Suomen mentorit ry aloittaa...
Artikkelit 0Suomen mentorit ry on jatkoa tarinalle, joka alkoi, kun kaksi naista menetti kärsivällisyytensä. He olivat sitä mieltä, että nuorten...
Uusi työ on purskeista, yrittäjämäistä ja monimuotoista. On selvää että työ on murroksessa. Mutta miten muuttuu Suomi?
Suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri - jo nyt paljon työtä tehdään purskeisesti ja monimuotoisesti.
Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön. Kaikki hyötyvät kun monimuotoisuus, joustavuus ja ihmisten liikkuminen yli työelämän totuttujen rajojen lisääntyy.
Työelämässä ei enää edetä suoraviivaisesti koulusta työn kautta eläkkeelle. Uusi työ on polveilevaa ja reittiä saatetaan vaihtaa montakin kertaa. Siksi tarvitaan yrittäjämäistä asennetta uskallusta ottaa myös riskejä.
Elinvoima-foorumissa etsitään sitä, mistä Suomi voi ammentaa elinvoimansa. Ensimmäinen foorumi pohti mitä on uusi työ ja kokeili ratkaisuideoitaan käytännössä. Sitran Elinvoima-foorumit kokoavat yhteen monialaisen joukon etsimään yhdessä uusia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä kokeilemaan niitä käytännössä. Kokeiluista syntyy kokonaan uutta tekemistä. Uskomme, että tämän päivän haasteisiin ei ole olemassa yhtä suurta ratkaisua vaan tuhat pientä.
Uusi työ on ainakin joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja purskeista ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa. Eri ikäisten ja taustaisten tulee saada tehdä itselleen merkityksellistä työtä, kaikenlainen potentiaali tarvitaan käyttöön. Uuden työn maailmassa liikutaan joustavasti yli perinteisten rajojen. Työnteon tapaa ei myöskään ole enää lineaarista tai tiettyyn vuosikelloon sidottua kuten ennen vanhaan - siksi myös työkulttuuria on muutettava vastaamaan tätä päivää. Uutta työtä syntyy jos uskallamme paremmin yrittää ja myös välillä epäonnistua. Jos koskaan ei kokeilla uutta, ei sitä myöskään synny. Työelämässä tarvitaankin tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta ja työnteon tapaa. Tämä ei tarkoita vain vastuunkantoa vaan myös vapautta ja merkityksellisyyttä. Työ voi olla myös hauskaa.
Työelämän suurimpana haasteena Suomessa ovat tällä hetkellä jäykät rakenteet ja toisaalta teollisen ajan linjatuotantoon perustuva työkulttuuri niilläkin aloilla, joissa työ on jo purskeista, monimuotoista ja kaikkea muuta kuin suoraviivaista.
Elämä nähdään edelleen etenemisenä koulunpenkiltä opiskelemaan, uralle jossa tasaisesti yletään kunnes eläköidytään. Epäonnistumisia ja riskejä pelätään ja valtavasti potentiaalia menee hukkaan kun esimerkiksi maahanmuuttajia tai nuoria ei uskalleta työllistää.
On kaikkien etu jos ihmisten vahvyydet ja potentiaalit saadaan paremmin käyttöön kaikkialla. Työelämäkulttuurin pitää tukea, sallia ja hyödyntää monimuotoisuutta paremmin. Liikkumisen joustavasti yli perinteisten rajojen ja siilojen tulisi olla joustavampaa työelämässä. Kokeileva ja yrittäjämäinen tapa tehdä työtä sopii tähän päivään paremmin kuin lineaarinen, aikaan ja paikkaan sidottu työskentelytapa.
Uuden työn haasteita ratkonut Elinvoima-foorumi I vastasi uuden työn haasteisiin ja tavoitteisiin ideoimalla konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja kokeilemalla niitä käytännössä. Voit lukea kokeilujen onnistumisesta ja miten ne jatkuvat Suosittelemme -osiota.
Julkisen sektorin työkierto liikuttaa virkamiehiä pois siiloistaan.
Ammatillisen palvelukioskin kokeilu tarjoaa nuorille ammatillista palveluneuvontaa pop-up -store -konseptilla siellä missä nuoret liikkuvat.
Draamaretki päättäjille jonka puitteissa päättäjät ja virkamiehet pääsisivät elämyksellisen ja oppimisen ja todellisen kohtaamisen kautta oppimaan maahanmuuttajien todellisuudesta Suomessa liittyen työhön.
Koulutusta toimittajille liittyen maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoasioihin jotta uutisointi saataisiin paremmin todellisuutta vastaavaksi.
