archived
Arvioitu lukuaika 9 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Ratkaisu 100 – usein kysyttyä

Ratkaisu 100 -haastekilpailu, usein kysytyt kysymykset.

Julkaistu

 Päivitetty 8.11.2017

Kuka on valinnut Ratkaisu 100 -kilpailun 15 tiimiä?

Hakemukset on arvioinut Sitra, joka on kuullut myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kilpailun lopullisen voittajan valitsee tuomaristo.

Mikä on haastekilpailu?

Haastekilpailu (Challenge prize) on paljon tutkittu ja käytetty innovaatiotyökalu. Haastekilpailussa osallistujat kilpailevat kehittääkseen parhaan mahdollisen ratkaisun annettuun haasteeseen. Paras innovaatio palkitaan ja palkintoraha osoitetaan ratkaisun täytäntöönpanoon.

Haastekilpailuilla pyritään ratkaisemaan ongelmia, joiden ratkaisu edellyttää monenlaisen tiedon yhdistämistä ja poikkiyhteiskunnallista lähestymistapaa.

Miksi Sitra haluaa järjestää haastekilpailun?

Sitran tehtävä on tunnistaa yhteiskunnallisia haasteita ja etsiä uusia toimintamalleja tulevaisuuden viheliäisten ongelmien taklaamiseksi. Sitra haluaa vauhdittaa sosiaalisten innovaatioiden syntymistä monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja löytää uudenlaisia yhteistyön tapoja sekä edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua.

Haastekilpailu on paljon tutkittu ja maailmalla hyväksi havaittu keino tunnistaa ja ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja siksi Sitra haluaa tuoda sen osaksi vaikuttavuustyötään.

Ratkaisu 100 on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Lue lisää haastekilpailusta työkaluna.

Mihin haasteeseen kilpailulla haetaan ratkaisua?

Kilpailun tarkoituksena on kehittää ratkaisuja, jotka auttavat tunnistamaan ja hyödyntämään ihmisten osaamista ja kykyjä entistä paremmin.

Ratkaisu 100 on kilpailu sosiaalisen innovaation luomiseksi, joten ratkaistava haaste on luonteeltaan yhteiskunnallinen.

Kuka valitsi ratkaistavan haasteen?

Jotta tiedämme, mihin haasteeseen Ratkaisu 100 vastaa, täytyy meidän ymmärtää paremmin, miten isot muutostrendit näkyvät ihmisten arjessa. Sen vuoksi haaste määritellään ja valitaan yhdessä monipuolisen dialogin keinoin ja tieteellisen tutkimuksen tuella.

Haasteen määrittely alkoi kaikille avoimella ideakuulutuksella, jonka jälkeen kansalaisista koottu, riippumaton haasteraati muotoili annettujen ideoiden pohjalta neljä haastetta yleisöäänestykseen.

Ratkaisu 100 -kilpailussa ratkaistava lopullinen haaste päätettiin kaikille avoimessa yleisöäänestyksessä 8.-30.9.2016, jonka tulos julkaistiin 27.10.2016

Lue lisää haasteen määrittelystä ja valinnasta.

Kuka osallistui haasteen määrittelyyn?

Haasteen määrittelyyn voi osallistua verkossa kuka tahansa yli 18-vuotias 19.2.–15.4.2016. Haaste-ehdotuksia kerättiin myös joukkoistustyöpajoissa ympäri Suomen. Työpajoihin saattoi osallistua kuka vain.

Haasteraadin muotoilemasta neljästä haastevaihtoehdosta järjestettiin avoin yleisöäänestys verkossa 8.-30.9.2016 www.ratkaisu100.fi -verkkosivulla.

Mikä on haasteraati ja mitä se tekee?

Riippumaton haasteraati jatkojalosti avoimessa joukkoistuksessa esitetyistä ideoista neljä haastetta tutkimus- ja kokemustiedon tuella.

Haasteraati on muunnelma yhdysvaltalaisen Jefferson Centerin kehittelemästä deliberatiivisen demokratian periaatteisiin pohjautuvasta päätöksentekomenetelmästä, eli kansalaisraadista. Siinä ryhmä kansalaisia kokoontuu keskustelemaan ja tekemään keskusteluun pohjautuvia päätöksiä annetusta aiheesta. Tarkka toteutustapa voi vaihdella kansalaisraadille asetetun tavoitteen mukaan. Kansalaisraateja on hyödynnetty edustuksellisen päätöksenteon tukena useissa maissa.

Lue lisää haasteraadin työstä täältä. Haasteraadin kokoonpanoon voi tutustua täällä.

Miksi haasteen määrittelyyn käytettiin niin paljon aikaa?

