archived
Arvioitu lukuaika 18 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Hallintoneuvoston katsaus 1/2017

Kirjoittaja

Veera Heinonen

Johtaja, Demokratia ja osallisuus

Julkaistu

Tarkastelujakso 15.12.2016–15.3.2017

1  Yleiskuva Sitrasta

Globalisaatio, ilmastonmuutos ja teknologinen murros ovat viime vuosikymmenet muuttaneet ihmisten arkea ja nyt elämme aikaa, jolloin niistä on tullut yhteiskuntien perustuksia ravistelevia muutosvoimia. Viime vuonna nämä muutosilmiöt rantautuivat poikkeuksellisella voimalla ihmisten arkeen, kun useissa vaaleissa kansalaiset äänestivät globalisaatiota vastaan ja uusi viestintäteknologia osoittautui luultua merkittävämmäksi mielipiteiden vaikuttajaksi.

Sitra on ennakointityössään seurannut ja tutkinut kyseisiä muutosilmiöitä ja tuoreessa työpaperissamme Algoritmidemokratiaa – Kuinka teknologinen murros toi totuuden jälkeisen ajan? pureudumme viimevuosina tapahtuneisiin transformaatioihin viestintäteknologiassa ja niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa. Mahdollistavatko uudet viestintäteknologiat täysin uudentyyppisen mielipiteiden manipuloinnin? Mikä on some-jättien, kuten Facebookin vastuu mediayhtiönä ja riittääkö itsevalvonta vai tarvitaanko sääntelyä? Muun muassa nämä ovat muutamia keskeisiä kysymyksiä, joihin työpaperissa haetaan ymmärrystä.

Länsimaisten demokratioiden ennakoimaton kehitys on vielä perustavanlaatuisempi kysymys. Kasvava kuilu päätöksenteon ja ihmisten arjen välillä on syönyt äänestäjien luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon. Sitran muistio Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta pureutuu näihin kipukohtiin, mutta ehdottaa myös toimia poliittisen päätöksenteon legitimiteetin vahvistamiseksi. Molemmat julkaisut ovat osa Sitran ja Demos Helsingin yhteistyötä, joka tähtää laajenevaan keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan visiosta.

Päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon liittyy myös Sitran yliasiamies Mikko Kososen analyysi Kanava-lehdessä (2/2017) Kohti yhden valtioneuvoston mallia. Artikkelissa pohditaan, mikä on muuttunut strategisen hallitusohjelman seurauksena ja mitä tulisi tehdä, jotta asioiden toimeenpano paranisi entisestään.

Kuluva vuosi on Sitralle erityisen tärkeä. Vuonna 1967 eduskunta antoi tehtäväksi Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantamisen. Tavoite on pysynyt, mutta työ on muuttanut muotoaan ajan vaatimusten mukaan ja vuonna 2017 olemme suomalaisten tulevaisuustalo, jossa tietoon pohjaava näkemys kohtaa käytännön tekemisen.

Sitra juhlii 50-vuotista taivaltaan ja Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuotta työn merkeissä, teemalla Tulevaisuus tehdään yhdessä. Tulevaisuustalon arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että olemme yhä enemmän läsnä ympäri Suomea. Viritämme tulevaisuuskeskustelua nuorten kanssa Heurekassa marraskuussa avautuvaan Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttelyyn liittyvällä kiertueella, keräämme tulevaisuusnäkemyksiä Erätauko -keskusteluilla ja verkotamme sote-toimijoita Soteuttamo-tapahtumissa, vain muutamia konsepteja mainitakseen.

Olemme vahvemmin läsnä myös digitaalisesti, kun verkkosivumme Sitra.fi uudistuivat niin sisällöltään, ulkoasultaan kuin tekniikaltaan. Sisältöä on suunniteltu niin, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla sekä suomalaisen päättäjien että tavallisten yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden ihmisten tiedon tarvetta – niin nopeina uutispäivityksinä kuin syvällisempänä yhteiskunnallisten ilmiöiden ja tapahtumien taustoittajana – unohtamatta perustietoa Sitran toiminnasta. Verkkosivumme palvelevat molempien kotimaisten kielten lisäksi englanniksi.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman avainalueet edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää. Avainalueiden määrä kasvoi elokuussa kahdesta kolmeen, kun Resurssiviisas kansalainen -avainalue aloitti työnsä, ja väheni syyskuussa takaisin kahteen, kun Hiilineutraali teollisuus -avainalue sai työnsä päätökseen.

