauksia ja asiayhteys ei muutu. Päättäjät pystyvät tällöin pääsemään yhteisymmärrykseen ongelman luonteesta, voivat pyytää organisaatiota tutkimaan ja vertailemaan hyväksi havaittuja malleja, saavat suunniteltua ratkaisun ja voivat saattaa sen käyttöön. Nykyhaasteet ovat kuitenkin toisiinsa kietoutuneita ja muuttuvia. Niinpä ne vaativat ratkaisuja, joihin toimijoillamme ei välttämättä riitä välineitä. Tarvitsemme uusia työkaluja, jotka auttavat tärkeimpiä toimijoitamme työskentelemään yhdessä.

Enemmän kuin visio

Visioista ei ole nykymaailmassa puutetta, mutta yksin vision perusteella on vaikea toimia. Kun tärkeistä asioista kuten koulutus tai finanssipolitiikka on vaikea saavuttaa poliittista yksimielisyyttä, keskustelut jäävät usein abstraktille tasolle ja yksityiskohtaisemmat suunnitelmat paperipinoihin muutamien ihmisten käyttöön. Kun yhteisymmärrykseen lopulta päästään, vaarana on usein että toiminnalla on vahva visio mutta sumea tarkoitus: suunnitelmia tehdään, mutta heijastavatko valinnat alkuperäistä visiota? Strateginen design voi toimia liimana, joka liittää yhteen suuren vision motivoivan voiman sekä periaatteet, joilla valinnat tehdään operatiivisella tasolla.

Koska visiot ovat usein tiiviisti kytköksissä yksittäisten tahojen johtajuuteen, voi olla myös vaikeaa varmistaa, että todella puhutaan samoista asioista. Silloinkin kun kaikki tahot näyttävät olevan yhtä mieltä jostakin muutosvisiosta, niillä voi olla erilaisia ​​käsityksiä siitä, kuinka siihen päästään. Saatamme esimerkiksi jakaa käsityksen siitä, että yhteiskunnan tulisi moni-ilmeisyydessäänkin yhtenäinen, mutta kuinka yhtenäisyys saavutetaan? Mistä pitäisi aloittaa? Ja mikä tärkeintä, miten onnistuneen lopputuloksen tunnistaa?

Suurten visioiden motivoivan voiman ja tarkkojen suunnitelmien herättämän turvallisuudentunteen välillä on tärkeä kerros. Kun työn alla on jotain uutta tai käsillä uusi tilanne, tulee väistämättä eteen tilanne, jossa on tehtävä valintoja ilman ennakkotapauksia tai toimintaohjeita. Näinä hetkinä, kun tuntuu ettei ole mitään tehtävissä  eikä ketään jonka puoleen kääntyä, strateginen design on keskeinen voimavara.

Strategisen designin vahvuuksina on sen ymmärtäminen, miten tietyissä tilanteissa saavutetaan arvoa ja mitkä ovat tälle esteinä, sekä ajan panostaminen tärkeimpien arvoa luovien mahdollisuuksien löytämiseen. Näin saadaan kattavampi kuva ongelmasta ja paremmin tunnistetuksi toimet, joilla saadaan positiivista vaikutusta.

Syvä muutos

Siinä missä aiemmin on keskitytty parantamaan olemassa olevia järjestelmiä, nykypäivän haasteena on uudelleenajatella dramaattisesti nykyisiä menetelmiä tai jopa luoda uusia järjestelmiä. Mutta kuka suunnittelee kaavat tulevaisuudelle? Mistä kyvyt tähän löytyvät ja millaisia ovat välineet? Se, että monet nykyisistä ongelmista ovat rakenteellisia ja ennustamattomia, haastaa kykymme huolehtia yhteiskunnasta. Mikä neuvoksi kun ei ole mallia jota voisi kopioida eikä ennakkotapauksia joista kehitellä? Esimerkiksi Euroopan radikaaleihin taloudellisiin muutoksiin ei löydy vastauksia vain prosesseja parantamalla, vaan ne edellyttävät uudelleenarviointia ja uudelleenmuotoilua.

Nämä kysymykset ovat motivaationa Sitran työlle, jossa pyritään luomaan uusia muotoilun työkaluja parempien päätösten muodostamiseen ja lopulta parantuneiden tulosten aikaansaamiseen. Tätä kutsumme strategiseksi designiksi.