Viheliäiset haasteet, joita yhteiskunta kohtaa, ovat monimutkaisia, dynaamisia ja verkottuneita. Luodaksemme uutta on meidän ymmärrettävä paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita.

Ei riitä, että asiantuntija määrittelee yhteiskunnallisen haasteen, vaan kehittääksemme uusia ratkaisuja on meidän kytkettävä mukaan ne, joita haaste aidosti koskee. On ymmärrettävä, miten isot yhteiskunnalliset trendit näkyvät ihmisten arjessa.

Haluamme myös herätellä ja käydä keskustelua Suomen tulevaisuuden tärkeimmistä haasteista ja innostaa ihmisiä pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Milloin kilpailu järjestetään?

Ratkaisijahaku kilpailuun järjestetään 27.10.2016–13.2.2017. Ratkaisijatiimit valitaan maaliskuussa ja julkaistaan huhtikuussa 2017. Kilpailun voittaja julkistetaan 16.11.2017.

Lisätietoja kilpailun aikataulusta saa Ratkaisu 100:n kilpailuohjelmasta.

Miksi kilpailuvaihe kestää vuoden? Miksi voittajaa ei valita suoraan hakemuksista?

Mukaan valittuja tiimejä tuetaan kehittämään ratkaisustaan entistä parempia. Kilpailevat tiimit muodostavat kilpailuyhteisön ja käyvät dialogia ratkaisuista ja metodeista.

Hyvät tiimit ovat kilpailun keskiössä. Hakemusvaiheessa harvan tiimin idea on ihan valmis. Sitra tukee lupaavia tiimejä, jotta ne voivat kehittää ideoita pidemmälle.

Kuka voi osallistua kilpailuun?

Sitra etsii mukaan kilpailuun monialaisia tiimejä. Kilpailuun voi hakea 3–5 hengen tiimeinä. Tiimin jäsenet voivat edustaa eri yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia jne. Tiimin jäsenet voivat olla myös olla yksityishenkilöitä ilman taustaorganisaatiota. Sama henkilö voi hakea mukaan kilpailuun vain yhdessä tiimissä.

Hakemusten perusteella valitaan 20 tiimiä haastatteluihin, joiden pohjalta 10–15 tiimiä pääsevät mukaan kilpailuun.

Lisätietoja tiimin kokoonpanosta saa Ratkaisu 100:n kilpailuohjelmasta.

Miten kilpailuun voi hakea mukaan?

Kilpailuhakemus koostuu
1. tiimin kokemuksen ja osaamisen kuvauksesta (liite 1)
2. ratkaisuidean kuvauksesta (entintään 2 A4-sivua).

Tiimin kokemus ja osaaminen täytetään hakemuksen liitteelle 1, jonka voit ladata tästä: liite 1.
Hakemukseen liitettävä ratkaisuidea saa olla enintään 2 A4-sivua (sisältää mahdollisen kansilehden).

Ideapaperi on rajattu kahteen sivuun ja liite lomakkeeksi, jotta hakemuksia on mahdollista vertailla mahdollisimman hyvin. Lisäksi tasapuolisuuden nimissä kaikilla hakijoilla tulee olla käytettävissä yhtä paljon tilaa oman ratkaisuideansa ja tiimin esittelyyn. Näistä syistä johtuen arvioinnissa ei arvostella mahdollisten hyperlinkkien takaa löytyvää tietoa eikä ylimääräisiä liitteitä.

Hakeminen tapahtuu lähettämällä edellä kuvattu hakemus pdf-muodossa osoitteeseen ratkaisu100.hakemukset@sitra.fi 13.2.2017 kello 16.00 mennessä.
Hakemuksen voi toimittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Tarkemmat ohjeet hakemuksen kirjoittamiseen löytyvät kilpailuohjelmasta, jonka voi ladata täältä tai tilata täältä.

Saako tiimin jäsenet listata myös ratkaisuidean kuvauksessa?

Tiimin jäsenten referenssit ja substanssiosaaminen kuvataan hakemuksen liitteellä 1. Tämän lisäksi halutessaan tiimin kokoonpanon voi listata myös ratkaisuidean kuvauksessa.

Miten kilpailuun hakevia tiimejä arvioidaan?

Tiimejä arvioidaan hakemusvaiheessa kolmella osa-alueella, joiden kriteerit on tarkemmin kuvattu kilpailuohjelmassa: Tiimien valinnassa arvostellaan tiimin jäsenten osaaminen haasteen ongelmasta sekä kokemus ideoiden kehittämisestä toimiviksi ratkaisuiksi. Myös tiimien ratkaisuideat arvostellaan kilpailuohjelman kriteerien mukaisesti. Kaikki aikarajaan mennessä mukaan hakeneet tiimit arvioidaan samoilla kriteereillä. Alueellisia tai muita alakategorioita ei ole.