Kiertotalous -avainalueen työ on tarkastelujaksolla keskittynyt syyskuussa julkaistun, maailman ensimmäisen kiertotalouden kansallisen tiekartan toimeenpanon suunnitteluun. Sitra on aiemmin arvioinut, että kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutemme arvoa vähintään kolmella miljardilla eurolla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Nyt, kun kiertotalouden tiekartan toimeenpano on käynnistynyt useilla toimialoilla, Suomessa on aito mahdollisuus saada pikaisestikin syntymään työpaikkoja, jotka eivät perustu ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

Koska palveluliiketoiminta on työvoimaintensiivisempää, sen työllisyysvaikutus on suurempi. Laajentamalla Suomen sinänsä hyviä biotalouden edistämisen toimenpiteitä isompaan kokonaisuuteen – kiertotalouteen – työpaikkojen määrä voisi Suomessa lisääntyä nopeastikin; palvelutyöpaikkojen nopeaa syntymistä eivät yleensä estä raskaasta teollisuudesta tutut pitkät ja työläät investointi- sekä rakennusprosessit. Työpaikkoja syntyisi myös pieniin ja keskisuuriin sekä start up-yrityksiin, ei vain metsä- ja energia-alan suuryrityksiin. Samalla Suomen vientikelpoisten ilmastobisnesratkaisujen kirjo lisääntyisi.

Kiertotalouden tiekartan ja lukuisten pilottien tavoitteita on täsmennetty, avainalueen asiantuntemusta lisätty rekrytoinnein ja kansalliselle työlle on perustettu 18-henkinen arvovaltainen ohjausryhmä, jota johtavat maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kirsi Sormunen. Tiekarttatyö on noteerattu laajasti maailmalla ja EU-komissio onkin ilmaissut halunsa nostaa se EU-neuvoston agendalle kilpailukykyhankkeena, jolloin muut EU-maat voisivat ottaa siitä mallia.

Kesäkuussa 2017 järjestettävän World Circular Economy Forum 2017
-kiertotalouskonferenssin valmistelutyöt ovat jatkuneet.  Sitra järjestää tapahtuman yhdessä 11 muun organisaation kanssa, mukana ovat muun muassa globaalisti kiertotalouden keskeisin organisaatio Ellen MacArthur Foundation, YK:n ympäristöohjelma, World Business Council for Sustainable Development, EU-komissio ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomen kansainvälisten sidosryhmien tavoittamiseksi Sitra on aloittanut yhteistyön Suomen ulkoasiainministeriön kanssa. Kaikki partnerit olivat koolla työpajassa helmikuussa 2017. Tapahtumaan odotetaan kesäkuussa yli 1200 osallistujaa ja tarkastelujakson aikana ilmoittautumisia on tullut jo miltei tuhat.

Lokakuun lopussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta niin kutsutun Sternin raportin ilmestymisestä. Sitra julkaisi raportin vuosipäivänä riippumattoman 12-henkisen nimekkään asiantuntijaryhmän muistion, joka peräänkuuluttaa päättäjiltä nopeita toimia hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Muistion julkaisun yhteydessä järjestimme myös keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen, turvallisuuteen ja metsäteollisuuteen sekä sitä, onko ilmastonmuutos tarpeeksi vahvasti median agendalla.

Sitra oli mukana Marrakechin COP22-ilmastoneuvotteluissa Marokossa Suomen delegaatiossa ja omilla tapahtumilla. Nordic Green to Scale -raportin tulokset lanseerattiin maailmalle Marrakechissa yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten kumppaneidemme kanssa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on luvannut nostaa Nordic Green to Scale-selvityksen ja sen toimenpiteiden jalkauttamisen osaksi pohjoismaisten pääministerien ohjelmaa. Raportti herätti laajalti huomiota sekä Suomen, Ruotsin että Tanskan suurimmissa uutismedioissa, kuten Dagens Nyheter- ja Politiken -lehdissä. Helsingin Sanomat nosti raportin pääuutisaiheeksi uutisetusivullaan ja lehden pääjuttupaikalla. Helsingin lisäksi raportin tuloksia on esitelty myös kaikissa muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Raportti osoitti, että päästöjä voitaisiin vähentää globaalisti neljällä gigatonnilla, jos parhaat Pohjoismaissa jo nyt käytössä olevat ratkaisut otettaisiin 2030 mennessä laajamittaisesti käyttöön muissa maissa. Määrä vastaa EU-maiden yhteenlaskettuja nykypäästöjä. Maaliskuussa raportti on vielä esillä Brysselissä, tilaisuudessa, jonka pääpuhujana on Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Teeman uusin avainalue Resurssiviisas kansalainen edistää kestävän kuluttamisen kysynnän ja tarjonnan kehittymistä. Kansalaisten entistä suurempi rooli kiertotalouden ja päästövähennysten toteuttajina näkyi vahvasti myös Marrakechin ilmastokokouksessa. Sitran käynnistämä selvitys, jonka alustavien tulosten mukaan kansalaiset voivat vähentää hiilidioksidipäästöjään 37 prosenttia tekemällä fiksuja valintoja arjessa, herätti Marrakechissa kiinnostusta.

