archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ruokamuutos 2030 – neljä skenaariota

Sitran ERA-ohjelma keräsi työryhmän pohtimaan toimintaympäristön ja ilmastonmuutoksen merkitystä elintarviketuotannolle vuoteen 2030 mennessä. Valmistunut raportti esittelee tulevaisuusajatukset jäsennettynä kahden ulottuvuuden, ilmastonmuutoksen rajuuden ja poliittisen toiminnan kautta.

Julkaistu

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA keräsi työryhmän pohtimaan toimintaympäristön ja ilmastonmuutoksen merkitystä elintarviketuotannolle vuoteen 2030 mennessä. Nyt valmistunut raportti esittelee tulevaisuusajatukset jäsennettynä tiukasti kahden ulottuvuuden, ilmastonmuutoksen rajuuden ja poliittisen toiminnan kautta. Viime viikolla esitellyn Mirhami-hankkeen tavoin Ruokamuutos 2030 -skenaariot herättelevät ihmisiä kiinnostumaan omien valintojensa vaikutuksista. Skenaariot antavat myös hyvää pohjatietoa alan strategiatyölle.

Sitran skenaariotyössä tulevaisuus jäsennettiin kahden muuttujan nelikenttään.

Näihin akseleihin päästiin keväällä 2008 järjestetyissä alan toimijoista kootuissa työpajoissa, jossa käsiteltiin erilaisia elintarviketoimialaan vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä seulottiin esiin sellaiset muutostekijät, jotka ovat sekä mahdollisimman vaikuttavia että mahdollisimman arvaamattomia. Valitussa nelikentässä ilmastonmuutos kohtasi poliittisen toimintaympäristön.

Asiantuntijoista koottu skenaariotyöryhmä* täydensi ja syvensi työpajoissa kerättyä tietoa. Sitran marraskuussa 2008 järjestämässä Ruokamuutos-seminaarissa esitettiin Uutiset 2030, jotka pohjautuvat skenaarioon 4, joka on ns. ”toiseksi paras vaihtoehto” eli siinä ihminen ja poliittiset toimijat, sekä tuottajat että kuluttajat, hakevat yhteisiä keinoja selvitä haasteista, joita raju ilmastonmuutos vääjäämättä tuo. Pahin vaihtoehto on skenaario 3, jossa eletään hajanaisesti ilman poliittista konsensusta. Siinä köyhien ja rikkaiden kuilu kasvaa ja tilanne kriisiytyy. Vaihtoehdot 1 ja 2 perustuvat oletukseen, että ilmastomuutos olisikin lievä eikä aiheuttaisi järisyttäviä muutoksia nykyiseen elämänmenoon tarkastellulla aikavälillä.

Skenaariot haastavat tiedon tuottamiseen

Skenaariot herättävät ihmisiä pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia. Skenaariot haastavat myös tutkijoita yhä monipuolisemman ja kokonaisvaltaisemman tiedon tuottamiseen. Ne haastavat selvittämään ihmisten ajatuksia ja motiiveja. Tarvitsemme vastauksia moniin kysymyksiin. Onko luomu tavanomaista tuotantoa kestävämpi vaihtoehto? Miten 8,5 miljardia ihmistä ruokitaan? Miten päivittäinen syöminen, mm. lihansyönti muuttuu? Ratkaiseeko GMO ruokakriisit? Miten terveellinen ja ekologinen voidaan yhdistää? Voiko yksittäinen ihminen vaikuttaa valinnoillaan? Ketä kuluttajan pitäisi uskoa? Onko vastuu yksilöiden, kansakunnan vai globaali ja missä se näkyy? Miten ihmisiä motivoidaan vastuulliseen toimintaan?

Ruokamuutos ja Mirhami täydentävät toisiaan

Sitran vetämä Ruokamuutos 2030 –hanke ja Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima Mirhami-tutkimus- ja kehittämishanke täydentävät toisiaan. Niissä saadut tulokset olivat samansuuntaisia siltä osin, kun focus oli yhteinen.

Sitran hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnilla oli keskeinen rooli. Myös terveellisyysstrategian kestävyyttä testattiin.

Mirhami-hanke taas tarkasteli ja ennakoi laajemmin ruoan kulutusrakennetta ja muun muassa kuluttajien arkea. Mirhamissa on tutkittu Suomen lisäksi markkinoiden kehittymistä ja trendejä Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Saksassa, Kanadassa ja Venäjällä.

Ruoantuotannon ja kulutuksen ekologisuus nousi vahvana esiin molemmissa skenaariotöissä. Molemmissa hankkeissa mukana ollut MTT:n taloustutkimusyksikön johtaja Pasi Rikkonen näkee energiavaihtoehdot ja ilmasto-olosuhteiden muutokset kysymyksiksi, joita ei voi ohittaa.
– Nämä muutosvoimat pitää huomioida nykyisessä päätöksenteossa, Rikkonen sanoo.

Skenaariotiedot kaikkien käyttöön

Pääministeri  Matti Vanhasen käynnistämä Ruokastrategia 2020 –hanke korostaa ruoan tuotannon ja kulutuksen kytköksiä muun muassa ilmastonmuutokseen. Vaikka skenaariot eivät ole ennusteita, eivätkä toteudu sellaisenaan, ne ovat hyviä työkaluja, joilla alan toimijat voivat pohtia tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja, syy- ja seuraussuhteita.

Tutustu Ruokamuutos 2030 -raporttiin (PDF) »

Lisätietoja

Ennakointipäällikkö Riitta Nieminen–Sundell, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Sijoitusjohtaja Jukka Aaltonen, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Johtaja Pasi Rikkonen, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Hankkeen viestintä /uutiset 2030
Viestintäkonsultti Seija Kurunmäki
seija.kurunmaki@kuule.fi, puh. 0400 460 894

* Skenaariotyöryhmä

Tutkimusprofessori Matti Jantunen, KTL, Kuopio
Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus
Johtaja Pasi Rikkonen, MTT
Tiedetoimittaja Pasi Toiviainen
Sijoitusjohtaja Jukka Aaltonen, Sitra
Ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell, Sitra
Viestintäkonsultti Seija Kurunmäki, Kuule Oy

Mistä on kyse?