archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomalaisyrityksillä jo kiire hyötyä ilmastonmuutoksesta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on kyse myös turvallisuudesta ja taloudesta.

Julkaistu

Suomalaisyritysten on oltava ajoissa liikkeellä, jos ne haluavat saada kasvua ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista. Näin totesi Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona Finlandia-talossa, jossa CLC, Teknologiateollisuus ja Sitra järjestivät Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa -seminaarin.

”Ilmastonmuutoksen tuoma muutos on todella suuri ja tapahtuu yllättävän nopeasti”, Keronen korosti.

Tilaisuuden avanneen tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on kyse myös turvallisuudesta ja taloudesta.

”Se on kaiken meidän olemisemme kattavaa asiaa. Jos puhutaan ruoan, veden, jäteveden, hengitysilman, vedenpaisumuksen ongelmista, muuttoliikkeestä – se on suurimmalti osin turvallisuusongelma”, Niinistö korosti.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan yritysten kannattaa hyödyntää ilmastonmuutoksen tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet.

”Ilmastonmuutosta voidaan torjua suomalaisella teknologialla. Suurimmat kasvualueet liittyvät älyverkkoihin sekä älykkäisiin tehtaisiin ja liikkumiseen. Myös biopolttoaineet ja uudet kestävät rakennusmateriaalit tarjoavat kasvun mahdollisuuksia”, Turunen sanoi.

Sitran tuoreen markkina-analyysin mukaan hiilineutraalius luo jopa 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä.

Myös sijoittajat arvostavat ilmastoasioissa edistyneitä yrityksiä, koska hiileen sidoksissa olevien omaisuuserien arvo voi tulevaisuudessa romahtaa. Edelläkävijäyritykset ovat myös olleet tuottoisampia sijoituksia kuin muut yritykset keskimäärin.

Ilmasto ja rahat säästyvät

Kotimaan taloustilanteeseen liiketoiminnan muutoksella voisi olla pikaisiakin vaikutuksia. Suomessa on jo useita edelläkävijäyrityksiä, mutta lisää tarvittaisiin.

Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo kertoivat, että Koneella ympäristötyötä tehdään sekä omissa toiminnoissa että tuotteiden kautta. Nykyinen konehuoneeton hissi kuluttaa jopa 90 % vähemmän energiaa kuin vastaavat ratkaisut 1990-luvulta.

Valtavalo Oy:n hallituksen puheenjohtajan Simo Makkonen mukaan suomalaiset pk-yritykset pystyvät tekemään ilmastonmuutoksella liiketoimintaa ottamalla nopeasti käyttöön uusia toimintamalleja. Valtavalon led-valoputkilla toteutetun valaistuspalvelun hankkimalla asiakas säästää sekä rahaa että ilmastoa.

Seminaarissa videotervehdyksen esittänyt Unileverin kestävän kehityksen johtaja Jeff Seabright kertoi, että yhtiö pyrkii hiilipositiiviseksi vuoteen 2030 mennessä ja aikoo tehdä kaikista maataloustuotteidensa hankinnoista kestäviä vuoteen 2020 mennessä.

Cleantech-Suomi nousuun

Sitran johtajan Mari Pantsarin moderoimassa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten Suomesta saataisiin cleantechin supervalta.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toivoi lisää yrityksiä mukaan ilmastotyöhön, mutta muistutti, että Suomi saa jo kärkisijoja kansainvälisissä ympäristöarvioissa ja saavuttaa EU:n 2020-tavoitteet etuajassa.

CLC:n puheenjohtaja, Outotec Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Korhonen korosti, että cleantech ei ole pelkkää teknologiaa vaan myös liiketoimintamalleja. Yritysten pitäisi etsiä kokonaistaloudellisia ratkaisuja, joissa taloudellinen ja ympäristönäkökulma yhdistyvät.

Handelshögskolanin professori Anne Brunila painotti myyntiin ja brändinrakentamiseen panostamista. Tekes voisi rahoittaa cleantechin markkinointia ja brändäystä, Brunila ehdotti.

Globaalien markkinoiden kaipaamat palvelut ja uudet innovaatiot vaativat entistä laajempaa eri tahojen välistä yhteistyötä. Tällainen yhteistyö alkaa juuri pääkaupunkiseudulla, jossa kaupunkien, yritysten ja Sitran uusi yhteinen Smart & Clean -säätiö luo älykkään ja puhtaan liiketoiminnan edistämiseen uuden toimintamallin.

Lisätietoja:
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 044 5444, jorma.turunen(at)teknologiateollisuus.fi
Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, Climate Leadership Council CLC, puh. 050 453 4881, jouni.keronen(at)h2t.fi
Mari Pantsar, johtaja, Sitra, puh. 050 382 0755, mari.pantsar(at)www.sitra.fi

Tasavallan presidentin kanslian uutinen seminaarista täällä.

Tilaisuuden esitykset löytyvät täältä.