2.2  Uudistumiskyky

Sitran Uudistumiskyky -teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että suomalaiset ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä kolmella avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palvelu­operaattori sekä kesäkuussa aloittanut uusi Ihminen edellä valintakokeilut sote-palveluissa -avainalue.

Teeman alla alkoi vuoden alusta myös Yhteiskunta 2.0 -projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta yhteiskunnassa ja miettiä, miten julkishallinto voitaisiin uudistaa sellaiseksi, että se tukee tätä kansalaisten osallisuutta mahdollisimman hyvin. Uutta näkökulmaa osallisuuteen tarvitaan, sillä muun muassa väestön ikääntyminen, eri kansalaisryhmien väliset kuilut sekä digitalisaatio haastavat demokratian perinteisiä tapoja ohjata yhteiskuntaa eri tasoilla. Selvää on, että hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja resurssien uudelleen allokointia tarvitaan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä.

Hankkeesta vastaavat kokeneet yhteiskunnalliset vaikuttajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman. Selvitystyön tarkoituksena on Suomi 100 -juhlavuoden hengessä luoda pohjaa radikaalille kansanvaltauudistukselle, joka voisi toimia esimerkkinä muulle maailmalle. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä uuden Julkisen sektorin johtamiskoulutus -avainalueen kanssa. Kansanvaltaa pohtii myös aiemmin mainittu Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta -muistio, joka julkaistaan osana demokratiaviikon ohjelmaa maaliskuussa.

Valintakokeilut sote-palveluissa -avainalue tuki viime vuoden aikana alueittaisten valinnanvapauskokeilujen (palvelusetelikokeilut) valmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriö valitsi lokakuussa kokeiluihin mukaan viisi toimijaa: Keski-Uudenmaan soten (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula), Hämeenlinnan, Jyväskylän, Tampereen ja Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä). Kokeilut ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanketta ja ne toteutetaan vuosien 2017–2018 aikana.

Avainalue tuottaa myös tietoa ja tukee uudenlaisten, asiakaslähtöisten toimintamallien kokeilemista sekä uudenlaisten toimijaverkostojen syntymistä. Tiedon tuottamisesta esimerkki tarkastelujaksolla oli avainalueen teettämä kansalaiskysely, jonka ensimmäiset tulokset julkistettiin marraskuun puolessa välissä. Yli tuhannen vastaajan kysely osoitti, – vastoin monien ennakko-oletuksia – että laajentuva valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa kiinnostaa erityisesti pienituloisia väestöryhmiä ja niitä, jotka käyttävät muita enemmän terveyspalveluja. Tammikuussa julkistettu kyselyn toinen osa puolestaan kertoi, että tällä hetkellä asiakkailta kysytään sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvin harvoin palautetta ja vain pienelle osalle soten käyttäjistä laaditaan kokonaisvaltaista terveyssuunnitelmaa.

Tiedon tuottamista valinnanvapauskokeilujen tueksi edustaa myös helmikuussa julkaistu Tietopaketti sote-palveluntuottajille, missä esitellään konkreettisia esimerkkejä uudenlaisista, yhteen toimijaan tai kumppanuusverkostoihin perustuvista sote-tuotannon toimintamalleista, käydään läpi kokeilualueiden vaatimukset mukaan haluaville tuottajille sekä kuvataan hakuprosessi kokeiluihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueella tehty työ on edennyt vauhdilla myös kuluneella tarkastelujaksolla. Nyt tehtävän työn taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuussa tekemä päätös, jonka mukaan Sitran kehittämät palvelupaketit tulevat olemaan koko sosiaali-ja terveydenhuollon ohjaus- ja raportointivälineenä kansallisesti vuodesta 2019 alkaen.