Avoin ammattikoulu, jossa pääsee kokeilemaan erilaisia ammatteja lyhyinä pätkinä ikään kuin tekemään ”ammattien approja”. Näin oman työelämäpolun etsiminen helpottuisi niillä, joille se on vaikeaa.
HR-ammattilaisten valmennus ja mentorointi monimuotoiseen rekrytointiin, jossa valmentajina ja mentoreina toimivat maahanmuuttajat.
TET-haastekampanja, jossa haastetaan yritykset mukaan ottamaan työelämään tutustumisjaksoon maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Junnut neuvoo -idea. Nuoret opettavat vanhemmille työpaikoilla osaamista, jota heillä ei ole. Vastavuoroisesti nuoret saavat kokeneempien osaamista käyttöön ja työkokemusta.
Uuden työn keskus. Uusi työ on ja elää yhteiskunnassa epätyypillisinä työsuhteina, itsensä työllistäjien, downsiftaajien, osuuskuntien tai muuten uudenlaisen tekemisen kautta. Siksi jo olemassa olevien työtä koskevien neuvontapalvelujen oheen rakennetaan neuvontaa ja tietoa koskien uutta työtä ja sen tekemistä. Vipuvoimaa tähän etsitään Aallon Mind Labista sekä Elinvoimaryhmän osuuskunta- ja vapaaehtoistyön osaajien voimin.
Kokeilukulttuurin edistäminen kouluissa lanseerataan edistämään kokeilukulttuurin levittämistä kouluissa. Kokeilussa voisi olla mukana ensin vaikkapa jonkin alueen koulut. Ajatuksena on etsiä keinoja levittää ajatusta, että kouluissa ollaan oppimassa, ei opiskelemassa ulkoa.
Epäonnistumiskampanja muistuttamaan meitä että vain yrittämällä voi onnistua ja onnistuminen vaatii usein ensin epäonnistumisia. Suomessa epäonnistumiset ovat edelleen enemmän häpeä kuin ylpeydenaihe. Mietitäänpä vaikka kuinka monta kertaa Mikael Granlundin ilmaveivi on epäonnistunut ennen kuin tuli nappisuoritus? Kokeilussa lähdettiin tukemaan suunnitteilla ollutta valtakunnallista epäonnistumiskampanjaa.
Eläkeläisten osaamisen hyödyntäminen. Promotoidaan niitä jo olemassa olevia hyvä käytäntöjä joita jo tehdään eläkeläisten ja firmojen taholla vanhempien ihmisten mukana olemiseksi työelämässä. Kokeilussa eläkeläiset toimivat muun muassa projektimentoreina yrityksille, kielikahvilan vetäjinä maahanmuuttajille ja hiljaisen tiedon jakajina lapsille.
Avoimen verkostojohtamisen valmennusohjelma. Verkostojohtamisen osaaminen on se mitä Suomessa tarvitaan kipeästi. Kokeilussa lanseerattiin avoin verkosto, johon kuka tahansa asiaan kiinnostusta tunteva voi tulla mukaan. Verkoston konseptia ja ideaa olivat työstämässä Elinvoimaryhmän johtamiseen ja innovaatioihin erikoistunut porukka.
Julkisen sektorin hyvien käytäntöjen tunnistaminen, paketointi ja tuotteistaminen vientituotteiksi.
Born Global -sertifikaatti, jonka saavat yritykset, jotka ovat lähtökohtaisesti tähtäämässä kansainvälisille. Sertifikaatin saisivat vain harvat ja valitut, jolloin kriteeristön tulisi olla aidosti laadukas. Sertifikaatti helpottaisi halukkaita sijoittajia ja yrityksiä löytämään heidät.
Elämänpelissä kokeillaan simulaation avulla, miltä tuntuu ottaa riskejä ja pelata vähän kovempaa yrityselämässä sen sijaan että ottaisi asuntolainan ja grillailisi takapihalla. Koska pelin avulla se on turvallista ja kokeiltavissa ennen kuin hommaan lähtee oikeasti.
Pirkka Aunola, strategiapäällikkö
Katja Bjerstedt, pääekonomisti
Nikolas Elomaa, edunvalvontajohtaja
Tuula Haatainen, apulaiskaupunginjohtaja
Tuomas Hyyryläinen, strategiajohtaja
Niina Immonen, projektijohtaja, toiminnanjohtaja
Simo Karetie, johtava asiantuntija
Timo Kontio, puheenjohtaja
Juha Kostiainen, puheenjohtaja, johtaja
Jari Kuusisto, johtaja
Mats Nyman, ministeriryhmän erityisavustaja
Sami Oinonen, hallituksen puheenjohtaja
Hanna Ojamo, puheenjohtaja
Anitta Raitanen, toiminnanjohtaja
Marja-Leena Rinkineva, elinkeinojohtaja
Eeli Saarinen, tutkija
Alexandra Salmela, kirjailija
Päivi Salo, hallitusneuvos
Markku Salomaa, johtaja
Taneli Tikka, johtaja
Ville Turkka, toiminnanjohtaja
Työskentelen julkisella sektorilla ja kaipaan kehittämisen otetta, osallistamista ja hierarkisen ajattelumallin purkamista mahdollisimman nopeasti. Pitäisi saada esimerkillinen organisaatio, jonka tuottavuudesta muut saavat ottaa vertailuoppia.
