Arvioitu lukuaika 2 min

2012 asuntomessutalojen energiatehokkuus

Tekniikan maailma julkaisi 6/2012 artikkelin, jossa Sitran Jarek Kurnitski analysoi, mistä energiatehokkaat talot on tehty ja mitä se maksaa. Artikkeli ja sen lyhennelmä julkaistaan TM:n luvalla.

Kuva: TM Rakennusmaailma

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Tämä lyhennelmä ja linkki alkuperäiseen, TM Rakennusmaailmassa 6/2012:n ilmestyneeseen juttuun julkaistaan Tekniikan Maailman luvalla.

Messutalojen energiatehokkuus on kehittynyt kovaa vauhtia, Tampereelta löytyy plusenergiatalo Lantti ja nollaenergiatalo. Talojen vertailu heinäkuussa 2012 voimaan tulleiden määräysten E-luvulla ja uusilla energiatodistuksen luokilla osoittaa suuret erot. Parhaat talot olivat todella hyviä, mutta pari loppupään taloa ei täytä uusia vaatimuksia.

TM Rakennusmaailma julkaisi numerossaan 6/2012 artikkelin, jossa Sitran Jarek Kurnitski analysoi, mistä energiatehokkaat talot on tehty ja mitä se maksaa. Artikkeli antaa vastauksia mm. seuraaviin:

  • Mikä ihmeen E-luku?
  • Messutalojen energiatehokkuuden vertailu
  • Mistä energiatehokkaat talot on tehty?
  • Mitä energiatehokkuus maksaa?

Johtopäätökset

Messutalojen E-luvut ja energiatehokkuusratkaisut osoittavat, että hyvä energiatehokkuutta ei saavuteta osaoptimoinnilla. Mikäli halutaan rakentaa uuden energiatodistuksen B-luokan matalaenergiatalo, tarvitaan:

  • tehokas lämmitystapa yleensä vesikiertoisella lämmityksellä (maalämpö, puulämmitys tai kaukolämpö)
  • sähköpihi ilmanvaihtolaite tehokkaalla lämmöntalteenotolla
  • passiivitason rakennusvaippa parhailla mahdollisilla ikkunoilla
  • rakennuksen muodon osalta turhien nurkkien ja erkkereiden sekä ylisuurien ikkunoiden välttäminen (vähentää myös tilojen ylilämpenemistä kesällä)
  • ikkunoiden ulkopuolinen aurinkosuojaus tilojen ylilämpenemisen estämiseksi
  • hyvällä suunnittelulla em. ratkaisuilla voidaan saavuttaa juuri ja juuri B-luokka ilman aurinkokeräimiä, jotka tarvitaan B-luokassakin epäedullisemman rakennuksen muodon tai suurempien ikkunoiden tapauksessa.

A-luokan lähes nollaenergiatalon rakentamisessa pätevät kaikki samat opit kuin B-luokassa, mutta niiden lisäksi tarvitaan:

  • aurinkolämpökeräimet käyttöveden lämmitykseen (+ märkätilojen lattialämmityksiin kesällä)
  • aurinkopaneelit sähköä tuottamaan
  • nollaenergiatalon järjestelmien ja käytettävyyden ei tarvitse olla yhtään monimutkaisempia kuin tavanomaisissa taloissa.

Talojen energiatehokkuuden ja kustannusten tulosten tarkastelu herättää ajatuksen kustannustehokkuudesta. Kustannustietoja katsottaessa tuntuu mystiseltä, miten 100:n ja 200:n E-luvun talot on voitu rakentaa samaan hintaan. E-lukujen ja vuosittaisten energiakustannusten vaihtelu on nollaenergiataloja tarkastelematta yli kaksinkertainen. Energiatehokkuuden rakentamiskustannusten vaihtelu talojen välillä on erittäin suurta ja se peittää paremman energiatehokkuuden mahdolliset lisäkustannukset. Energiatehokkuuden ohjaukselle E-luvulla näyttäisi siten olevan kova tarve, kun rakennuskustannuksiin se ei juuri vaikuta, mutta suurimmat kokonaisenergiankulutukset karsi kyllä pois.

Lue koko TM Rakennusmaailma 6/2012:ssa ilmestynyt juttu (pdf-muodossa).

Aihe

Rakentaminen

Rakennukset suurimpana energian loppukäytön kulutuseränä tarjoavat suurimman mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Mistä on kyse?