Palvelupakettien nimellä kulkeneen mallin myötä sote-järjestelmää voidaan ohjata ja raportoida yhteismitallisesti. Sitra aloitti työn 2014 ja keväästä 2015 lähtien sitä on tehty yhdessä STM:n kanssa. Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten osalta kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Palvelupakettien toimivuutta ja yhteismitallisuutta kokeiltiin laajoilla piloteilla 2015.

Työ jatkuu nyt palvelupakettien käyttöönoton testausvaiheella, jossa pilottien noin miljoonan ihmisen väestöpohja laajenee neljän yliopistosairaalan alueelle, väestöpohjan ollessa noin kaksi miljoonaa. Vuoden 2018 alusta koko maan sote-tiedot ”koe-raportoidaan” palvelupaketeilla. Työn puheenjohtajuus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöön 2017 alusta ja ministeriö selvittää parhaillaan työn seuraavaa päävastuullista kansallista toimijaa. Maaliskuussa 2017 asetetaan työlle asettamispäätöksellä kansallinen ohjausryhmä. Kehittämis- ja sisältötyön vastuu säilyy Sitralla 2017. Kalenterivuoden aikana 2017 maakunnallisten käyttöönoton testausten lisäksi tehdään valtakunnallinen ”maakuntakierros”.

Avainalueen 2015 Oulun Yliopiston maantieteen laitoksen kanssa aloittama palveluverkkoselvitys julkaistiin valtakunnallisesti tammikuussa 2017. Yhteistyökumppanina oli YLE, joka julkaisi työn nimellä ”Hoitotutka”. Taustalla on nykyinen tilanne, jossa kukaan ei Suomessa tarkkaan tiedä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteet ovat, toisin sanoen kokonaiskuva palveluverkostamme puuttuu. Kokonaiskuva on puuttunut niin kansalaisen, kunnan, maakunnan kun kansalliseltakin tasolta. Yksi selvityksen näkyväksi tekemä asia on, että tulevilla maakunta-järjestäjillä on edessään mittava urakka hoitoverkon päivittämisessä ajan tasalle. Palveluverkkoselvityksen pohjalta Hoitotutkaan on laitettu tuhansia toimipaikkatietoja ensi kertaa kartalle kenen tahansa tutkittavaksi. Hoitotutkan kartasta pystytään katsomaan esimerkiksi omia lähipalvelujaan tai sitä, missä muut maakunnan palvelut sijaitsevat.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella valmistellaan yhden luukun toimijaa, joka kokoaa ja jakaa hyvinvointidataa yhdeltä luukulta. Datan sujuva käyttö tuottaa laadukasta tutkimusta, hoitoa ja hoivaa. Avainalueen esituotantohankkeet ovat käynnistyneet. Niiden avulla rakennetaan palveluoperaattorin ekosysteemiä ja luodaan konkreettisia osia tulevaan palveluoperaattoriin. Aiemmin käynnistyneiden hankkeiden lisäksi käynnissä on kaksi uutta hanketta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri jalostaa tietoallashankkeissa tuotettua dataa yksittäisen potilaan hoidon tueksi ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Kuopion kaupunki puolestaan kokoaa eri toimintayksiköiden järjestelmissä sijaitsevaa tietoa lasten ja nuorten palveluiden käyttöön yli sektorirajojen, mikä sujuvoittaa perheiden asiointia eri palveluissa.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, vuoden 2014 alussa käynnistynyt teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Teeman työ on tällä hetkellä organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen. Työelämän ja työn markkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja korjata julkisen talouden tilaa. Vastaavasti yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Työelämässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat laajalti suomalaiseen yhteiskuntaan – niin sosiaaliseen hyvinvointiin kuin julkisen talouden rahoituspohjaan. Työelämän taitekohdat -avainalueella kehitämme erilaisia työkaluja, jotta työ ja tekijä kohtaavat muuttuvilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on myös parantaa suomalaisten työelämävalmiuksia ja kykyä omaksua erilaisia työn tekemisen muotoja kokopäiväisen palkkatyön lisäksi.