Kiitokset kommentista ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, uusilla sivuilla navigointi on vielä opettelussa! Mikäli olet kiinnostunut kehittämisestä uusin keinoin voimme suositella Kohtaamisten voima-raporttia http://www.sitra.fi/julkaisu/2011/kohtaamisten-voima jossa käsitellään yhdessä luovaa uudistumista julkisella sektorilla.
Hallintokulttuurin muutostarpeita käsiteltiin yleisellä tasolla mm. loppuvuodesta 2011 päättyneessä VM:n Ministeriöiden innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta -hankeessa. Hankkeen loppuraportti on nimeltään Entä jos - näkökulmia ja ideoita innovatiivisen hallinnin rakentamiseen. Valtiovarainministeriö. Hallinnon kehittäminen 41/2011. Muuten kasaamaamme tietoa julkishallinnon johtamisen ja kehittämisen tiimoilta löytyy sivujemme osiosta "Johtaminen" http://www.sitra.fi/johtaminen.
Ja TTL:n koordinoima Johtamisverkosto ajaa samoja asioita - ja huom nimestä huolimatta verkosto on avoin muillekin kuin johtajille. Vaikka kaikkihan me jotain nykyään johdetaan, vaikka "vain" itseämme. Tässä linkki: http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/Sivut/default.aspx/
Julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä keskeisiä ongelmia ovat olleet uusien ideoiden riittämätön toimeenpano ja tehtyjen innovaatioiden hidas leviäminen. Julkisen palvelusektorin uudistumista voidaan tukea työntekijälähtöisen innovaatioiden johtamisen mallilla. Esimerkiksi innovaatiojohtamisen ja työhyvinvoinnin yhdistävä työntekijälähtöisen innovaatiojohtamisen näkökulma on lupaava uusi lähestymistapa. Lisätietoa hankkeesta myös: http://www.sitra.fi/hankkeet/inno-vointi-johtamisella-innovaatioita-ja-hyvinvointia-julkiselle-sektorille
Kuitenkin ihan oikeasti, näkevätkö ihmiset tosiaan elämän suoraviivaisena etenemisenä koulunpenkiltä opiskelemaan, työuralle ja siitä eläkkeelle vai aliarvioidaanko tuolla nyt rankasti meitä lukijoita? Tilanne alkaa olla sellainen, että lähes jokainen näkee omassa lähipiirissään tai painiskelee itse sellaisten asioiden kanssa kuin silpputyö, omassa lähipiirissään olevien nuorten takkuilu työelämään pääsyn kanssa, sattumanvaraiset tai tarkoitukselliset lähipiiriin osuvat irtisanomiset, avoimena ikäsyrjintänä näkyvä sukupolvien välinen kuilu työmarkkinoilla, työpaikkakiusaaminen, osaamisen ja kokemuksen ja jopa koulutuksen hyödyttömyys työmarkkinoilla ja ennenaikainen eläkeputkeen sysiminen. Jäykkiä rakenteita löytyy julkishallinnosta, jota ollaan siivoamassa kovalla kädellä tuottavuuden nimissä.
Tämähän viittaa pikemminkin siihen, että kaikkien potentiaalia ja vahvuuksia ei työmarkkinoilla tosiaan tarvita. Sen sijaan kakkosketjulaisia ja vilttiketjulaisia ei oikein kelpuuta kukaan nykyään, ei edes urheiluseuroissa muuta kuin ykkösketjun pelireissujen maksumiehiksi. Osaajista on silti pulaa, koska kaikki haluavat alansa parhaita ja niitä on aina vähän silloin, kun tehdään jotain uutta. Auringonlaskun aloilla osaajista harvemmin on pulaa.
Kaikki eivät ole niitä huippuosaajia, joita työnantajat haluavat. Mitä tekemistä tässä yhteiskunnassa on tai voisi olla niille työelämän kakkosketjulaisille ja vilttiketjulaisille, jotka haluavat osallistua, tulla hyväksytyiksi ja kantaa kortensa kekoon sekä elää ihmisarvoista elämää?