Sitran Maamerkit-ohjelma innovatiivisena tiennäyttäjänä – maaseutuajatteluun uusia tuulia

Maaseutu voi kuulua jokaisen suomalaisen hyvinvointireseptiin. Maaseutu voi tarjota uudenlaisia hyvinvointipalveluja sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat ekotehokkaisiin hajautettuihin ratkaisuihin ja luonnonvaroihin.
Sitra uskoo maaseudun olevan olennainen osa suomalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja tarttuu näihin mahdollisuuksiin käynnistämällä Maamerkit-ohjelman.

Sitran vuoden alussa käynnistyneen Maamerkit-ohjelman tavoitteena on edistää systeemisiä eli laaja-alaisia ja syvällisiä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Maaseutu nähdään uutena potentiaalina edistää suomalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä, mitkä ovat Sitran toiminnan keskeisiä tavoitteita.

– Maaseutu tulee nähdä mahdollisuuksien näkökulmasta. Ohjelmassa uskotaan, että tulevaisuudessa maaseudun merkitys sekä korostuu että monipuolistuu. Myös maaseudun aineelliset ja aineettomat luonnonvarat nähdään ainutlaatuisuudessaan Suomen rikkautena, joiden globaali arvo on nousussa, ohjelmajohtaja Eeva Hellström linjaa ohjelman lähtökohtia.

Rohkeasti uutta suuntaa

Maaseudun merkityksistä nimensä saaneessa ohjelmassa keskitytään innovatiivisiin ja rohkeisiin kokeiluihin ja hankkeisiin, jotka liittyvät maaseudun mahdollistamaan hyvinvointiin, ekotehokkaisiin hajautettuihin ratkaisuihin ja luonnonvaroihin uusina liiketoiminta­mahdollisuuksina. Maamerkit haluaa herättää uusien toimijoiden kiinnostusta ja osallistumista näihin teemoihin.  Ohjelmassa otetaan vastaan uusia ideoita, joista parhaita lähdetään viemään yhteistyössä eteenpäin.

Maaseutu yksilöllisen hyvinvoinnin ainesosana

Jokaisella suomalaisella on oma yksilöllinen hyvinvointireseptinsä, jossa maaseutua ja kaupunkia nautitaan yksilöllisinä sekoituksina. Ohjelma pyrkii vahvistamaan maaseudun roolia näissä hyvinvointiresepteissä. Sitä kautta myös maaseutu menestyy.

− Jotta maaseutu nähtäisiin hyvinvoinnin tarvitsijan ohella lisääntyvästi myös hyvinvoinnin mahdollistajana, maaseutuajattelun lisäksi yhteiskunnallisten rakenteiden ja prosessien on uudistuttava, Eeva Hellström tähdentää. Maaseudun tarjoamia hyvinvointipalveluja lähdetään kehittämään ihmisten tarpeita ja kysyntää vastaaviksi sekä alueelliset erot huomioiden.

Ekotehokkaat ratkaisut voivat olla hajautettuja

Suomessa voidaan toimia samaan aikaan sekä lokaalisti että globaalia vastuuta kantaen. Ekotehokkuusvaatimusten myötä yhteiskunnan ja yritysten toimintoja on viime aikoina voimakkaasti keskitetty. Uudet kestävään kehitykseen tähtäävät ekotehokkaat ratkaisut voivat olla nykyteknologian myötä myös hajautettuja.

− Kartoitamme mahdollisuuksia, milloin on ekologisesti ja taloudellisesti järkevintä toimia hajautetusti. Pinta-alaltaan laajassa Suomessa uskoisin olevan sijaan myös innovatiivisille hajautetuille liiketoimintamalleille, joilla olisi kansainvälistä kysyntää, Hellström toteaa. Uusia kestäviä ratkaisuja tarvitaan muun muassa asumisessa, energiantuotannossa ja logistiikassa.

Luonnonvarat uusina liiketoimintaratkaisuina

Suomen ainutlaatuiset luonnonvarat tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös liiketoimintaan, joissa yhdistyy kestävän kehityksen ajattelu ja ympäristövastuu.

− Vuonna 2009 julkaistua kansallista luonnonvarastrategiaa mukaillen Maamerkit-ohjelmassa etsitään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat luonnonvarojen innovatiiviseen käyttöön ja aineettomiin arvoihin sekä paikalliseen biotalouteen, Hellström kertoo.

Maamerkit-ohjelmasta lisää

Maamerkit-ohjelmaan voi tutustua verkossa osoitteissa www.sitra.fi/maamerkit ja maamerkit.fi. Sivustoilla on julkaistu myös ensimmäistä kertaa toteutettu, suomalaisten maaseutukäsityksiä kartoittava Maamerkit-barometri.

Lisätietoja

Kirsi Mäki, viestintäpäällikkö
Puh. 0400 978 578, etunimi.sukunimi@sitra.fi  

Eeva Hellströmin kuva median käyttöön »