Myös työelämän pidemmän ajan tulevaisuuskuville on sekä tarvetta että kysyntää ja näin ollen Sitra oli yksi tammikuussa julkistetun Työ 2040 -raportin tilaajista. Raportti auttaa hahmottamaan työelämän muutostrendejä kolmen erilaisen skenaarion pohjalta. Skenaariot auttavat jäsentämään nyt ja lähivuosina tehtävien päätösten vaikutuksia paitsi työelämään myös laajemmin yhteiskuntaan. Skenaariotyöhön osallistuivat aiemmin mainittujen lisäksi Ammattiliitto Pro, Tieto, Varma ja Verohallinto.

Suomen työelämäpalkinto  jaetaan tänä keväänä viimeistä kertaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sitran jakama palkinto herättelee työyhteisöjä tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa vertaisesimerkkien kautta. Tunnustus myönnetään 5–10 työpaikalle ja on suuruudeltaan enintään 30 000 euroa. Hakuaika päättyi helmikuun puolivälissä, ja palkinnonsaajat julkistetaan 9. toukokuuta.

Työelämän kiihtyvä muutos vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset osaamisensa vastaavan muuttuvan työelämän vaatimuksia tai kykenevätkö työpaikat tarjoamaan osaamisen uudistamiselle puitteet. Avainalueella vuodenvaihteessa alkanut Tulevaisuuden työpaikka -projekti kokoaa 50 erilaista työpaikkaa yhteen kehittämään työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi ja työntekijöiden osaamisen ajan tasalla pitämiseksi. Tavoitteena on, että työpaikat saisivat eväitä kehittyä houkutteleviksi oppimisympäristöiksi ja että yhä useampi suomalainen pitäisi aktiivisesti osaamistaan ajan tasalla. Sitra toteuttaa projektia yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n kanssa ja syntyvät työkalut tulevat jakoon kaikkien työpaikkojen saataville.

Teeman toinen avainalue eli Vaikuttavuusinvestoiminen rakentaa kyseiselle uudelle sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallille käytänteitä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa yksityisen pääoman kanavoimista hankkeisiin ja/tai organisaatioihin, joiden myötä syntyy taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.

Vajaat kolme vuotta sitten lähes puhtaalta pöydältä aloitettu toimintaympäristön rakennustyö on edennyt hyvään vaiheeseen, ja useita hankkeita on käynnistynyt tai käynnistymässä. Ehkä merkittävimpiä näistä ovat Social Impact Bond (SIB) -mallilla eli tulosperusteisella rahoitussopimuksella toteutettavat kokonaisuudet. SIB-malli on vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto. Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkisen sektorin organisaatio maksaa vain tuloksista. Sitran työ vaikuttavuusinvestoimisessa on herättänyt myönteistä kiinnostusta myös monessa Euroopan maassa.

Viisi SIB-hankekokonaisuutta on nyt käynnissä tai käynnistymässä. Niiden tavoitteet ovat seuraavat:

  • Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB); tulospalkkion maksajana mukana olevat julkisen sektorin organisaatiot työnantajana
  • Maahanmuuttajien nopea työllistäminen ja kotouttaminen (Koto-SIB); tulospalkkion maksajana TEM
  • Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen;
    tulospalkkion maksajana kunnat
  • Työllistymisen edistäminen; tulospalkkion maksajana TEM
  • Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn tukeminen; tulospalkkion maksajana kunnat.

Viimeksi mainitut kolme teemarahastoa ovat vielä rakennusvaiheessa. Pisimmälle on edennyt Lapset, nuoret ja lapsiperheet -rahasto, johon liittyvä toiminta käynnistynee kuluvan kevään aikana. Sen hankehallinnoijaksi eli ”pääurakoitsijaksi” on valittu FIM, jonka asiantuntijakumppanina toimii Lastensuojelun Keskusliitto ry.

Noin 30 – 40 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa SIB-teemarahastojen mahdollistamien hankkeiden toteuttamiseen. Sitra auttaa ja neuvoo kuntia niiden omien hankkeiden rakennustyössä, muun muassa taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa.

Sitra käynnisti Vaikuttavuusinvestoiminen -avainalueen keväällä 2014 ja sen työn on määrä päättyä 30.6.2017. ”Exit” Sitrasta tapahtuu näillä näkymin tämän aikataulun mukaan: neuvottelut vaikuttavuusinvestoimisen seuraavan kopinottajan kanssa ovat jo pitkällä ja niiden etenemisestä tiedotetaan myöhemmin kevään aikana.

