archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Palvelusetelin käyttö kaksinkertaistunee kuluvan vuoden aikana

Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen vetäjän Tuomo Melinin mukaan palvelusetelin käyttö kaksinkertaistuu kuluvan vuoden aikana. Keskeistä palvelusetelin hinnoittelussa on kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Kirjoittaja

Tuomo Melin

Johtava asiantuntija, sosiaali- ja terveysalan ekonomisti, Avainalueratkaisut

Julkaistu

Tiedote 12.5.2011 

Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen vetäjän Tuomo Melinin mukaan palvelusetelin käyttö kaksinkertaistuu kuluvan vuoden aikana.  Keskeistä palvelusetelin hinnoittelussa on kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.  − Valinnan vapaus kuuluu kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Kansalaisten yhdenvertaisuuden lisäksi palvelusetelin hyvien käytäntöjen mukaiseen toimintaan kuuluu, etteivät palveluiden tarjoajat kilpaile työntekijöidensä työehdoilla. Työaikalainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia tulee noudattaa, Melin toteaa.  

Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeessa on kartoitettu palvelusetelin käyttöä ja käyttöönoton kokonaiskuvaa kuntahaastatteluin. Alkuvuodesta tehdyn kyselyn ja haastatteluissa saatujen tietojen mukaan 111 kuntaa käyttää palveluseteliä 338 palvelussa. − Palveluseteliä käyttäviä kuntia on arviolta noin 10–15 prosenttia enemmän kuin kyselyn ja haastatteluin on saatu selville. Aikaisempien selvitysten perusteella kyselyn tuloksista puuttuvien kuntien palvelusetelin käyttö kohdistuu tukipalveluihin, kotipalveluihin ja omaishoitajien vapaapäiviin. Julkaisemallamme kuntakohtaisella taulukolla haluamme kannustaa kuntia ilmoittamaan Sitran palvelusetelihankkeelle palvelusetelin käytöstä, toteaa Tuomo Melin.

Palvelusetelin käyttö laajenee nopeasti 

Tammikuun kyselyn mukaan 120 kuntaa suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa ja käytön laajentamisesta uusiin palveluihin, erityisesti terveyspalveluihin ja palveluasumiseen. Kevään aikana useat kunnat ja kuntayhtymät ovat ilmoittaneet ottavansa palvelusetelin käyttöönsä. − Suosituimmaksi käyttöönoton kohteeksi ovat nousemassa terveyspalvelut. Luottamushenkilöt näyttäisivät valinneen palvelusetelin välineeksi terveyspalveluissa jonojen purkamiseksi ja nopeaan avuntarpeeseen vastaamiseen, arvio Melin.

Kansalaisten yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus hinnoittelupolitiikan keskiössä

Kunnissa valmistellaan parhaillaankin päätöksiä siitä, missä muodoissa ja laajuudessa ja millä keinoin palveluseteli otetaan käyttöön. Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, miten palvelusetelin käyttö toteutetaan, jotta toimitaan hyvien käytäntöjen mukaisesti. − Kansalaisten sosiaalisen yhdenvertaisuuden tulee olla johtava periaate. Palvelusetelin hinnoittelussa on onnistuttu hyvin. Joissakin kunnissa palvelusetelin hinnoittelun seurauksena asiakkaiden omavastuuosuus voi kuitenkin nousta liian korkeaksi. Tällöin ei enää toimita lain hengen mukaan vaan kansalaisten yhdenvertaisuus vaarantuu, Melin toteaa.  

Erityisesti terveyspalveluissa hintakatto on toimiva keino turvata kansalaisten yhdenvertaisuus. Hintakatossa kunta määrittää hyväksymilleen palveluntarjoajille palvelun enimmäishinnan. Näin palvelusetelistä ei muodostu ohituskaistaa hoitojonoihin niille, joilla on varaa korkeisiin omavastuuosuuksiin.  

Palveluseteliin on liittynyt myös pelkoja. Kuntien oman palvelutuotannon pelättiin kärsivän ja jopa rapautuvan, kun resursseja ohjataan yksityisille palvelutuottajille kunnan maksaman setelin avulla. Melin korostaa, että palveluseteli ei korvaa kuntien omia palveluja vaan täydentää ja tukee niitä. Kokemuksen perusteella tavoitellut hyödyt ovat toteutuneet, pelot eivät.   

Työehtoja on kunnioitettava  

Melinin mukaan palveluseteli parhaimmillaan parantaa myös palvelujen laatua. Kun tarjolla on useita vaihtoehtoja, huonolaatuiset palvelut putoavat tai pudotetaan pois. Kilpailua on monenlaista ja kuntien on syytä tarkkailla myös sitä, millä kilpaillaan. Esimerkiksi hintakilpailuedun hankkiminen polkemalla työntekijöiden työehtoja ei ole hyvien käytäntöjen mukaista.  
– Sitran suositukseen hyvistä käytännöitä kirjataan, että työaikalainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia tulee noudattaa, jos haluaa kuntien hyväksymien palvelutarjoajien luetteloon. Työehdoilla kilpailemista ei pidä sallia, Melin korostaa.

Kansalaisten valinnan vapaus ja yhdenvertaisuus kulkevat käsi kädessä  

Melin toivoo eri tahojen kehittävän yhteistyössä palvelusisältöjä ja palvelusetelin hinnoittelun perusteita. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen arvokeskiöön on nousemassa kansalaisten valinnanvapaus yhdenvertaisuuden rinnalle.
– Hyvien käytäntöjen mukaisesti toteutettuna palveluseteli toimii kansalaisten parhaaksi, toteaa Tuomo Melin.   

Sitran palvelusetelihankkeessa julkaistaan kunnille kaksi opasta, palvelusetelin käyttöönottoa helpottava ja hyviä hinnoittelukäytäntöjä esittelevät julkaisut. Julkaisut ovat saatavilla syksyllä Kuntamarkkinoilta.  

Linkki Tuomo Melin haastatteluun Kunta.TV:ssä.
Palvelusetelin käyttö ja käyttöönoton suunnittelu sosiaali- ja terveyspalveluissa 12.5.2011
Kuntakohtaiset tiedot palvelusetelin käytöstä 12.05.2011