Työmme strategisessa designissa

Sitran strategisen designin työ keskittyy pääasiassa kahdelle alueelle: sisäiseen yhteistyöhön ja kansainväliseen ulottuvuuteen. Sitran ohjelmat tekevät yhteistyötä erilaisten teemojen parissa, ja strateginen design toimii liimana niiden välillä.

Päänäyttämönä strateginen designin tiedon, valmiuksien ja saavutusten edistämiselle on Helsinki Design Lab. Sitra on tukenut toimintoa vuodesta 1960, ja se syntyi uudestaan ​​vuonna 2009 yhdistämään hallintoa ja muotoilua. HDL:n avulla pyrimme kasvattamaan tietämystä käytännön strategisesta suunnittelusta. Katso lisätietoja HDL:n verkkosivuilta.

Ota yhteyttä


Kommentit

Lomakkeen lähettämällä hyväksyt Mollomin yksityisyyssäännöt.

Sisältövirtaa

Sitra.fi:stä Ulkoisista lähteistä
Blogit Hiilineutraali kylä

Juuri päättyneessä hankkeessa Uusvanha kyläyhteisö etsimme Lahdessa uusia yhteisöllisiä tapoja tuottaa palveluita. Yhdeksi tulevaisuuden kehittämisajatukseksi nousi hiilineutraali kylä, jonka ilmastovaikutukset minimoidaan. Kylä voi tässä yhteydessä olla maaseudun kylä, kaupungin lähiö tai pienempi alue. Tärkeintä on, että ihmiset asuvat lähellä toisiaan ja toimivat...

4 kuukautta sitten kirjoittajalta Kati_Berninger

Blogit Vastustuksesta myönteiseen muutosvoimaan

Kun lähiympäristöön aiotaan rakentaa vaikkapa tuulivoimala ja asukkaat alkavat vastustamaan sitä, on kyse ilmiöstä nimeltä NIMBY. Nimby tulee sanoista not in my backyard, ei minun takapihalleni. Termillä tarkoitetaan lähialueelle suunniteltujen, epämiellyttäviksi koettujen rakennushankkeiden vastustamista. Luultavimmin suurin osa ihmisistä kannattaa periaatteellisella tasolla...

1 vuosi sitten kirjoittajalta Karoliina Auvinen

Blogit Juho Romakkaniemi: Demokratia on itseisarvo

  ”The best arguement against the democracy is a five-minute conversation with the average voter” -Winston Churchill  Valtio-opin peruskurssin kirjassa lukee, että demokratia on välinearvo. Uskallan olla eri mieltä.  Väitän että demokratia on itseisarvo. Se on yksilönvapauden yhteiskunnallinen ilmentymä. Jos demokratia olisi välinearvo, niin pitäisi olla vastaus...

1 vuosi sitten

Blogit Erkki Perälä: Demokratian pelisäännöt uusiksi

Olen 29-vuotias vihreä demokratia-aktivisti Helsingistä. Perustin keväällä Kallio-liikkeen joka on epähierarkkinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton, sosiaalisen median kautta toimiva kaupunginosayhteisö. Liikkeen tarkoituksena on vaikuttaa Kallion seutua koskevaan päätöksentekoon sekä järjestää yhteisöllistä ja sosiaalista vastuuta edistävää toimintaa. Parhaillaan teen...

1 vuosi sitten

Blogit Outi Kuittinen: Demokratiaa kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa

Suomessa demokratiakeskustelu on keskittynyt institutionaalisen politiikan ongelmiin ja pohtimaan, miten ihmiset saataisiin kiinnostumaan nykyisen edustuksellisen demokratian tarjoamista osallistumismahdollisuuksista, kuten äänestämään, tulemaan keskustelutilaisuuksiin tai kirjoittamaan mielipiteitään erilaisten demokratiafoorumeiden nettisivuille. Itseäni kiinnostaa kuitenkin demokratian...

1 vuosi sitten

Blogit Johanna Sumuvuori: Ai demokratia, haitarkomedia?

 Otsikko on varastettu Alivaltiosihteerin ehtymättömästä palindromilaarista.  Se kuvaa hyvin henkeä, jolla politiikasta ja etenkin edustuksellisesta demokratiasta on viime aikoina keskusteltu. Demokratia ei onneksi kuitenkaan typisty pelkkään edustuksellisuuteen ja äänestämiseen vaaleissa, saati kohuotsikoihin tai äänestäjien tyytymättömyyteen.   Viime vuosina...