2.4  Strategia ja ennakointi

Sitra ja Demos Helsinki ovat käynnistäneet kumppanuuden, joka tähtää laajenevaan keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan visiosta. Sitra on rakentanut visiota kestävästä hyvinvoinnista vuodesta 2010 saakka. Vuosina 2013 ja 2014 julkaistuissa raporteissa on kuvailtu kestävän hyvinvoinnin periaatteita ja keinoja, joilla suomalainen yhteiskunta voisi siirtyä kestävään hyvinvointiin.

Sitra ja Demos julkaisivat visiotyön ensimmäisen teemajulkaisun “Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin – Uuden ajan työ ja toimeentulo” 12.1.2017 osana Valoa tulevaisuuteen – päivää, joka oli avaus Sitran juhlavuoteen. Samassa yhteydessä julkaistiin Seuraava Erä -verkkosivusto, jonka tavoitteena on laajentaa keskustelua suomalaisen yhteiskunnan visiosta.

Visiotyö jatkuu tiiviisti keväällä 2017 kahden seuraavan teemajulkaisun merkeissä: ”Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta” julkaistaan maaliskuussa demokratiaviikoilla ja ”Kasvu ja edistys” myöhemmin keväällä. Kesällä ja syksyllä työ jatkuu kestävän hyvinvoinnin vision työstämisen parissa, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017.

Sitran kansalaisrajapintaan kohdentuvan Erätauko -konseptin kehittäminen on käynnistynyt suunnitellusti lokakuussa. Tavoitteena on löytää uusi ymmärrys tavoista joilla rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua voidaan käydä ja kehittää konsepti, jolla erilaiset toimijat pystyvät käynnistämään rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua aina tarvittaessa. Erätauon tarkoituksena on vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan, luottamusta toisiinsa, ymmärrystä tulevaisuuden kehityssuunnista ja niiden kytkeytymisestä päätöksentekoon sekä laajentaa demokratiaan osallistuvien suomalaisten joukkoa. Vuoden 2017 aikana toteutettavat kokeilut ovat käynnistyneet ja ensimmäiset tapahtumat toteutetaan maalis-huhtikuun vaihteessa Kemijärvellä ja Joensuussa erilaisten paikallistoimijoiden ja -median kanssa.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu on Sitralle uusi innovaatiotyökalu, ja osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Ratkaisu 100 etenee kolmessa vaiheessa: keväällä ja kesällä 2016 kysyimme suomalaisilta, mikä on koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste. Eri taustoista ponnistavat ratkaisijat kokoavat tiimejä ratkaisemaan valittu haaste ja ilmoittautuvat kisaan talvella 2016. Juhlavuonna 2017 tiimit kisaavat siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun valittuun haasteeseen. Kilpailun voittajille on varattu miljoona euroa ratkaisun viemiseksi käytäntöön.

Kevään 2016 aikana saimme avoimella haasteideoiden haulla yli tuhat ehdotusta Suomen tärkeimmäksi haasteeksi. Näistä riippumaton haasteraati muotoili syksyn 2016 avoimeen yleisöäänestykseen neljä vaihtoehtoa, jotka liittyivät lähienergiantuotantoon, osaamisen parempaan hyödyntämiseen, hoiva-alaan sekä työelämään. Syyskuussa järjestetty yleisöäänestys oli menestyksekäs ja sai paljon näkyvyyttä sekä verkossa että perinteisessä mediassa: tuhannet ihmiset äänestivät kilpailun haasteeksi Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteen. Avoin ratkaisijahaku oli käynnissä 27.10.2016–13.2.2017, jolloin etsimme monialaisia tiimejä ratkaisemaan valittu haaste. Ratkaisu 100 kiersi loppuvuoden 2016 ympäri Suomea tapaamassa potentiaalisia kilpailijoita: tapahtumia järjestettiin Oulussa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Turussa ja Helsingissä. Olemme myös mukana muissa tapahtumissa Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Joensuussa ja Kuopiossa. Ratkaisijahaku herätti paljon kiinnostusta myös maakuntalehdissä. Hakemuksia saimme aikarajaan mennessä 231 kappaletta.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon, tämän päivän kehittämiseen sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Kursseja pidetään kaksi vuodessa, ja kukin kurssi kokoaa yhteen noin 30 päättäjää yhteiskunnan eri sektoreilta pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan valtteja ja kipukohtia. Agendalla on kestävän talouden ja tärkeiden yhteiskunnallisten kysymysten lisäksi se, millä muutos saadaan aikaan. Koulutuksen suuri vahvuus on sen monipuolinen osallistujajoukko. Järjestyksessään yhdeksännen kurssin työskentelyä täydensivät kotimaan päivän politiikan lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalitulos ja pakolaistilanne. Kurssi päättyi marraskuussa 2016 ja sai osallistujilta kiitettävää palautetta, jota hyödynnetään kurssien kehittämisessä.

