Selvitys: Palvelusetelin käyttö päivähoidossa kiinnostaa alalla toimivia

Onnistuessaan palveluseteleiden käyttöönotto tuo yhteiskunnalle merkittäviä hyötyjä. Näin toteaa Sitran tuottama Palveluseteli päivähoidossa -selvitys, joka tarkastelee palvelusetelin soveltuvuutta päivähoitoon sekä palvelusetelin käyttöönottoa asiakkaan, kunnan ja palveluntuottajan näkökulmasta.  

Palvelusetelijärjestelmässä vanhemmat päättävät, missä kunnan hyväksymässä yksityisessä päiväkodissa heidän lastansa hoidetaan. Parhaimmillaan palvelusetelijärjestelmä johtaa kunnan oman päivähoitotoiminnan kehittämiseen sekä markkinoiden kehittymiseen. ”Toimivia markkinoita ohjaa kysyntä, eivät kunnan päätökset”, selvityksessä todetaan.  

Palvelusetelijärjestelmässä on vielä monia kehitettäviä alueita, joiden kimppuun Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihanke käy. Esimerkiksi jotta vanhemmat pystyvät valitsemaan lapselleen päivähoitopaikan, kunnan täytyy pystyä tuottamaan objektiivinen ja ajantasainen tieto olemassa olevista vaihtoehdoista. Palveluntuottajista onkin kehitteillä valtakunnallinen palveluseteliportaali, jonne on tarkoitus koota päätöksenteossa tarvittava tieto.  

Toinen iso haaste kunnille on asettaa palvelusetelille ”oikea” arvo. Edellytyksenä onnistuneelle arvon määrittämiselle on palvelusetelillä hankittavan palvelun tuotteistaminen samoin kuin kustannuslaskennan kehittäminen. Nämä lisäävät palvelutuotannon ja sen kustannusten läpinäkyvyyttä sekä luovat siten samalla paremmat edellytykset kunnan oman palvelutuotannon kehittämiselle.  

Kunnan rooli päivähoitopalveluissa vahva

Kunta tuottaa nykyisin valtaosan päivähoidon palveluista Suomessa, mutta eräissä kunnissa yksityiset hoitavat lähes kolmasosan päiväkotilapsista. Vuoden 2008 tilastotietojen mukaisesti kunnan kustantamassa päivähoidossa olleita 1–6 -vuotiaita lapsia oli koko maassa vastaavanikäisestä väestöstä 57 prosenttia.  

Kunta toimii myös päivähoidon tilaajana. Kunta järjestää ja valvoo päivähoitoa ostopalvelusopimuksilla. Sopimusten pituus on yleensä noin viisi vuotta.  

Kunnat päättävät monista päivähoitoon liittyvistä tekijöistä mm. maa-alueiden kaavoituksesta, päivähoidon palvelurakenteesta ja yksityisen hoidon kuntalisästä.  

Suomessa on toistaiseksi ainoastaan muutama yksityinen palveluntuottaja rakentanut oman päiväkotitilan. Palveluntuottajien näkemyksen mukaan suurin hidaste yksityiselle rakentamiselle on ollut yksityisen hoidon kuntalisään liittyvä poliittinen riski: kunta saattaa päätöksellään muuttaa kuntalisän suuruutta ja siten vaikuttaa yksityisten päiväkotien kiinnostavuuteen. Ulkopuolisen rahoittajan näkökulmasta päiväkodin tulevat kassavirrat ovat siten epävarmoja.  

Kuntalaisten tarpeiden mukaista päivähoitoa 

Teknisesti palveluseteli ei juuri poikkea päivähoidon käytössä olevasta yksityisen hoidon tuen järjestelmästä. Ennen palveluseteliin siirtymistä kannattaakin selvityksen mukaan kriittisesti arvioida, missä yksityisen hoidon tuen suhteen on onnistuttu ja missä epäonnistuttu.  

Palvelusetelin käyttöönoton suunnittelussa ja varsinaisessa käyttöönotossa tulisi toimia asiakaskeskeisesti sekä korostuneen avoimesti ja pitkäjänteisesti ottaen oppia muutoksen jo läpikäyneiltä tahoilta ja hyödyntäen hyväksi havaittuja käytäntöjä. Selvityksessä esitellään Vantaan, Espoon ja Turun kokemuksia.  

Palvelusetelijärjestelmän aito hyödyntäminen edellyttää selvityksen mukaan kunnalta pidempiaikaista sitoutumista palvelusetelijärjestelmään. Yksityisten palveluntuottajien on kyettävä luottamaan muun muassa siihen, että palvelusetelin arvo seuraa kustannusten muutoksia. Palvelusetelin tulee olla onnistuakseen houkutteleva vaihtoehto niin kunnalle, asiakkaalle kuin palveluntuottajallekin.   

Palvelusetelihankkeen julkaisut   

Palvelusetelihanke on julkaissut vuoden 2009 aikana kaikkiaan neljä verkkojulkaisua Sitran selvityksiä -sarjassa:

•  Palveluseteli päivähoidossa (Kim Siren, Suomen Tenava päiväkodit Oy ja Minna Tuominen-Thuesen, KPMG)   
•  Kansallinen palveluseteliportaali: Palvelukonseptin esiselvitys (Tommi Koivisto, Anni Rasinen ja Lauri Salmivalli, Deloitte)   
• Palvelusetelit: Esiselvitys käyttäjätarpeista (Eija Seppänen ja Ville Tapio, Fountain Park Oy) 
• Palvelusetelin käyttöönotto kunnissa (Minna Tuominen-Thuesen, KPMG)   

Lisätietoja 

Minna Tuominen-Thuesen, KPMG, puh. 040 739 1017