1 vuosi sitten

Blogit Matti Ylönen: Taloutta ja hallintoa ei voida rajata demokratia ulkopuolelle

Olen 31-vuotias yhteiskuntatieteilijä, tietokirjailija ja toimittaja. Tällä hetkellä kirjoitan yhdessä Hanna Kuuselan kanssa tietokirjaa konsulttiyhtiöiden, tutkimuslaitosten ja ajatushautomoiden roolista suomalaisessa demokratiassa. Lisäksi viimeistelen toista, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin talousajattelua ja päätöksentekoa käsittelevää kirjaa. ...

1 vuosi sitten

Blogit Kimmo Collander: Demokratia ei ole itsestäänselvyys missään

”Tämä on hieno maa. Demokratia toimii, kaikki saavat äänestää”, intoili taksikuski ulkomailla. ”Jahas, ketä äänestit viimeksi” kysyin. ”Reagania. Hänen jälkeen on tullut vain korruptoituneita roikaleita.” Kuljetusyrittäjän mielestä demokratia on erinomainen asia, mutta se tuottaa kehnoja poliitikkoja. Järjestelmän kivijalkaan uskotaan, vaikkei siihen sitten...

1 vuosi sitten

Blogit Lotta Backlund: Uusi demokratia on uskallista ottaa asiat omakseen

Nimeni on Lotta Backlund. Olen 31-vuotias helsinkiläinen reipas ihminen. Taustani on kovin kirjava, koska olen kiinnostunut niin valtavan monesta eri asiasta. Olen opiskellut Svenska handelshögskolanissa, eksynyt muutamaksi vuodeksi täysipäiväisesti opiskelijapolitiikkaan, elättänyt itseäni ja ilahduttanut muita stand up -koomikkona, kirjoittanut kolumneja sekä lehtiin että radioon, ja...

1 vuosi sitten

Blogit Niklas Wilhelmsson: Ei ole enää yhtä oikeaa tapaa osallistua ja vaikuttaa

Olen Niklas Wilhelmsson, 36, ja työskentelen demokratia-asioiden vastuuvirkamiehenä sekä kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan pääsihteerinä oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikössä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden lisensiaatti.  Maailmassa on nykyään enemmän demokratioita kuin koskaan aikaisemmin. 1900- luvun loppupuoliskolla ja 2000-luvun...

1 vuosi sitten

Blogit Katja Boxberg: Demokratia on avoimuutta

Demokratia on minulle avoimuutta. Yhteiskunnan avoimuutta suhteessa kansalaiseen, ihmiseen. Ehkä ensisijaisesti päätöksenteon ja tiedon avoimuutta. Vallankäyttäjien, poliitikkojen ja virkamiesten, kykyä ja halua avata päätöksentekoa. Ymmärrystä siitä, että byrokratia on olemassa kansalaisen, ihmisen palvelemiseksi. Uskon vakaasti että yhteiskunnallinen turhautuminen, joka...

1 vuosi sitten

Blogit Petri Rouvinen: Apaattista demokratiaa

Roskaa Demokratia on roskaa , otsikoi Frankfurter Allgemeine . Demokratian toteutuminen on kauhistus niin Saksassa, Suomessa, Ranskassa ja jopa Englannissa , täydentää Uusi Suomi . Nämä huomiot motivoivat meitä Sitran Elinvoima-foorumi II :n osallistujia pohtimaan uutta demokratiaa. Huumoria Olen koulutukseltani ja ammatiltani kyynikko (ekonomisti). Globalisaatio- ja...

1 vuosi sitten

Blogit Juha Huuskonen: Ilman levottomuutta demokratia olisi mieto diktatuuri

Demokratiasta tällä hetkellä - ensimmäiseksi tulee mieleen sana 'levottomuus', sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Positiivinen merkitys löytyy Alexis de Tocquevillen klassikkokirjasta 'Democracy in America'. Tocqueville vieraili Yhdysvalloissa 1800-luvun alussa ja hämmästeli demokratian toimivuutta. Hänen mielestään yksi olennainen tekijä oli amerikkalaisten...