Julkisen sektorin johtamiskoulutus on Sitran uusimpia avauksia. Julkisen sektorin johtaminen kaipaa uudistumista ja tulevaisuusorientoinutta johtamiskulttuuria mukaan lukien sopeutuvaa muutoksenhallintaa. Avainalueella on tarkoitus tehdä seuraavia asioita: kouluttaa ylintä virkamiesjohtoa sekä toteuttaa julkista koulutusta tukevaa neuvontaa, kokeiluja ja sidosryhmätilaisuuksia. Avainalueen vetäjäksi on valittu Petri Virtanen ja muuta tiimiä ollaan parhaillaan rekrytoimassa.

Sitra on fasilitoinut syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 ajan osallistavaa lainvalmisteluprosessia kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistamiseksi. KVOS-uudistuksen tavoitteena on kehittää rahoitusjärjestelmä, joka ottaa huomioon toimijakentän muutokset ja tulevaisuuden haasteet, tukee laadukasta toimintaa ja kannustaa uudistuksiin. Riippumattomalla Sitralla on ollut tärkeä rooli tulevaisuuden mahdollisuuksien avaajana ja avoimen eteenpäin vievän keskustelun mahdollistajana. Kulttuurikentän avoin keskustelu kentän muutostarpeista on kiteytetty julkaisuun #KulttuuriVOS Teesit ja rahoituksen periaatteet. Teesit toimivat pohjana uudistustyön toisessa vaiheessa, jossa laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla ehdotus rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmistellaan tarvittavat säädösmuutosehdotukset.

2.6  Pääomasijoitukset

Sitran salkkuyritys Naturvention Oy, joka kehittää ja myy edistyksellisiä viherseiniä sisäilman puhdistustarpeisiin, sai joulukuussa kerättyä 3,2 miljoonan euron rahoituskierroksen. Uudet pääsijoittajat ovat yhdysvaltalainen Delos sekä suomalainen sisäilmastoratkaisuja kehittävä Halton. Aiemmista sijoittajista muun muassa Leena Niemistö, Jaakko Ollila, Hannu Turunen, Sitra ja Butterfly Ventures osallistuivat myös tälle rahoituskierrokselle.

Rahoituskierroksen myötä yhtiö avaa ensimmäisen kansainvälisen Naava-älyviherseinien tuotantolaitoksensa New Jerseyssä Yhdysvalloissa. Naava-tehdas palvelee aluksi erityisesti New Yorkin ja itärannikon aluetta.

Cleantech Invest Oyj:n osakekurssi on kehittynyt suotuisasti alkuvuoden aikana, kun yhtiö kertoi salkussaan olevan Nocart Oy:n merkittävästä kaupasta Afrikan markkinoilla. Yhtiön kehittämä teknologia mahdollistaa uusiutuvan energian monipuolisen hyödyntämisen erilaisissa käyttökohteissa sekä sähköverkon ulkopuolella että verkkoon liitettynä.

Energiapuun korjuuseen sopivia paalaimia valmistava Fixteri Oy hakeutui konkurssiin tammikuussa. Metsähakkeen kysynnän väheneminen on vaikeuttanut paalaimien myyntiä viime vuosina.

Sitra teki tammikuussa 1,5 miljoonan euron sijoitussitoumuksen maahanmuuttajien työllistymistä edistävään Epiqus Kotoutuminen 1 Ky -SIB-rahastoon. Rahaston kooksi muodostui ensimmäisessä sulkemisessa 3,4 miljoonaa euroa ja muita sijoittajia olivat esimerkiksi SOK, Tradeka, Koneen säätiö ja Suomen ortodoksinen kirkko.

Mistä on kyse?