Jokainen kilpailuun hakenut tiimi saa arvion omasta hakemuksestaan 24.3.2017. Arvioinnissa tiimit saavat myös tiedon siitä, miten hakemus sijoittui suhteessa muihin hakeneisiin.

Tiimien arvioinnin ja valinnan kilpailuun tekee Sitra.

Mitä kisassa mukana olevat kilpailijat saavat?

Kilpailun aikana Sitra tukee mukaan valittuja tiimejä kehittämään ratkaisuista konkreettisia, vaikuttavia ja toteutuskelpoisia. Kilpailussa mukana olevat tiimit pääsevät kuulemaan haasteeseen liittyviä asiantuntijoita, saavat tilaa ja aikaa kehittää ratkaisujaan työpajoissa, osallistumispaikan ulkomaan ekskursiolle, verkostoja ja mahdollisuuden oppia tiimien kesken.

Työpajat ja ekskursio kattavat vähintäänkin seuraavia teemoja:

  • Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • Osaamisen tunnistamisen ja hyödyntämisen haasteet
  • Kokeilukulttuuri ja ihmislähtöinen kehittäminen
  • Tehokas ja vaikuttava viestintä sekä yhteiskunnallinen markkinointi
  • Ratkaisujen skaalaaminen ja rahoittaminen

Sitra tukee jokaista kilpailuun valittua tiimiä enintään 8 000 eurolla. Tuki myönnetään kuluihin, jotka koituvat ratkaisun kehittämisestä (kokeilut, pilotointi, organisoituminen, käyttäjätutkimukset jne). Lisäksi tiimeille korvataan kilpailun työpajoista ja tilaisuuksista koituvat kohtuulliset matka- ja majoituskulut. Tiimit vastaavat itse mahdollisista veroseuraamuksista.

Tiimit saavat tuekseen myös mentoreita ja sparraajia. Mentorit haastavat, ohjaavat ja tukevat kilpailijoita ratkaisujen kehittämisessä kilpailun aikana. Sitra kokoaa kilpailun ympärille mentoriverkoston, joka on kilpailijoiden käytettävissä.

Julkisuus kilpailun aikana

hakemusvaiheessa ratkaisusta voi vapaasti kertoa ja tiimiä voi avoimesti koota verkossa. Toivomme, että moni kehittäisikin ideaansa muiden kanssa.

Julkisuutta käsittelevä kohta kilpailuohjelmassa koskee lopullisia kilpailutöitä, joiden jättöaika 10 – 15 mukaan valitun tiimin osalta on lokakuussa 2017. Tällä varmistamme sen, että tuomaristo pääsee arvioimaan ratkaisut nimettöminä. Tuomariston työskentelyn jälkeen tiimit esittelevät ratkaisunsa lopputilaisuudessa laajalle yleisölle.

Tämä juontuu Sitran julkisoikeudellisesta asemasta. Menettely on täysin normaali mm. arkkitehtikilpailuissa ja julkisten organisaatioiden järjestämissä hackhathoneissa. Autamme kilpailuun valittua 10-15 tiimiä julkisuuspykälän kanssa ja varmistamme, ettei kukaan joudu ulos kisasta tuon säännön perusteella.

Kuka omistaa kilpailutöiden aineettomat oikeudet (IPR)?

Kaikki immateriaalioikeudet säilyvät kilpailun osallistuvilla tiimeillä. Tiimit ovat itse vastuussa siitä, että niillä on kaikki oikeudet omaan ratkaisuunsa sekä sen hyödyntämiseen kilpailussa, eikä ratkaisu loukkaa muiden oikeuksia.

Miksi Ratkaisu 100:n yhteydessä puhutaan hankinnasta, eikö se ole kilpailu?

Ratkaisu 100 toteutetaan hankintalain alaisena suunnittelukilpailuna. Se on toimintatavoiltaan hyvin samankaltainen kuin arkkitehtuurin puolelta tutut suunnittelukilpailut. Suunnittelukilpailu sopii hyvin toteutusmuodoksi kaikille avoimeen haastekilpailuun, jonka aikana järjestetään myös työpajoja.

Pitääkö tiimin jäsenten olla tasavertaisia konseptin kaupallistamisessa, vai voiko yksi jäsen pitää omistajuuden ja muut tiimiläiset osallistuvat kilpailuun alihankkijan tai partnerin ominaisuudessa?