1 vuosi sitten

Blogit Maria Lohela: Kohti uutta demokratiaa

Olen Maria Lohela, 33-vuotias perussuomalaisten kansanedustaja Turusta. Demokratia on kaunista. Toteutuessaan se on vielä kauniimpaa. Edustuksellinen demokratiamme on pitkän kehityskaaren saavutus, jota meidän pitäisi vaalia ja jonka läpinäkyvyyteen meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kansanedustajana tärkein tavoitteeni on se, että äänestäjät kokevat minun olleen lojaali...

1 vuosi sitten

Blogit Eeva Luhtakallio: Demokratia voi ja ei voi hyvin

Olen Eeva Luhtakallio, 37, ja työskentelen tutkijana Helsinki Research Group for Political Sociologyssa. Se on Sosiaalitieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa toimivassa tutkijaryhmässä, jonka työ kohdistuu politiikkaan, demokratiaan ja kansalaisuuteen keskittyviin tutkimusteemoihin. Olen väitellyt (2010) sosiologiasta tutkimuksella, joka käsitteli demokratian käytäntöjä ja...

1 vuosi sitten

Blogit Iikka Lovio: Oikeudenmukaisuus, onnellisuus ja osallisuus

Moi! Olen Iikka Lovio. 28-vuotias valtiotieteiden maisteri, yrittäjä ja järjestötyöntekijä. Tein sosiaalipolitiikan gradun aikapankkijärjestelmästä, jossa tutkin Stadin Aikapankin jäseniä. Nyt teen toiminimen kautta vertaistuotantoon ja aikapankkeihin liittyvää konsultointia ja koulutusta. Seuraan Time Banking UK ja US -järjestöjen toimintaa, diggaan Kallio-liikkeestä ja...

1 vuosi sitten

Blogit Kaupunkiseuduille eheämpi yhdyskuntarakenne - Portlandin UGB-malli apuna

Portlandissa Oregonissa on jo 1970-luvulta lähtien ollut käytössä kestävän kaupunkisuunnittelun malli, jonka nimi on Urban Growth Boundary. Tuttavallisemmin siis UGB. Malli pohjautuu yhteisiin sopimuksiin niin poliittisella, taloudellisella kuin ihmisten tasolla. Sen toteuttamisesta on kerätty hyviä kokemuksia jo lähes 40 vuoden ajalta. Toisin sanoen malli on testattu ja toimiva. Sitran...

2 vuotta sitten kirjoittajalta Tuula Sjöstedt

Blogit Kasvulle älykkäitä ja yksinkertaisia rajoja

Kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön kehitystä ei ole pystytty riittävästi ohjaamaan nykyisillä keinoilla. Asumisen, kaupan ja työpaikkojen hajaantuminen on jatkunut vuosikymmeniä ja maankäytön tehokkuus on laskenut aiheuttaen kasvavia kustannuksia ja hiilipäästöjä. Tarvitaan uusia keinoja vahvistamaan sinänsä hyvää kaavoitusjärjestelmäämme. Suomi ei ole hajautuvassa...

3 vuotta sitten kirjoittajalta Jukka Noponen

Blogit Rakentaminen muuttuu vihreäksi

Uudisrakentamisen käännyttyä laskuun on rakennusteollisuudella mahdollisuus ja korkea aikakin uudistaa konseptejaan. Tulevaisuudessa kaikki ei mene enää kaupaksi pääkaupunkiseudullakaan. Rakennusteollisuus on maailmanlaajuisesti tarttumassa voimallisemmin kestävän rakentamisen trendeihin, ”Green” ja ”Sustainable Building” – konsepteihin, samalla tavalla kuin muu teollisuus...

4 vuotta sitten kirjoittajalta Jukka Noponen

Blogit Tarvitaan uudenlainen energiakaava - energiatehokkuus ja paikallinen energiantuotanto huomioitava jo kaavoituksessa

Kaavoittajien ja yhdyskuntasuunnittelijoiden täytyy välittömästi herätä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin energiahaasteisiin. Puhtaan energian tuotanto ja käyttö on laaja-alainen alueiden käyttöön liittyvä asia. Bioenergian käytön lisääntyessä yhteys alueiden käyttöön kasvaa valtakunnalliseksi ja seudulliseksi. Energiatehokkuuden näkökulmasta yhdyskuntarakenteen...

5 vuotta sitten kirjoittajalta Jukka Noponen

2011 Sitra | käyttöehdot