sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tulosperusteinen rahoitussopimus, tuttavallisemmin SIB (Social Impact Bond), on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Julkisen sektorin näkökulmasta SIB-mallin hyödyntäminen tarkoittaa tulosten ostamista suoritteista maksamisen sijasta.
Kun julkinen sektori ostaa pääosin tuloksia, varmistaa se samalla, että veroeuroille saadaan paras mahdollinen vastine. Myös palveluntuottajat voivat keskittyä toimintansa kehittämiseen ja aikaisempaa vaikuttavampien toimintamallien hyödyntämiseen. Kyseessä on käytännössä win-win-tilanne: suomalaiset voivat paremmin ja kestävä hyvinvointi kasvaa.
Ensimmäiset tulosperusteiset rahoitushankkeet etenevät hyvää vauhtia. Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia edistävän SIB-rahaston hankehallinnoija eli ”pääurakoitsija” on jo rakentamassa kokonaisuutta. Se on FIM yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Työllistymiseen keskittyvän teemarahaston hankehallinnoijan kilpailutus on alkamassa piakkoin ja kolmannen, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn erikoistuvan rahaston hankehallinnoijan kilpailutus alkukeväästä.
Teematyöpaja
Ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn liittyvän SIB-rahaston teematyöpaja järjestetään Sitrassa perjantaina 2.2. Aamupäivän aikana koolla ovat ne kunnat ja kuntayhtymät jotka ovat kiinnostuneet tulosperusteisesta tekemisestä ikäihmisten paremman arjen saavuttamiseksi. Iltapäivällä klo 13.00 – 16.00 mukaan liittyvät palveluntuottajat.
Iltapäivän työskentely tapahtuu yhdessä palveluntuottajien eli järjestöjen ja yritysten sekä kuntien edustajien kanssa yhteisen ymmärryksen kasvattamiseksi. Rahastovalmistelussa on tällä hetkellä mukana useita kuntia, jotka pureutuvat teemaan jo aamusta alkaen. Myös muut sidosryhmät ovat tervetulleita yhteiseen keskusteluun. http://www.sitra.fi/uutiset/kunnat-innostuivat-uudesta-hyvinvoinnin-rahoitusmallista
Ilmoittauduthan työpajaan viimeistään 27.1.
Mitä tarkoittaa SIB-mallinnus?
SIB-mallinnus tarkoittaa hieman yksinkertaistaen huolellista analyysia esimerkiksi jonkin väestöryhmän terveyden ja hyvinvoinnin tai sairauksien ja ongelmien taustalla olevista syistä ja juurisyistä sekä kielteisen kehityksen aikaansaamista kustannuksista.
Mallinnuksen perusteella on mahdollista tietää, mihin tekijöihin valitun väestöryhmän hyvinvoinnin edistämisen osalta on vaikutettava, miten ja mitkä toimijat voivat saada aikaan halutun muutoksen sekä minkälainen investointi muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan. Samalla rakentuvat myös indikaattorit, joiden perusteella toiminnan tuloksia, myönteistä muutosta, mitataan – laadullisten tekijöiden ja taloudellisen arvon näkökulmasta.
Suosittelemme