Voittajan kanssa tehtävä sopimus voidaan tehdä vain oikeushenkilön kanssa (esim. yritys, yhdistys, säätiö). Tiimit voivat osallistua kilpailuun vapaamuotoisina kokoonpanoina ja voittajatiimi tai -tiimit voivat perustaa oikeushenkilön tai etsiä itselleen taustaorganisaation sopimusneuvottelujen käynnistyessä.

Tiimin jäsenet voivat keskinäisin sopimuksin sopia vapaasti tiimiläisten rooleista hankkeessa sekä ratkaisua koskevista omistusoikeuksista.

Kannattaa myös muistaa, että haastatteluihin kutsuttavilta tiimeiltä tarkastelemme erityisesti motivaatiota ja yhteistyötä, joten kannattaa sopia sellainen yhteistyömalli, jossa kaikki ovat motivoituneita osallistumaan projektiin.

Miten voittajat valitaan?

Lopulliset ratkaisut arvioi ja voittajat valitsee tuomaristo. Sitra ilmoittaa tuomariston kokoonpanon osoitteessa www.ratkaisu100.fi/tuomaristo. Arviointikriteerejä ovat ratkaisun vaikuttavuus, innovatiivisuus ja toteutuskelpoisuus. Arviointikriteerejä on kuvattu tarkemmin Ratkaisu 100:n kilpailuohjelmassa.

Miksi palkinto on miljoona euroa?

Sitra rahoittaa voittaneiden ratkaisujen kehittämistä miljoonalla eurolla. Palkintosumma on mahdollistaa jakaa yhdelle tai useammalle tiimille kilpailun tuomariston esityksen perusteella. Tavoitteena on toteuttaa ratkaisu eli päästä käytännössä puheista tekoihin sekä mahdollistaa voittavan ratkaisun vienti käytäntöön.

Palkintosumma on mittava, koska innovaatiolla tulee olla taloudelliset edellytykset tehdä merkityksellinen muutos parempaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Miten varmistetaan, että miljoona euroa menee ratkaisun kehittämiseen?

Tiimit ovat lopputöissään esitelleet tuomaristolle toteutussuunnitelmat ratkaisujensa käytäntöön saattamiseksi. Yksi tuomariston kolmesta kriteeristä voittajien valinnassa on toteutuskelpoisuus. Lisäksi tiimien on tullut kilpailun aikana osoittaa ratkaisun toimivuus esimerkiksi kokeilujen avulla.

Tuomariston päätöksen ja voittajien julkaisun jälkeen, Sitra kutsuu voittajatiimin tai -tiimit neuvottelemaan kanssaan kilpailun ratkettua. Neuvoteltavan sopimuksen kohteena on palkintosumman käyttö kilpailutyön jatkokehitykseen sekä ratkaisun mahdollinen toteutus. Sitra on voittajien tukena ja tarjoaa asiantuntemustaan sekä verkostojaan voittajatiimin tai –tiimien käyttöön.

Sopimuksessa sovitaan palkintosumman maksatuksen yksityiskohdista. Palkintosumma maksetaan erissä ja maksatuksen edellytyksenä on, että ratkaisun toteutuksen kehittäminen etenee.

Sitra on maininnut pyrkivänsä siihen, että mahdollisimman moni tiimi jatkaisi kilpailun jälkeen ratkaisun kehittämistä. Mitä Sitra tekee tämän edistämiseksi?

Olemme pyrkineet ja pyrimme löytämään ratkaisuista kiinnostuneita yhteistyötahoja vauhdittamaan tiimejä eteenpäin. Jos olet kiinnostunut kuulemaan ratkaisuista lisää, voit ottaa yhteyttä suoraan tiimeihin tai vaihtoehtoisesti meihin Sitrassa ja voimme opastaa sinua keskusteluyhteyteen haluamiesi tiimien kanssa.

Kuinka kansainvälinen kilpailu on?

Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailun pääkieli on kuitenkin suomi.

Minkälaisia kumppanuuksia Ratkaisu 100 -kilpailuilla on?

Yhteistyökumppaneina Ratkaisu 100 -haastekilpailulla toimivat MTV:n tuotantoyhtiö Mediahub Helsinki, SuomiAreena ja Suomi 100. Yhteistyön myötä Sitra on SuomiAreenan virallinen yhteistyökumppani vuonna 2017. Ratkaisu 100 on myös osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50v-juhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Sitra tuottaa yhdessä Mediahubin kanssa sekä erilaisia verkkosisältöjä että järjestää tapahtumia SuomiAreena goes -tapahtumakonseptin alla. Kaikissa kaupallisessa yhteistyössä tuotetuissa materiaaleissa kerrotaan yhteistyöstä.